Kaartin maneesi rakennettiin 1875-1877. Helsingin suomalaisen varuskuntajoukon, kaartinpataljoonan (Henkivartioväen tarkk´ampujapataljoonan), puinen harjoitushuone eli maneesi 1830-luvun puolimaista sijaitsi pataljoonan kasarmikorttelin lähellä Bernhardinkadun ja Fabianinkadun kulmassa. Kaartin maneesi rakennettiin 1875-1877. Sen paikalta purettiin vanha puinen Venäjän sotalaitoksen muonamakasiini. Uusi rakennus korvasi aiemman maneesin, joka oli puurakennus 1830-luvulta ja sijaitsi Bernhardinkadun ja Fabianinkadun kulmassa.
Kaartin maneesi oli sotaväen (jalkaväen) hiekkapohjainen harjoitushalli, jossa oli myös ratsastusrata (kiersi tilan reunassa). Maneesin suunnitteli arkkitehti Axel Hampus Dalström, Yleisten rakennusten ylihallituksen ylitirehtööri. Tiilirakennuksen toteutuksesta huolehti rakennusmestari G. Sundqvist ja työn valvoi rakennusylihallituksen arkkitehti August Boman. Maneesin vaativan kattorakenteen asiantuntijana toimi Endre Lekve, Suomen Polyteknillisen opiston insinööritieteiden opettaja.
Varsinkin 1900-luvun alkupuoliskolla rakennuksen käyttö monipuolistui messu- ja näyttelyrakennukseksi sekä monenlaisten joukkotapahtumien paikaksi. Kaartin maneesin messu- ja näyttelykäyttö päättyi kun Messuhalli valmistui 1935.
Maneesi muutettiin autohalliksi 1949-1952 olympiatoimikunnan aloitteen perusteella. Muutos merkitsi tammipuisen kattokonstruktion hävittämistä, hallitilan kerrosjakoa betonivälipohjin, Kasarmikadun puoleisen pään lisärakennusta ulottuvine katoksineen ja muutoksia itäisen päätyfasadin alaosissa. Muutos autohalliksi uudisti maneesin suhdetta ympäristöönsä mm. siten, että sille tuli nyt yhteys yläpuolella kulkevaan Kasarmikatuun. Autohallinakin rakennus kuitenkin enimmäkseen säilytti alkuperäisen ulkohahmonsa ja -asunsa. |
takaisin
Historia
Rakennukset ja rakennelmat