Pohjanmaa | |
Vaasa | |
Vaasan korkeakoulualue (ent. Puuvillatehdas) | 200019 |
Kiinteistötunnus: | 905-15-4-1; 905-15-4-3; |
Muu tunnus: | 905-073 VARR |
Kylä tai kaupunginosa: | Palosaari |
Osoite: | Wolffintie 36 65200 VAASA |
Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Teollisuus |
takaisin |
Kuvaus |
Kuvaus |
Vaasan palon jälkeen uuteen kaupunkiin perustetun ensimmäisen teollisuuslaitoksen,
Vaasan Puuvillatehtaan alue on rakennuskannaltaan yhtenäinen ja kaupunkikuvallisesti merkittävä. Palosaaren puuvillatehtaan punatiilinen, lääninarkkitehti C.A. Setterbergin suunnittelema kutomorakennus on vuodelta 1859. Tehdasalueen poikki kulkevan, lehtipuilla istutetun kujan varrella on kaksi vanhaa kaksikerroksista työväenkasarmia vuodelta 1870 ja kadun päätteenä konttorirakennus vuodelta 1924. Näiden lisäksi tehdasalueella on kaksi muuta työväenkasarmia 1850-luvulta sekä sahakattoinen kutomorakennus 1890-luvulta. Osa puuvillatehtaan rakennuksista kuuluu Vaasan korkeakoulualueeseen, jossa uutta rakennuskantaa ovat yliopiston päärakennus ja tiedekirjasto. |
Luonti: 5.2.2021 |
Alue
Vaasan Puuvilla Oy:n/Finlayssonin alue muodostaa yhtenäisen ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan teollisuusalueen Palosaaren rantavyöhykkeellä. Tehdaskokonaisuus oli ensimmäisiä Vaasan palon jälkeen uuteen kaupunkiin perustettuja teollisuuslaitoksia ja käsitti varsinaisten tuotantolaitosten lisäksi puuvillatehtaan ensimmäiset työväenasunnot. Puuvillakujan varteen rakennetut työväenasunnot sekä ensimmäiset punatiiliset kutomorakennukset on toteutettu lääninarkkitehti C.A. Setterbergin suunnitelmien pohjalta vuosina 1859 ja 1870 ja Puuvillakujan päätteenä oleva Arkkitehti Karl Lindahlin suunnittelema pääkonttori vuonna 1924. Suojelukokonaisuuteen kuuluva lääninarkkitehti Karl Viktor Reiniuksen vuonna 1898 suunnittelema pieni yksikerroksisen ruiskuhuone/paloasemarakennus sijaitsee tehdasalueen länsiosassa Pohjoisen kaupunginselän rantavyöhykkeellä. Puuvillatehdas toimi alueella 1980-luvulle saakka, jonka jälkeen aluetta on kehitetty pääosin Vaasan korkeakoulualueeseen kuuluvana kampusalueena, jossa uutta rakennuskantaa edustavat arkkitehti Simo ja Käpy Paavilaisen suunnittelemat yliopiston päärakennus ja tiedekirjasto, jotka on toteutettu vuonna 1984 järjestetyn arkkitehtikilpailun voittaneen ehdotuksen pohjalta. Rakennukset liittyvät modernilla tavalla alueen yhtenäiseen ja arkkitehtonisesti laadukkaaseen kulttuuriympäristöön. |
Luonti: 15.3.2022 |
Historia |
Aikaisempi nimi: Puuvillatehdas |
Käyttöaika: |
Historia |
Asetuksella suojellaan korkeakoulun alueen puuvillatehtaan rakennuksista konttori, yksi asuinrakennus ja paloasema.
