 |
| Uusimaa | |
| Porvoo | |
| Runebergin koti | 200010 |
| Kiinteistötunnus: | 638-3-39-4; |
| Muu tunnus: | 638-017 VARR |
| Kylä tai kaupunginosa: | 3. kaupunginosa |
| Osoite: | Runebergink. 20 - Aleksanterinkatu 3, 06100 PORVOO |
| Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Asuinrakentaminen |
 takaisin |
|
 Historia |
| Aikaisempi nimi: Lindhin talo |
| Käyttöaika: 1845-1852 |
| Historia |
| Runebergin perhe osti 1852 talon tuomiorovasti Daniel Lindhiltä, joka oli rakennuttanut sen 1844-45. Piirustukset laati Indententinkonttorin virkamies C.J:E. Gustavson. Ajalleen tyypillinen yksikerroksinen talo sijaitsee Porvoon empire-kaupunginosassa.
Runoilija ja hänen vaimonsa Fredrika lapsineen asuivat talossa vuodesta 1852 runoilijan kuolemaan 1877 saakka. Frederika Runeberg kuoli kaksi vuotta myöhemmin Helsingissä. KODISTA MUSEOKSI Valtio osti rakennukset perikunnalta 1880 velvoittaen Porvoon kaupungin hoitamaan kiinteistöä Runebergin kotimuseona, mikä toteutuikin 1882 alkaen. Se on Suomessa ainoa 1800-luvun puolivälistä säilynyt porvariskoti, joka tapetteineen, uuneineen, kalustuksineen, kasveineen ja esineistöineen on säilynyt - ainakin kutakuinkin - alkuperäisenä. Museoviraston ja Porvoon kaupungin välisellä sopimuksella on museon käyttöoikeus luovutettu sopimuksen mukaisin ehdoin Porvoon kaupungille. Kaupunki vastaa yhteistyössä Porvoon museon kanssa kodin hoidosta ja valvonnasta samoin kuin esittelystä yleisölle. Voimassa oleva sopimus ajoittuuu 1.3.2006-28.2.2011. JUHLAVUODEN KUNNOSTUS 2004 Runebergin syntymän juhlavuodeksi 2004 kunnostettiin koko museo rakennuksineen ja pihapiireineen. Porvoon museon suunnitelmien mukaisesti avattiin porstuasta ns. piikojen huoneeseen johtava ovi, joka oli ollut suljettuna 1868 alkaen. Tuolloin talon pääty annettiin vuokralle lehtori J.E Strömborgille ja ovi suljettiin. Strömborgien puolella oli myöhemmin intendentin asunto 1965 asti. Oven avauksella saatiin esille Runebergien aikainen huonejärjestys. Piikojen huoneeseen ja ruokasaliin sijoitettiin museon lipunmyynti ja naulakko ja varattiin tila tilapäisille näyttelyille. Porvoon kaupungin puistoyksikön hortonomi Armi Järvinen laati puutarhan restaurointisuunnitelman ja peruskunnostuksen. Korjaukseen liittyi laaja konservointityö. Työryhmään osallistuivat Museovirastosta Selja Flink, Maire Heikkinen, Pentti Pietarila ja Tapio Hirvonen. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 8.10.2010 |
| Lähteet |
| Susanna Widjeskog (toim.), J.L. Runebergin koti Porvoossa. Opas.Uusimaa Oy 2005.
Gerd Reimers, Berömda Boningar i Norden. Stockholm 1981. Mika Huovinen, Strömborgs och Runebergs hem. Ett sekellångt förhållande mellan en familj och ett museum. Svenska Litteratursällskapets Arkiv nro 22, Helsingfors 1993. Selja Flink, Runebergin koti. Rakentamisesta restaurointiin. Museoviraston rakennushistorian osaston raportteja 15, Jyväskylä 2005. Eeva Ruoff, Vanhoja suomalaisia puutarhoja. Keuruu 2001. |
| Luonti: 8.10.2010 Viimeisin muutos: 8.10.2010 |
| Suojelu |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 7.9.1989 |
| Päätösviranomainen: | Valtioneuvosto |
| Päätös: | 81/569/89 |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Kaksi rakennusta/S1 | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 8.10.2010 | |
 Rakennukset ja rakennelmat |
| Asuinrakennus, museo |
|
||||||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Runebergin kodin on rakennuttanut lehtori Daniel Lindh vuosina 1844-45. Vuonna 1852 Lindh myi rakennuksen kollegalleen Johan Ludvig Runebergille, joka tässä yhteydessä teetti päärakennuksessa tapetointi- ja maalaustöitä, joissa uusittiin kaikki sisäpinnat. Tilajako ja kiinteä sisustus ovineen ja uuneineen säilyi ennallaan, samoin julkisivut.
