Uusimaa | |
Helsinki | |
Säätytalo | 200028 |
Kiinteistötunnus: | 91-1-12-0; |
Muu tunnus: | 091-000 VARR |
Osoite: | Snellmaninkatu 9-11 00170 HELSINKI |
Nykykäyttö: | Valtionhallinnon kokous- ja edustustila |
Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Hallinto |
takaisin |
Kuvaus |
Säätytalossa on klassistiset julkisivut pylväsjärjestelmineen ja veistoksin koristeltuine temppelipäätykolmioineen. Päätykolmiossa on pronssiin valettu veistosryhmä (Emil Wikström 1903), jonka keskushahmona on keisari Aleksanteri I vahvistamassa Suomen lait ja oikeudet. Kolmelle aatelittoman säädyn kokoontumispaikaksi rakennettu Säätytalo on kansallinen instituutiorakennus, joka on yhteiskuntahistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja arkkitehtuurihistoriallisesti merkittävä. Arkkitehti Gustaf Nyströmin suunnittelemassa ja vuonna 1891 valmistuneessa rakennuksessa on poikkeuksellisen hyvin alkuperäisinä säilyneet sisätilat kiinteine kalusteineen ja betonimosaiikki- ja parkettilattioineen. Seinä ja kattopintoja koristavat lähes joka huoneessa Salomon Wuorion liikkeen toteuttamat runsaat ja taidokkaat koristemaalaukset. Säätytalo peruskorjattiin 1988-1993, jolloin myös rakennuksen kaikki koristemaalaukset konservoitiin ja restauroitiin. Julkisivuun palautettiin siihen alun perin suunniteltu kellertävä hiekkakiveä jäljittelevä kalkkimaalauskäsittely. Julkisivun friisialueen punaiselle pohjalle maalattu ns. Aleksanteri-friisi restauroitiin samassa yhteydessä. |
Luonti: 1.3.2012 Viimeisin muutos: 30.12.2014 |
Historia |
Aikaisempi käyttötarkoitus: Tieteellisten seurojen talo |
Käyttöaika: |
Historia |
Säätytalo toteutettiin Gustaf Nyströmin kutsukilpailun voittaaneen ehdotuksen pohjalta ja se valmistui 1891.
Säätyvaltiopäivät kokoontuivat vuoteen 1906, jolloin siirryttiin yksikamariseen kansanedustuslaitokseen. |
Luonti: 1.3.2012 Viimeisin muutos: 1.3.2012 |
Suojelu |
Suojelun väline: | Asetus 480/85 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 18.9.1980 |
Päätösviranomainen: | Valtioneuvosto |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 6.2.2015 | |
Rakennukset ja rakennelmat |
Säätytalo |
|
Kuvaus |
Kolmelle aatelittoman säädyn kokoontumispaikaksi rakennetussa Säätytalossa on klassistiset julkisivut pylväsjärjestelmineen ja juhlavat, runsain koristemaalauksin käsitellyt sisätilat. Kaksikerroksisen uusrenessanssirakennuksen pääjulkisivu suurine keskirisaliitteineen ja edusportaikkoineen on Snellmaninkatua vasten. Klassillisen temppelipäädyn päätykolmiossa on pronssiin valettu veistosryhmä, jonka keskushahmona on keisari Aleksanteri I vahvistamassa Suomen lait ja oikeudet. Tontin itäpuolisko on järjestetty puistoksi istutuksineen, käytävineen ja suihkulähteineen. Säätytalo peruskorjattiin 1988-1993, jolloin rakennuksen koristemaalaukset konservoitiin ja osin restauroitiin. Julkisivuun toteutettiin tällöin alkuperäistä mukaileva väritys kivenmukailumaalauksineen ja kultauksineen. |
Luonti: 20.4.2012 Viimeisin muutos: 14.2.2019 |
Historia |
Säätytalo rakennettiin G.Nyströmin suunnitelman (1888) mukaan aatelittomien säätyjen valtiopäivätaloksi. Se valmistui 1890. Alkuperäisessä käytössään rakennus oli vuoteen 1906, tieteellisten seurojen talona vuodesta 1931 - 1977, jonka jälkeen siirtyi Valtioneuvoston hallintaan vuonna 1978. Rakennus entistettiin ja peruskorjattiin arkkitehti Vilhelm Helanderin johdolla 1989-91, jonka jälkeen tiloja ovat voineet varata käyttöönsä valtionhallinnon eri tahot. Rakennus toimii nykyisin 2014 myös hallituksen tiedoitustilana. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 20.11.2014 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Asetus 480/85 |
Päätöspvm: | 18.9.1980 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätösviranomainen: | Valtioneuvosto |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 6.2.2015 | |
|
|
|
Säätytalon puisto |
|
Liitetiedostot |
Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
× | ||
< | > | |