Vaasan Puuvilla Oy perustettiin 1856 tehtailija A.A. Levónin toimesta. Tehdasrakennusten suunnittelusta vastasi lääninarkkitehti C.A. Setterberg. Alue on edustava esimerkki viime vuosisadan teollisuusrakentamisesta, jolle on ominaista tehtaan ja asuntojen sijainti samalla alueella. |
Luonti: 1.1.1900 |
Lähteet |
Valtion rakennusten suojeluluettelo. Vaasan lääni. Valtioneuvoston päätös 4.12.1991. Museovirasto. |
Luonti: 27.4.2009 |
Suojelu |
Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 4.12.1991 |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 | |
Rakennukset ja rakennelmat |
Konttorirakennus |
|
Kuvaus |
Arkkitehti Karl Lindahlin Puuvillakujan päätteeksi suunnittelema pääkonttori valmistui
vuonna 1924. Sen puurakenteinen edeltäjä vuodelta 1892 oli tuhoutunut tulipalossa edellisenä vuonna. 2 (4) Kaksikerroksisen säterikattoisen tiilirakennuksen julkisivua jäsentävät harkotetut nurkkapilasterit, pilareiden kannattama portiikki sekä frontonilla korostettu sivusisäänkäynti. Rakennuksen sisätilat ovat hyvin säilyneet. Komean portaikon ja käytävätilojen lisäksi rakennuksessa on jäljellä muun muassa alkuperäiset kassaluukut, pilastereita ja pylväitä, profilointeja käytävien seinissä ja lasisia seinän osia. Arkkitehti Gunilla Lång-Kivilinna suunnitteli vuonna 2006 rakennuksen entisöinnin yliopiston johdon työ- ja kokoustiloiksi. Nykyisin rakennuksessa toimii yliopiston hallinto. Pääkonttori on hieno esimerkki 1910- ja 20-lukujen pohjoismaisesta tiiliklassismista. Se on sijoitettu Puuvillakujan päätteeksi, ja näkyy komeasti myös meren suunnalta. Rakennukseen liittyy hyvin hoidettu puistoympäristö. Ulkoasu ja sisätilat ovat säilyneet lähes alkuperäisessä asussaan |
Luonti: 5.2.2021 |
Historia |
Konttorirakennus. Tiilinen kaksikerroksinen, säterikattoinen konttori on arkkitehti Karl Lindahlin suunnittelema ja rakennettu 1923-24.
Tiilisen, kaksikerroksisen, säterikattoisen Vaasan puuvillatehtaan konttoriksi rakennetun talon on suunnitellut arkkitehti Karl Lindahl vuonna 1923. Rakennuksen ulkoasu ja sisätilat kiinteine sisustuksineen ovat säilyneet lähes alkuperäisessä asussaan. 1. Rakennuksen ulkoasussa vain entistämisluonteiset korjaukset ovat sallittuja. 2. Ensimmäisen ja toisen kerroksen pohjaratkaisut ja pääportaikko alkuperäisine rakenteineen säilytetään. Myöhemmin lisätyt kevyet väliseinät voidaan purkaa. 3. Kiinteä sisustus ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa säilytetään: ovet, myös laakaovet ja ikkunat heloineen, lasiväliseinät, keraamisilla laatoilla päällystetyt lattiat, kattolistat, alkuperäiset wc-komerot, listat ja listoitukset säilynein osin. Alkuperäiset valaisimet ja vaatenaulakot säilytetään. 4. Kellaritiloissa tulee säilyttää alkuperäiset tai niihin verrattavat kiinteän sisustuksen osat. 5. Painovoimaiseen ilmanvaihdon hormit, niihin liittyvät rakennelmat ullakolla ja huoneiden ilmanvaihtosäleiköt sekä patterisyvennykset säilytetään. 6. Muutoksia ja vähäistä suurempia korjauksia saa tehdä vain museoviraston hyväksymällä tavalla. 7. Rakennusta on hoidettava siten, että sen kulttuurihistoriallinen arvo säilyy. |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 | |
Paloasema |
|
Kuvaus |
Lääninarkkitehti Karl Viktor Reinius suunnitteli pienen yksikerroksisen ruiskuhuoneen
tehtaan länsipuolelle vuonna 1898. Aumakattoisen tiilirakennuksen julkisivuja jäsentävät yksinkertaiset kulmapilasterit, puolipyöreät ikkunat ja kaksi apsiksen muotoista ulkonemaa. Varastona nykyisin käytettävän rakennuksen ulko-ovet on uusittu joitain vuosia sitten. Tiilestä toteutetuissa yksinkertaistetuissa klassistisissa detaljeissa on aikakauden hyötyrakennuksille ominaista viehätystä. |
Luonti: 5.2.2021 Viimeisin muutos: 5.2.2021 |
Historia |
Paloasema. Nelilapekattoinen paloasema vuodelta 1900.