Runeberg halvaantui metsästysretkellä vuonna 1863 ja joutui vuoteen omaksi. Lapsetkin olivat muuttaneet pois ja vanha pariskunta asui rakennuksessa palvelijansa kanssa. Niinpä vuonna 1868 päärakennuksen toisesta päädystä erotettiin erillinen asunto Runebergin ystävälle, Johan Strömborgille. Käytännössä tämä tarkoitti muutaman uuden oviaukon tekemistä ja muutaman vanhan sulkemista sekä uuden sisäänkäynnin tekemistä uuteen asuntoon. Runebergien puolella jouduttiin yhdestä kamarista tekemään keittiö vanhan keittiön jäätyä Strömborgien puolelle. Runeberg kuoli vuonna 1877 ja puoliso Fredrika muutti pois talosta vuotta myöhemmin. Fredrika vuokrasi talon Strömborgin johtamalle koululle, jolloin talo tyhjennettiin Runebergien tavaroista ja osa niistä varastoitiin piharakennukseen. Strömborg oli tallentanut muistiin Runebergien aikaisen sisustuksen ja jopa suojannut Runebergin sairashuoneen lattiaan kuluneen kulku-uran matolla. Koulua varten seiniä siistittiin tapetoimalla ja seinille pingotetulla paperilla. Kun Fredrika Runeberg kuoli vuonna 1879, Strömborg alkoi ajaa hanketta muuttaa Runebergin koti museoksi, johon palautettaisiin Runebergien varastossa olevat huonekalut. Museo avattiin sisustus- ja ehostustöiden jälkeen vuonna 1882, mutta Strömborgien puoli pysyi suvun hallussa aina vuoteen 1965. Senkin jälkeen Strömborgien puoli oli museohenkilökunnan tiloina vuosien 2002-4 restaurointiin asti. Vuosien 2002-4 korjaus- ja restaurointityön kantavana ajatuksena oli palauttaa rakennus vuoden 1852 asuun, säilyttäen kuitenkin uudempiakin kerrostumia rekonstruktioiden alla. Lisäksi esimerkiksi aitoja Runebergin aikaisia tapetteja jätettiin konservoituina esille Runebergin sairashuoneeseen ja saliin. Toiminnallisia muutoksia korjaustyössä olivat kahden Strömborgin puolen huoneen ottaminen yleisökäyttöön ja esteettömän sisäänkäynnin rakentaminen Strömborgien kuistin kautta. |
| Luonti: 1.11.2013 |
| Historia |
| Puisen yksikerroksisen empirekaupunkitalon rakennutti lehtori, myöhemmin tuomiorovasti Daniel Lindh 1845. Runeberg teetätti huonejaossa muutoksia 1850-luvulla. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S1 | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 24.9.2010 | |
| Piharakennus |
|
||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Piharakennuksessa puutarhan reunalla oli aluksi kodin aputiloja: leivintupa, aittoja, käymälät, navetta, talli sekä puu- ja vaunuliiterit. Nykyään rakennus toimii lähinnä varastona. |
| Luonti: 1.11.2013 |
| Historia |
| Samalta ajalta on hirsinen sivurakennus, jossa on Runeberginkadun päädyssä talonmiehen asunto. Asunnon sisäänkäyntiä on muutettu. Lisäksi sivurakennuksessa on talli, käymälä, liiteri ja aitta. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S 1 | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 24.9.2010 | |
| Puutarha |
|
||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Jo Lindhin aikaan rakennettiin tontille puutarha, johon istutettiin hyötykasveja. Fredrika Runeberg jatkoi puutarhan rakentamista ja istutti sinne myös koristekasveja. Kun Runebergit vuonna 1869 luopuivat kesänvietosta Kroksnäsissä, muokattiin puutarha sellaiseksi yhdistelmäksi hyöty- ja koristepuutarhaa, mikä edelleen on tontilla havaittavissa. |
| Luonti: 1.11.2013 |
| Historia |
| Tontilla oleva puutarha on Fredrika Runebergin hoitaman puutarhan mukaan tehty. Hänen jokaiselle seitsemälle pojalleen istuttamat omenapuut kuolivat sotavuosina, mutta niiden samoin kuin muiden hävinneiden kasvien tilalle on istutettu vastaavat uudet. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S 1 | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 24.9.2010 | |
| Liitetiedostot |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
 |
Asetussuojelupäätös, liitekartta |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
|||||||||||||||||||||||
 |
| × | ||
| < |
|
> |
Runebergin koti värisuunnitelma Suunnitelma 2003