 |
| Uusimaa | |
| Helsinki | |
| Helsingin observatorio | 200029 |
| Kiinteistötunnus: | 91-7-211-1; |
| Muu tunnus: | 091-086 VARR |
| Osoite: | Kopernikuksentie 1 00130 HELSINKI |
| Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Opetus ja koulutus |
| Ajoitus: | Päätös 1827-1828 |
| Ajoitus: | Suunnittelu 1828-1830 |
| Ajoitus: | Rakentaminen 1831-1834 |
 takaisin |
|
 Kuvaus |
| Arkkitehti C.L. Engelin ja tähtitieteen professorin F.G.W. Argelanderin suunnittelma observatoriorakennus on rakennettu 1831-34 Tähtitorninvuorelle, josta on esteetön näköala taivaalle ja josta itse rakennuskin näkyy kauas.
Observatorion symmetrinen rakennuskokonaisuus muodostuu varsinaisesta tähtitornirakennuksesta, siihen liittyvästä kahdesta talousrakennuksesta henkilökunnan asuntoineen sekä muurin rajaamasta etupihasta. Päärakennuksen neliömäisessä keskiosassa on päähavaintotorni ja siitä erkanevien, tasakorkuisten kapeiden sivusiipien päissä on havaintosalit sekä niiden yläpuolella sylinterimäiset havaintotornit – käytännön sanelema ratkaisu on saanut arkkitehtonisesti vaikuttavan muodon. Observatorion tornit ovat arvokkaita, patinoituneita tekniikan muistomerkkejä, joissa on säilynyt kekseliäitä tornirunkojen kiertolaitteistoja ja luukkujen avausmekanismeja. Observatorion puutarhassa on arkkitehti Gustaf Nyströmin suunnittelema erillinen tähtivalokuvaus- eli refraktoritorni, jonka pimiösiipeä on jatkettu 1901. Päärakennuksen sisätiloissa entiset asuinhuoneet lomittuvat juhlavan arkkitehtonisen asun saaneiden havainto- ja työtilojen kanssa. Länsipään meridiaanisalin seinissä ja katossa on kunkin havaintopaikan kohdalla luukut, joiden kautta avautuu näköala etelähorisontista lakipisteen kautta pohjoiseen taivaanrantaan, itä-länsisuuntaista havainnointia varten rakennuksen eteläpäässä on ensivertikaalisali. Osassa sisätiloja on myös illuusiomaalauksia kuten vale-ovimaalauksia ja harmaasävyisiä kipsijäljitelmämaalauksia. Tähtitorninvuori observatorioineen ja puistoineen on tärkeä osa merellistä Helsinkiä, joka on luokiteltu yhdeksi Suomen kansallismaisemista. |
| Luonti: 7.8.2015 Viimeisin muutos: 11.2.2019 |
| Historia |
| Aikaisempi nimi: Tähtitieteellinen observatorio |
| Käyttöaika: |
| Historia |
| Lähes kaksisataa vuotta alkuperäisessä käytössään palvellut arkkitehti C.L. Engelin suunnittelema Keisarillisen Aleksanterin yliopiston tähtitieteellisen tutkimuslaitoksen observatoriorakennus oli valmistuessaan 1834 kansainvälisestikin esikuvallinen observatoriorakennus. Se on arkkitehti C.L.Engelin ja tähtitieteen professorin F.G.W.Argelanderin suunnittelma ja rakennettu 1831-34 tähtitorninvuoren ylärinteeseen, josta on esteetön näköala taivaalle. Rakennuksen tuli näkyä hyvin myös Eteläsatamaan, koska sen keskitornin mastosta pudotettiin joka päivä tasan kello 12 aikamerkkipussi, josta sataman laivat kykenivät tarkistamaan kronometrinsä. Observatoriosta tuli Helsingin kaupunkikuvaa hallitseva rakennus, joka muodosti uuden pohjois-eteläsuuntaisen pääkadun, Unioninkadun, päätepisteen.
