Jänöniemen röykkiöt sijaitsevat Ison Kiimasen itäpäässä olevan Nälkäsalmen pohjoisrannalla olevassa Ruokoniemessä, Rantalan talosta noin 100 m etelään.Alue on mäntyä kasvavaa tasannetta, jossa aluskasvillisuutena on varpuja , niemellä kasvaa myös katajia. Alueella on ollut viisi matalaa kiviröykkiötä, joista enää kaksi on nykyisin havaittavissa. Rannasta noin 10 m pohjoiseen kahden ison männyn välissä on yksi halkaisijaltaan noin 2 m:n suuruinen pyöreähkö kivilatomus. Sen reunoilla on isompia kiviä kuin keskellä. Keskeltä se on kuopalla, ilmeisesti penkomisen seurauksena. Tästä röykkiöstä noin 15 m pohjois-koilliseen on toinen, muodoltaan epäselvempi röykkiö. Halkaisijaltaan tämä röykkiö on 3-4 m .
Skapat: 2.12.1998 Senaste förändring: 2.12.1998
Undersökningar
M. Laaksonen lösfynd 1931
Fynd: KM 9 370
Anmärkningar: Osittain sulanut ja vääntynyt pronssirengas, luultavasti soljesta. Renkaaseen käytetyn vartaan läpileikkaus on pyöreänsoikea. Pituus 36 mm, levys 31 mm. Käytetyn vartaan koko on 4 x 5 mm. Pronssin ja sen patinan väri muistuttaa suuresti vanhemmalta rautakaudelta peräisin olevien itäisten pronssien väriä(esim. Hackman; Die ältere Eisenzeit in Finnland; f. 7,1; 8,1; 10,10 ja etenkin 103.
Esineen löysivät "mukulakivistä" laadittua kiviröykkiötä kaivellessaan tukkimiehet noi 8 vuotta sitten Sotkamosta Hiltulan eli vanhemmalta nimeltään Nälkäsalmen pohjoisrannalla olevasta Jänöniemestä. Röykkiössä kerrotaan olleen (noin 30-40 cm päällimmäisten kivien alapuolella) hyvin säilynyt ja vain osittain palanut luuranko. Luurangon jalat olivat itään, pää länteen. Rengas löytyi kaulanikamien seasta. Lisäksi oli röykkiössä runsaasti hiiliä ja tuhkaa. Haudan etäisyys normaalivesirajasta on n. 13 m ja korkeus siitä 2 m.
Skapat: 1.1.1900 Senaste förändring: 2.12.1998
Jorma Leppäaho besiktning 1953
Skapat: 1.1.1900 Senaste förändring: 2.12.1998
Jorma Leppäaho utgrävning 1954
Skapat: 1.1.1900 Senaste förändring: 2.12.1998
Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.