Kohde sijaitsee peltojen keskellä matalalla metsäisellä kumpareella, jonka laajuus on 160 x 180 m. Kellari, josta mäki on saanut nimensä sijaitsee metsikön kaakkoiskulmassa, noin 150 m keskiaikaisen Ulvilan kaupungin alueesta itään. Kellari on neliömäinen kuopanne, jonka laidoille on luotu maavallit. Rakennusjäänteen mitat ovat noin 13 x 13 m ja kuopanteen syvyys on 1,5 m. Vallit ovat korkeimmillaan kuopan pohjois-, itä- ja kaakkoispuolilla ja matalampia länsipuolella. Lounaispuolella valli mataloituu vähitellen ja katoaa. Kuopan rinteet viettävät suppilomaisesti sisäänpäin, siten, että pohjalla on tasaisen alan laajuus on enää 4,5 x 5,5 m. Kuopan lounaiskulmassa on säilynyt mahdollinen sisäänkäynti, maan tasalle johtava luiskamainen kohta. Vuoden 1996 inventoinnissa luiskan kohdalle tehtiin koekuoppa. Siinä pintaturpeen alta alkoi tiilimurskan ja laastin sekainen kerros, joka jatkui 70 cm syvyyteen.
Perimätieto väittää paikkaa vanhoiksi Ulvilan kaupungin tai Pyhän Gertrudin kiltatalon kellareiksi.
Vuonna 2015 kaavoitustyön pohjaksi laadittiin arkeologiseen ja historialliseen tutkimusaineistoon perustuva analyysi. Arkistotutkimuksia täydennettiin osaan aluetta tehdyllä tarkkuusinventoinnilla. Siinä metallinpaljastinkartoituksella ja siihen liittyvällä koekuopituksella kartoitettiin peltoalueen maakerroksia. Kaavoitettava alue on arvion perusteella ollut pitkään käytössä ollutta peltoa, jota on halkonut jokiuomaa seurannut tieura.
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 2023. Tarkastusajankohtana Kellarimäki näyttäytyi pahoin umpeenkasvaneena kohteena, jossa kellarin jäänteet olivat jääneet risujen sekä kaatuneiden puunrunkojen peittoon. Metsäsaarekkeessa risteili muutamia polkuja, mutta muinaisjäännöksen rakenteet olivat säilyneet ehjinä. |