Uusimaa | |
Raasepori | |
Tammisaaren seminaari - Ekenäs Seminarium | 200013 |
Kiinteistötunnus: | 710-4-283-6; 710-4-283-7; |
Muu tunnus: | 835-003 VARR |
Osoite: | Raaseporintie 9 10600 TAMMISAARI |
Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Opetus ja koulutus |
takaisin |
Kuvaus |
Entisellä seminaarialueella on kolme latokartanon aikaista rakennusta, joita korjattiin ja muutettiin seminaarin toimintoja varten: asuntola, ruokala ja luhtiaitta. Ruokalana toimineen entisen asuinrakennuksen arvellaan olevan Tammisaaren vanhimpia rakennuksia.
Seminaaria varten rakennettiin 1870 luvulta alkaen useita rakennuksia. Koko vanha seminaarialue on nyt osa ammattikorkeakoulun aluetta. |
Luonti: 1.9.2010 |
Historia |
Aikaisempi nimi: Latokartano |
Käyttöaika: -1837 |
Aikaisempi nimi: Tammisaaren seminaari Seminariet i Ekenäs |
Käyttöaika: 1871-1974 |
Aikaisempi nimi: Tekniska skolan i Ekenäs |
Käyttöaika: 1974- |
Nykynimi: Yrkeshögskolan Sydväst |
Käyttöaika: 2000- |
Historia |
Entinen seminaari, jonka rakennukset myytiin pois valtiolta 1995.
Kokonaisuus koostuu entisen Tammisaaren latokartanon, myöhemmin seminaarin, rakennuksista, jotka nykyisin ovat Tammisaaren ammattikorkeakoulun käytössä. Vanhimmat rakennukset ovat 1700-luvulta, seminaaria varten suunnitellut vuosilta 1871-1899. Viimeksi mainitut on suunniteltu yleisten rakennusten ylihallituksessa. Latokartano joutui Tammisaaren kaupungin haltuun 1837. Kaupunkikokous päätti 1867 luovuttaa alueen valtiolle ruotsinkielistä seminaaria varten. Seminaarin vihki käyttöön Uno Cygnaeus vuonna 1871. Tekninen koulu sai tilat 1978, sen jälkeen kun seminaari oli lakkautettu 1974. Seminaarirakennuksia ympäröi puisto, joka on osin kartanon ajoilta. TAMMISAAREN SEMINAARIN MUISTOKIVI Tammisaaren Seminaari toimi v. 1871-1974 Raaseporintien ja Niittykadun varrella sijaitsevissa rakennuksissa. Seminaarin päärakennuksen vieressä on muistokivi. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 18.2.2019 |
Lähteet |
Gösta Cavonius, Den svenskspråkiga folksskollärarutbildningen i Finland 1871-1974. Seminariernas tillkomst, utveckling och inre liv. Svenska Litteratursällskapet i Finland, Helsingfors 1988.
M. Fl. Takolander, Ekenäs Seminarium 50 år. Ekenäs 1921. |
Luonti: 1.9.2010 |
Suojelu |
Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 7.9.1989 |
Päätösviranomainen: | Valtioneuvosto |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 1.9.2010 | |
Rakennukset ja rakennelmat |
Johtajan asunto |
|
Historia |
Seminaarin johtajan asuinrakennus on samanaikainen päärakennuksen kanssa ja edustaa samaa muotokieltä. Symmetrisyytensä rakennus menetti 1890 kun sen itäpäähän lisättiin kaksi huonetta. |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 | |
Koulurakennus, entinen seminaarin päärakennus |
|
Kuvaus |
Pian seminaariopetuksen alkamisen jälkeen 1871 valmistunut (1873) seminaarin entinen päärakennus edustaa ajalle tyypillistä kouluarkkitehtuuria. Rakennuksessa on keskikäyttävän varaan rakentuva pohjakaava, jossa sisäänkäynti on itäsivun keskirisaliitissa ja voimistelusali länsisivulla.
Rakennus oli aumakattoinen, mutta siihen on myöhemmin puhkaistu frontonit. |
Luonti: 1.9.2010 |
Historia |
Vuonna 1873 valmistunut seminaarin entinen päärakennus (nykyinen koulurakennus) edustaa ajan tyypillistä kouluarkkitehtuuria. Rakennuksessa on keskikäyttävän varaan rakentuva pohjakaava, jossa sisäänkäynti on itäsivun keskirisaliitissa ja voimistelusali länsisivulla. Rakennus oli aumakattoinen, mutta siihen on myöhemmin puhkaistu frontonit.
Päärakennusta on jatkettu vuonna 1900 eteläpäästä voimistelusalilla, joka yhdistettiin siihen nivelosalla. Rakennus on joitakin yksityiskohtia lukuun ottamatta säilyttänyt näiden vaiheiden jälkeisen ulkoasunsa. |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S 1 | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 1.9.2010 | |
Luhtiaitta |
|
Kuvaus |
Pitkänurkkainen luhtiaitta on latokartanon kaudelta. |
Luonti: 1.9.2010 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 | |
Oppilaskoti, entinen latokartanon päärakennus |
|
Kuvaus |
Latokartanon päärakennus, seminaariaikainen internaatti, myöhemmin oppilaskoti, on kaksikerroksinen aumakattoinen hirsirakennus 1780-luvulta.
Ulkoasuun tehtiin muutoksia 1800-luvun puolivälissä. Molempien kerrosten korkuisilla pilastereilla jaotellut julkisivut ovat vaakavuoratut. Ikkunat ovat kustavilaiseen tyyliin yläkerroksessa, joka on rakennuksen pääkerros, alakertaa korkeammat. |
Luonti: 1.9.2010 |
Historia |
Seminaarin johtaja asui aluksi alakerrassa, missä oli lisäksi voimistelusali, mittasuhteidensa vuoksi "asehuoneeksi" kutsuttu. Johtajatar asui 2. kerroksessa, missä oli myös oppilashuoneita. |
Luonti: 1.9.2010 |
Lähteet |
Piirustukset RakH. 56M 3/17 1a,2a. KA. |
Luonti: 1.9.2010 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 | |
Ruokala |
|
Historia |
Seminaari sai 1900 myös ruokalan, joka on seminaarialueen länsireunassa, nykyisen Höijerinkadun kaupunkikuvallisena päätepisteenä. Satulakattoisessa puurakennuksessa on molemmilla sivuilla frontonit. Läntisen julkisivun keskiosaa on korostettu keskittämällä viisi sen seitsemästä ikkunasta frontonin alapuolelle. |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S 2 | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 1.9.2010 | |
Vanha talousrakennus, entinen latokartanon asuinrakennus |
|
Kuvaus |
Latokartanon vanha asuinrakennus, myöhemmin seminaarin ruokala on yksikerroksinen, rapattu, aumakattoinen tiilirakennus.
Rakennuksen pelkistettyjä, yksityiskohtia vailla olevia julkisivuja rikkovat vain pihasivun sekundaariset eteiskuistit, käynti holvattuun kellariin sekä neliskulmaiset, neliruutuiset ikkunat. Se on Tammisaaren kaupungin vanhimpia säilyneitä rakennuksia, osan siitä katsotaan periytyvän 1680-luvulta. |
Luonti: 1.9.2010 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 | |
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
× | ||
< | > | |