Punatiilistä muuratun pyramidikattoisen paloaseman on vuonna 1898 suunnitellut Vaasan lääninarkkitehti K.V. Reinius. Rakennuksen ulko-ovia on myöhemmin korotettu ja levitetty, mistä johtuen ovien yläpuolella olevia lunetti-ikkunoita on jouduttu madaltamaan. Rakennuksen molemmissa päädyissä ovat olleet julkisivusta ulkonevat lieriömäiset rakennusosat, joissa sisäpuolella ovat sijainneet uuninissit valurautaisine lämmityskamiinoineen. Rannan puoleinen uuninissi on vielä jäljellä, toisesta päädystä se on purettu. alkuperäisiä ulko-ovia on korotettu ja levennetty. 1. Julkisivuihin saa tehdä vain ennallistavia muutoksia. 2. Rakennuksessa säilytetään alkuperäiset tai niihin verrattavat kiinteän sisustuksen osat: ikkunat, sisäkattoverhous, rosetit, kattolistat. 3. Muutoksia ja vähäistä suurempia korjauksia saa tehdä vain museoviraston hyväksymällä tavalla. 4. Rakennusta on hoidettava siten, että sen kulttuurihistoriallinen arvo säilyy. |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Asetussuojelu lakannut rakennussuojelupäätöksellä 7.3.2022 (EPOELY/3108/2014). | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 15.3.2022 | |
Työväen asuinrakennus |
|
Kuvaus |
Samanaikaisesti tehdasrakennuksen kanssa alettiin sen koillispuolelle rakentaa asuintaloja
yhtiön työntekijöille. Vuosisadan lopulla valmistuneessa puutalokorttelissa oli yhteensä 115 asuinhuonetta. Nykypäiviin on säilynyt kolme lääninarkkitehti Carl Axel Setterbergin Puuvillakujan varteen suunnittelemaa kaksikerroksista puutaloa, joista kaksi toimii opiskelija-asuntoina ja kolmas, lausuntopyynnön kohteen oleva rakennus, toimistotiloina. Rakennukset muodostavat yhtenäisen rivistön tehdasalueen sydämessä. Työväen asuinkasarmi ”Puuvillatalo” vuodelta 1875 on kaksikerroksinen, vaakapaneelein vuorattu hirsirakennus, joka toteutettiin Setterbergin piirustusten pohjalta. Matala kellarikerros sijaitsee vain rakennuksen länsipäädyssä. Ulkoarkkitehtuurille on ominaista runsain puuleikkauksin koristellut kuistit ja suuret uusgoottilaiset ikkunat. Alkuperäinen pohjakaava on muodostunut hirsisen sydänseinän molemmin puolin sijoitetuista hellahuoneista (8 kpl/krs), joihin käynti on tapahtunut eri puolilta rakennusta olevista porrashuoneista ja eteisistä. Pohjakaava edustaa kasarmirakennuksissa käytettyä ns. lohkosysteemiä; huone - porras - huone, jossa jokaiseen asuinhuoneeseen on oma sisäänkäynti. Myöhemmin on kahdesta sydänseinän molemmin puolin olevista hellahuoneista muodostettu keittiön ja kamarin käsittävä huoneisto puhkaisemalla oviaukko sydänseinään. 1950-luvulla on porrashuoneissa ja eteisissä sijaitseviin komeroihin tehty wc-tilat kullekin asunnolle. Asuinrakennus Miesten asuntola, Puuvillakuja 6, ja sen itäpuolella olevat kaksi asuinrakennusta kuuluvat tehdaskokonaisuuden alkuperäiseen ensimmäisen rakennusvaiheen rakennuskantaan. Asuntolarakennukset rajaavat puuistutuksin yhtenäisenä rivistönä Puuvillakujaa yhdessä tiilirakenteisen kutomohallin kanssa. Carl Axel Setterbergin suunnittelemista kaksikerroksisista työväen asuntolarakennuksista kaksi toimii opiskelija-asuntoina ja kolmas, suojelupäätöksen alainen rakennus, toimistotiloina. Miesten asuntola on kaksikerroksinen, punamullalla maalatuin vaakapaneloitu hirsirakennus. Lohkokiviperustuksella toteutetun sokkelin länsipäässä sijaitsee rakennuksen matala kellarikerros. Rakennuksessa on runsain puuleikkauksin koristellut kuistit ja suuret uusgoottilaiset ikkunat. Alkuperäinen pohjakaava on muodostunut hirsisen sydänseinän molemmin puolin sijoitetuista hellahuoneista (8 kpl/krs), joihin käynti on tapahtunut eri puolilta rakennusta/12 olevista porrashuoneista ja eteisistä. Pohjakaava edustaa kasarmirakennuksissa käytettyä ns. lohkosysteemiä; huone - porras - huone, jossa jokaiseen asuinhuoneeseen on oma sisäänkäynti. Myöhemmin on kahdesta sydänseinän molemmin puolin olevista hellahuoneista muodostettu keittiön ja kamarin käsittävä huoneisto puhkaisemalla oviaukko sydänseinään. 1950-luvulla porrashuoneissa ja eteisissä sijaitseviin komeroihin on tehty wc-tilat kullekin asunnolle. Rakennus on vuonna 2014 tehdyn peruskorjauksen yhteydessä muutettu tutkija-asuntokäytöstä toimistotiloiksi. Peruskorjauksessa rakennukseen on suunniteltu työtilat 25 - 30 henkilölle ja se on toimistokäytössä |
Luonti: 5.2.2021 Viimeisin muutos: 15.3.2022 |
Historia |
Työväen asuinrakennus vuodelta 1870 (1859). Yksi kolmesta tehtaan alkuperäisistä työväen asuinrakennuksista on hirsirakenteinen ja kaksikerroksinen. Rakennukset muodostavat yhtenäisen rivistön tehdasalueen sydämessä. Niitä leimaa uusgoottilaisin puuleikkauksin koristellut kuistit ja suuret uusgoottilaiset ikkunat.
Työväen asuinkasarmi vuodelta 1870 on kaksikerroksinen vaakapaneelein vuorattu hirsirakennus. Matala kellarikerros sijaitsee vain rakennuksen länsipäädyssä. Ulkoarkkitehtuurille on ominaista runsain puuleikkauksin koristellut kuistit ja suuret uusgoottilaiset ikkunat. Alkuperäinen pohjakaava on muodostunut hirsisen sydänseinän molemmin puolin sijoitetuista hellahuoneista (8 kpl/krs), joihin käynti on tapahtunut eri puolilta rakennusta olevista porrashuoneista ja eteisistä. Pohjakaava edustaa kasarmirakennuksissa käytettyä ns. lohkosysteemiä; huone - porras - huone, jossa jokaiseen asuinhuoneeseen on oma sisäänkäynti. Myöhemmin on kahdesta sydänseinän molemmin puolin olevista hellahuoneista muodostettu keittiön ja kamarin käsittävä huoneisto puhkaisemalla oviaukko sydänseinään. 1950-luvulla on porrashuoneissa ja eteisissä sijaitseviin komeroihin tehty wc-tilat kullekin asunnolle. Rakennuksessa on säilynyt alkuperäisiä ja niihin verrattavia kiinteän sisustuksen osia. 1. Rakennuksen ulkoasu suojellaan, vain ennallistavat ja säilyttävät korjaukset ovat mahdollisia. Jos ikkunoita joudutaan kokonaan uusimaan, tehdään uudet ikkunat vanhan mallin mukaan, myös detaljit. 2. Sisätiloissa suojelu koskee huonejakoa, hirsiseiniä ja alkuperäistä tai siihen verrattavaa kiinteää sisustusta. Alkuperäisiin rakenteisiin tehtävät muutokset, kuten uusien oviaukkojen puhkaiseminen ja tekniikan aiheuttamat läpiviennit tulee minimoida. 3. Asuntojen eteistilat ja porrashuoneet portaineen säilytetään. Pintamateriaalien uusiminen tulee suorittaa alkuperäisessä hengessä. 4. Alkuperäiset tai niihin verrattavat kiinteän sisustuksen osat säilytetään: ikkunat, ovet, sisäkattojen, seinien ja lattioiden verhoukset, listat ja laudoitukset, jäljellä olevat ikkunalaudat, pönttöuunit ja puuliedet mahdollisuuksien mukaan. Vanhat seinäpinnoitteet tulee jättää uusien pintakerrosten alle. 5. Muutoksia ja vähäistä suurempia korjauksia saa tehdä vain museoviraston hyväksymällä tavalla. 6. Rakennusta on hoidettava siten, että sen kulttuurihistoriallinen arvo säilyy. |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Asetussuojelu lakannut rakennussuojelupäätöksellä 7.3.2022 (EPOELY/3108/2014). | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 15.3.2022 | |
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
× | ||
< | > | |