Asuinpaikka sijaitsee noin 150 m koilliseen Vihanninjoesta olevalla matalalla hiekkakankaalla, joen ja rautatien puolivälissä Aution Pitkäsaaren talon alueella. Kohde on tuhoutunut osittain hiekanotossa. Kohteesta on löytynyt mm. kivikirveitä ja -talttoja, T-muotoinen kvartsiesine, kvartsia, piitä, meripihkaa ja saviastianpaloja (Ka I:2 ja II:1).
Kohde on merkitty peruskartalle muinaishautana.
Skapat: 29.7.1998 Senaste förändring: 10.4.2007
Undersökningar
Axel O. Heikel besiktning 1896
Fynd: KM 3311:1-3
Skapat: 1.1.1900 Senaste förändring: 29.7.1998
Anja Sarvas inventering 1964
Fynd: KM 16456:1-6
Skapat: 1.1.1900 Senaste förändring: 29.7.1998
Jaana Itäpalo inventering 1997
Anmärkningar: Paikka sijaitsee Vihannin keskustasta n. 4,5 km kaakkoon pienellä mäellä n. 250 metrin etäisyydellä eteläpuolella virtaavan Vihanninjoen ja pohjoispuolisen rautatien välissä. Pitkänsaaren tila on nykysin autiona ja tilarakennukset romahtaneet. Kohdetta ympäröivät lähistön viljelemättömät pellot, jotka kasvavat pääosin tiheää nuorta koivumetsää. Vain välittömästi entisten tilarakennusten etelä- ja länsipuolella oleva pakettipelto on puuton. Tälle alueelle on viimeaikoina istutettu koivuja.
Hj. Appelgren kaivoi kohteessa 1899 ja J. Ailio 1903. Appelgrenin kaivauslöydöt sisältävät mm. erilaatuista keramiikkaa, meripihkaa, piitä, tuuran, kiviesineiden katkelmia, punamultaa ja palanutta luuta. Ailion kaivauslöytöihin kuuluu mm. keramiikka. Vuoden 1964 inventoinnissa entisestä päärakennuksesta n. 50-60 m länteen mäen korkeimmalla kohdalla olevalta pellolta pienten sorakuoppien reunoilta löytyi kvartsi-iskoksia, liuskeiskoksia, pii-iskos ja hiottujen kiviesineiden katkelmia. Nykyisin korkeimman kohdan länsipuolella on n. 40 m halkaisijaltaan oleva syvä vanha sorakuoppa, jossa kasvaa n. 10-15-metristä puuta ja sammalta pohjalta.
Mäenharjanteen pakettipellolle on kaivettu entisestä päärakennuksesta länteen päin jatkuva oja ja toinen pohjois-eteläsuuntainen oja heti talon länsipuolelle. Ojien seinämissä havaittiin muutamia palaneita kiviä. Maalaji oli alempana savipitoista ja yläosassa soramaista hiekkaa. Yhdestä koivun istutuskohdan avoimena olevasta maanpinnan kohdasta löytyi kvartsi-iskos.
Skapat: 1.1.1900 Senaste förändring: 3.5.2007
Hjalmar Appelgren utgrävning 1899
Fynd: KM 3759:1-64
Skapat: 1.1.1900 Senaste förändring: 29.7.1998
Hjalmar Appelgren besiktning 1898
Skapat: 1.1.1900 Senaste förändring: 29.7.1998
Oiva Keskitalo besiktning 1968
Skapat: 1.1.1900 Senaste förändring: 29.7.1998
Julius Ailio utgrävning 1903
Fynd: KM 4278:2-9
Skapat: 1.1.1900 Senaste förändring: 29.7.1998
Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.
tillbaka
Vihanti Pitkäsaari Petäjäniemi Kivikautisen asuinpaikan kaivaus 1903; Kaivaus; 1903
