Alavieska
fyndplats
Vehkaperä	9040013
Typ:	fyndplatser     lösfyndsplatser
Datering:	stenålder, neolitisk
Z/m.mpy alin: 60.00
tillbaka

Koordinater

ETRS-TM35FIN N: 7120981 Ö: 377225 YKJ N: 7123964 Ö: 3377347 ETRS89/WGS84 Lat: 64.19318769° Lon: 24.47191364° ETRS89/WGS84 Lat: 64° 11.5913' Lon: 24° 28.3148' ETRS89/WGS84 Lat: 64° 11' 35.4757" Lon: 24° 28' 18.8891"

Beskrivning

Peltojen rajaama metsäalue, jonka itälaidalla on maatiloja. Löytöpaikka on 60 m mpy, jossa sankan metsän pohjalla on paksu sammalpeite. Metsä harvenee kohti peltoja alempana rinteessä ja maastossa on pieniä tasanteita. Koepistot paljastivat, että maa muuttuu hiekkaisemmaksi tultaessa lähemmäksi peltoja. Kiviesine (KM 6793 rombimainen reiällinen kärkiase) on lunastettu vuonna 1915 ja se on löytynyt Vehkaperän kankaalta kivisestä hietikosta hikanotossa. Vehkaperässä asuva Eero Isokääntä tunsi löytöpaikan ja toimi oppaana. Paikalla kasvaa metsää ja maa on paksun sammalen peitossa. Löytöpaikan viereen tehdyssä koepistossa paljastui sammalien alla kivistä turvemaata. Löytöpaikka vaikuttaa liian kiviseltä ja epätasaiselta asuinpaikaksi. Noin 90 metriä lounaaseen muutama metri alempana on tasanne, jossa koekuopissa paljastui hiekkamaata ja kvartseja. Löytöjä ei ole niin paljon, että ne riittäisivät asuinpaikan määrittämiseen, mutta ne antavat olettaa, että asuinpaikka voisi sijaita rinteessä 60 m mpy alapuolella. Kiviesineen löytöpaikalta noin 20 m länsiluoteeseen on kivikasa, josta on löytynyt nokimaata. Isokääntä arveli että paikka olisi voinut olla potaskan valmistuspaikka. Pellon reunassa noin 125 metriä päärakennuksesta itään oli kallion reunassa tuulenkaadon juurakko, joka oli paljastanut nokimaata. Paikalta löytyi vieläkin hiilenpaloja, jotka eivät paikan sijainnin puolesta kuitenkaan liittyne esihistorialliseen asutukseen. Jonkin matkaa juurakosta länteen oli maassa noin 30 cm halkaisijaltaan olevia noin 40 cm syviä sammaloituneita kuoppia muutaman metrin välein. Pyyntikuopiksi kuopat ovat liian pieniä. Tilan pihapiirissä oli piharakennuksen lounaiskulmalla ollut noin 2 metriä halkaisijaltaan pyöreä kiveys parin nyrkinkokoisista kivistä. Saman rakennuksen eteläpuolella oli ollut miehennostannaisista kivistä kivirivi. Nämä kivirakennelmat saattavat liittyä johonkin vanhempaan rakennukseen. Vanhan päärakennuksen eteläpäädyn alla oli ollut kellari, jonka yläosa oli salvottu hirsistä. Vanhasta päärakennuksesta 20 metriä itään on koivun kohdalla kivijalka. Paikalla ei Isokäännän elinaikana ole ollut rakennusta. Pihapiiriin kuuluu vielä vuonna 1933 rakennettu paja, jota parhaillaan entisöitiin.

Skapat: 19.12.2002 Senaste förändring: 2.5.2010

Undersökningar

Markku Heikkinen inventering 1984

Skapat: 1.1.1900 Senaste förändring: 19.12.2002

Miikka Haimila inventering 2002

Anmärkningar: Alavieskan inventointi

Skapat: 1.1.1900 Senaste förändring: 25.11.2010

Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.

Länkar till Museiverkets övriga material

Register för arkeologiska projekt  Alavieska, Inventointi 2002 Miikka Haimila   Kulturmiljöns undersökningsrapporter / arkeologi  Alavieska inventointi 2002; Inventointi; 2002    Alavieskan muinaisjäännökset - luettelo vuodelta 1984; Inventointi; 1984   Fornsaksdagbok  KM6793:1 Reikäase Vehkaperä

kopiera länken till denna sida: