Helsingin kaupunki tarjosi entisen Meilahden kartanon rannoilta huvilapalstoja vuokrattaviksi ensi kerran 1872, mutta vain yksi, lähinnä kaupunkia sijainnut palsta sai huvilansa (nykyinen pääministerin virka-asunto Kesäranta). Seuraavalla vuosikymmenellä alueelle rakennettiin jo useita kesähuviloita. Kaupungin kunnallispormestari Elias Öhman vuokrasi yhden parhaista paikoista, entisen kartanonpuiston luoteiskulman, jolle hän antoi nimeksi Ekudden. Hän rakennutti sinne 1880- ja 1890-lukujen vaihteessa arkkitehti Gustaf Nyströmin suunnitteleman hirsihuvilan. Samoihin aikoihin tehtiin palstan sivuitse yleinen ajotie ja silta Seurasaareen.
Öhman myi huvilan 1902 tanskalaislähtöiselle liikemies Jörgen Nissenille, joka halusi rakennuttaa paikalle kivihuvilan perheensä ympärivuotiseen asuin- ja edustuskäyttöön. Öhmanin hirsihuvila ja ulkorakennukset poistettiin. Uusi huvila, jonka suunnittelun Nissen antoi arkkitehtien Sigurd Frosterus ja Gustaf Strengell tehtäväksi, sijoitettiin hieman entistä pohjoisemmaksi ja uusi talousrakennus entistä lähemmäksi rantaa, joten painopiste siirtyi nyt palstan luoteiskulmaan. Luonnontilainen palsta muokattiin huvilapuutarhaksi.
Nissen myi huvilan jo kymmenen vuoden kuluttua insinööri Ernst Sundgrenille, joka myös omisti sen vain vuosikymmenen ajan. Hän laajennutti talousrakennusta, jonne viimeistään tällöin rakennettiin talonmiehen asunto. Liikemies ja mesenaatti Amos Anderson osti huvilan 1924. Andersonilla oli pieni asunto omistamassaan kivitalossa keskustassa ja hän kunnostutti huvilaa tehdäkseen siitä itselleen edustavamman asunnon. Hän mm. teetti huvilaan keskuslämmityksen. Anderson viihtyi kuitenkin paremmin kaupungin keskustassa ja antoi huvilan vuokralle. Koko 1930-luvun ajan siellä asui huolintaliikkeen johtaja, konsuli J. W. Cadenius perheineen. Tasavallan presidentti Kyösti Kallion ilmaistua kiinnostuksensa asua huvilassa Amos Anderson päätti lahjoittaa Tamminiemen rakennukset valtiolle 1940 tasavallan presidenttien käyttöön ”viikonloppumajaksi”. Presidentin vasta peruskorjattu virka-asunto oli presidentinlinnassa ja kesäasunto oli vuodesta 1924 lähtien ollut Naantalin Kultarannassa. Tamminiemeä ei siis tarvittu näihin tarkoituksiin. Kultarantaan nähden Meilahden huvila oli melko vaatimaton, mutta se sijaitsi kuitenkin Helsingissä. Entinen Meilahden kesähuvila-alue oli jo tuolloin täysin ympärivuotisesti asuttu alue.
Tamminiemi asetettiin vuonna 1940 valtioneuvoston kanslian alaisuuteen ja rakennushallituksen ensimmäisen rakennuspiirin korjaushuoltoon. Ennen käyttöönottoa sitä kunnostettiin Amos Andersonin tarkoitukseen lahjoittamilla varoilla. Tasavallan presidenttinä 1940-1944 toiminut Risto Ryti oli ensimmäinen Tamminiemen presidenttiasukas. Ryti kävi siellä sotavuosina tärkeitä neuvotteluja, samoin kuin hänen seuraajansa Carl Gustaf Emil Mannerheim sodan päätyttyä. Mannerheim asui Tamminiemessä 1944-1946, mutta vietti pidempiä aikoja myös muualla. Juho Kusti Paasikivi toimi tasavallan presidenttinä 1946-1956. Hän asui mieluummin presidentinlinnassa ja kesäaikaan Kultarannassa. Tamminiemeä ei juuri kunnostettu.
Peruskorjaus tuli ajankohtaiseksi Urho Kekkosen tultua valituksi presidentiksi keväällä 1956. Hän halusi asua Tamminiemessä. Päärakennus kunnostettiin sisä- ja ulkopuolelta. Sisustus uudistettiin ajanmukaiseen tyyliin. Talousrakennuksen rannan puoleiseen päähän rakennettiin 1956 presidentti Kekkosen toivoma hirsisauna.
Presidentti Kekkonen työskenteli ja otti vastaan myös valtiovieraat Tamminiemessä, josta muodostui käsite niin politiikan kuin mm. kirjallisuuden kentällä. Luonnon läheisyys oli Kainuussa kasvaneelle Kekkoselle hyvin tärkeää. Hän ulkoili usein viereisessä Seurasaaressa. Kesäajat Kekkoset asuivat Kultarannassa.
Tamminiemi oli presidentti Kekkosen virka-asuntona neljännesvuosisadan ajan ja sen jälkeen viiden vuoden ajan yksityiskotina. Presidentiksi 1982 valittu Mauno Koivisto asui presidentinlinnassa. Kekkosen kuoltua elokuussa 1986 ryhdyttiin pohtimaan Tamminiemen tulevaa käyttöä. Keväällä 1987 se luovutettiin museovirastolle, jonka tuli perustaa sinne Urho Kekkosen museo. Museo avattiin jo joulukuun alussa 1987.
Tamminiemen maanvuokra-aika päättyi 1942. Vuokra-aikaa jatkettiin vuoteen 1967 ehdolla, että huvila pidettiin tasavallan presidentin käytössä. Muiden huvilapalstojen vuokra-aikaa jatkettiin vain lyhyitä aikoja kerrallaan. Huvila-alueen säilyttävä asemakaava vahvistettiin 1985. Alueelle päätettiin rakentaa myös uusi presidentin virka-asunto, joka sai nimekseen Tamminiemen mallin mukaan Mäntyniemi. Tamminiemen palsta siirtyi 1988 kaupungin ja valtion välisellä vaihtosopimuksella valtion omistukseen.
Rakennukset peruskorjattiin 2010-luvun alussa. Päärakennuksen julkisivuihin palautettiin alkuperäinen väritys, mutta sisätilat säilytettiin 1970-luvun asussa. Lisäksi rakennettiin uusi ulkorakennus. |