Uusi havaintotekniikka teki suunnittelutyöstä vaativan. Kiinteälle jalustalle asetettava, eri puolille suuntautuva linssikaukoputki vaati suojakseen kääntyvän tornin, jossa oli havaintoaukko. Helsingin observatorion katolle tuli kolme kääntyvää havaintotornia. Engelin suunnittelema Helsingin observatorio oli 1839 esikuvana Venäjän pääobservatoriolle Pulkovassa. Observatorion symmetrinen rakennuskokonaisuus muodostuu varsinaisesta tähtitornirakennuksesta, siihen liittyvästä kahdesta talousrakennuksesta henkilökunnan asuntoineen sekä muurin rajaamasta etupihasta. Päärakennuksen neliömäisessä keskiosassa on päähavaintotorni ja siitä erkanevien, tasakorkuisten kapeiden sivusiipien päissä on havaintosalit sekä niiden yläpuolella sylinterimäiset havaintotornit – käytännön sanelema ratkaisu on saanut arkkitehtonisesti vaikuttavan muodon. Observatorion tornit ovat arvokkaita, patinoituneita tekniikan muistomerkkejä, joissa on säilynyt kekseliäitä tornirunkojen kiertolaitteistoja ja luukkujen avausmekanismeja. Observatorion puutarhaan valmistui arkkitehti Gustaf Nyströmin suunnittelema erillinen tähtivalokuvaus- eli refraktoritorni. Rakennuksessa ollutta pimiösiipeä jatkettiin 1901 havaintopaviljongilla, johon pystytettiin taivaannapaan suunnattu valokuvausputki. Observatoriorakennuksen rakenne- ja tilaratkaisut, tekniikka ja tarkkaan säädetty havaintolaitteisto kuuluvat saumattomasti yhteen. Kolmeen havaintotorniin kuljetaan mutkikkaita porrasyhteyksiä tai ullakkokäytäviä pitkin, ja havaintotasanteille noustaan lattialuukkujen välistä. Länsipään meridiaanisalin seinissä ja katossa on kunkin havaintopaikan kohdalla luukut, joiden kautta avautuu näköala etelähorisontista lakipisteen kautta pohjoiseen taivaanrantaan, itä-länsisuuntaista havainnointia varten rakennuksen eteläpäässä on ensivertikaalisali. Päärakennuksen pääkerros varattiin rakennuksen valmistuessa suurelta osin laitoksen esimiehen asuinkäyttöön, ja on ollut 1960-luvulle saakka asuttuna. Tämä tieto selittää rakennuksesta peruskorjauksessa löytyneet runsaat tapettikerrostumat. Huoneet muutettiin sittemmin työtiloiksi tutkijoille. Observatoriota on peruskorjattu useassa vaiheessa. Vuoden 1944 suurpommitusten seurauksena mm. valokuvausteleskoopin torni vaurioitui pahoin, mutta itse observatorio säästyi pahoilta vaurioilta. Rakennuksen länsisiipeen tehtiin 1970-luvulla työpaja ja itäsiipeen talonmiehen asunto. Observatorion luentosali, itä- ja länsirotunda sekä meridiaanisali restauroitiin 1984 arkkitehti Olof Hanssonin suunnitelmin. Viimeisimmän, arkkitehti Merja Niemisen johdolla vuonna 2011 valmistuneen peruskorjauksen yhteydessä rakennuksen sisätiloissa tehtiin väritystutkimuksia, joihin perustuen palautettiin huoneiden värityksiä varhaisempiin vaiheisiin. Peruskorjauksen jälkeen Observatorio toimii tähtitieteen museona, joka avaa uusia näkymiä tähtitieteen historiaan. Argelander-sali ja itärotunda toimivat nykyisin juhla-ja kokous- ja työpajatiloina. Meridiaanisaliin on asetettu vanhoja tähtitieteellisiä havainto-ja tutkimuslaitteita.Rakennuksessa on säilyneitä ja restauroituja pintoja, kuten lattiamateriaaleja käytön eri ajoilta, puu, kalkkikivi ja linoleum- lattioita. Itä-rotundan katossa on restauroidut, valo/varjo –tekniikalla kolmiulotteiseksi maalatut koristemaalaukset. Rakennuksessa on toteutettu eri aikoina symmetriaa luovia tilailluusioita, esim. maalaamalla valeovia tiettyjen tilojen aukottomiin seiniin. Tällaisia on ollut esimerkiksi toisen kerroksen vestibyylissä, kupolikatteisessa keskushallissa, jossa yksi näistä myöhemmin piiloon maalatuista ” valeovista” kaivettiin esiin maalikerrosten alta ja restauroitiin. |
| Luonti: 7.8.2015 Viimeisin muutos: 7.8.2015 |
| Lähteet |
| Observatorio. Rakennushistoriallinen selvitys osa 1. Rakentaminen ja kunnossapito 1830-2009 ja osa 2. Inventointi ja liitteet. Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdit Oy 20.4.2010
http://www.observatorio.fi/tietoa_observatoriosta/tietoa_observatoriosta_index.html 16.12.2014 |
| Luonti: 7.8.2015 Viimeisin muutos: 7.8.2015 |
| Suojelu |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 18.9.1980 |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
 Rakennukset ja rakennelmat |
| Observatorio |
|
||||||||||||||||||||||
| Historia |
| Rakennuksen keskiosa ja siitä erkanevat kapeat siivet ovat tasakorkeat. Laitoksen käyttötarkoitusta ilmentää klassistisessa ulkoasussa mm. kolme matalaa tornia. Pääjulkisivun edessä on muurin ja pienten talousrakennusten reunustama etupiha. Observatorio rakennettiin 1831-1834 C.L. Engelin piirustusten mukaan. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 28.3.2011 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Laki rakennusperinnön suojelemisesta |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 16.9.2019 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 5.11.2019 | |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 |
| Päätöspvm: | 18.9.1980 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätösviranomainen: | Valtioneuvosto |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Suojeltu valtion omistamien kulttuurihistoriallisesti huomattavien rakennusten suojelusta annetun asetuksen (275/1965) nojalla. | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 28.3.2011 | |
|
||||||||||||||
| Refraktoritorni |
|
||||||||||||||||||||
| Historia |
| G.Nyströmin suunnittelema erillinen ns. refraktoritorni valmistui 1889. |
| Luonti: 28.3.2011 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 |
| Päätöspvm: | 18.9.1980 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätösviranomainen: | Valtioneuvosto |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Suojeltu valtion omistamien kulttuurihistoriallisesti huomattavien rakennusten suojelusta annetun asetuksen (275/1965) nojalla. | |
| Luonti: 28.3.2011 Viimeisin muutos: 28.3.2011 | |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
 |
| × | ||
| < |
|
> |
MV/37/05.01.01/2013 HELSINKI Ent. Observatorio. Suojelumääräysten antaminen asetuksella (275/1965) suojeltujen Helsingin yliopistokiinteistöt Oy:n rakennusten sisätiloista.