 |
| Kanta-Häme | |
| Hämeenlinna | |
| Hämeen lääninhallitus | 200048 |
| Kiinteistötunnus: | 109-2-10-32; |
| Muu tunnus: | 109-001 VARR |
| Osoite: | Hallituskatu 16, 13100 Hämeenlinna |
| Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Hallinto |
| Ajoitus: | Rakentaminen 1837-1837 |
 takaisin |
|
 Kuvaus |
| Ensimmäinen maaherran residenssi rakennettiin torin varrelle jo 1780-luvun alussa. Rakennus tuhoutui palossa 1831, uusi rakennus sijoitettiin vanhalle kivijalalle.
Lääninhallituksen talo valmistui intendentti Carl Ludvig Engelin 1832 laatimien piirustusten mukaan vuonna 1837. Kolmikerroksinen, rapattu, empiretyylinen kivitalo muodostaa myöhemmin sitä vastapäätä rakennetun Raatihuoneen kanssa hallintorakennusten akselin. Lääninhallituksen talon pihasiipeä on jatkettu vuosina 1872 (A.H. Dahlström ja L.I. Lindqvist) ja 1897. Jälkimmäisenä vuotena rakennettin myös pihajulkisivun porrastornit. Rakennus restauroitiin 1990-luvun alussa professori Vilhelm Helanderin laatiman suunnitelman mukaan. |
| Luonti: 3.1.2011 Viimeisin muutos: 29.1.2021 |
| Historia |
| Historia |
| Lääninhallinnon syntymisen perustana on vuoden 1634 hallitusmuoto, jolloin Ruotsin keskushallinnon ja paikallishallinnon väliin luotiin maaherrojen johtamat lääninhallitukset sekä määrättiin lääninhallitusten tehtävät ja läänien alueet. Kun yhdistetyn Uudenmaan-Hämeen läänin pääkaupunki siirrettiin 1770-luvulla Hämeenlinnaan, maaherran residenssi sijoitettiin kaupungin asemakaavassa torin pohjoislaidalle.
Maaherran virkatalo tuhoutui Hämeenlinnan kaupungin tulipalossa vuonna 1831. Maaherra Stichaeus teki senaatille esityksen kivisen virkatalon rakentamisesta palaneen puisen tilalle. Kellarikerroksen länsipää rakentui suoraan vanhojen palossa säilyneiden holvikellareiden päälle. Arkkitehti C.L. Engelin suunnittelema empiretyylinen, kolmikerroksinen kivirakennus valmistui 1836. Vuonna 1863 allekirjoitti keisari Aleksanteri II lääninhallituksen talossa asetuksen suomen kielen saattamiseksi yhdenvertaiseksi ruotsin kanssa. Lääninhallituksen pihalla on säilynyt vanhaa puustoa jäänteenä entisestä maaherran puutarhasta. Lääninhallituksen rakennuksen pihasiipeä on jatkettu vuosina 1872 (A.H. Dahlström ja L.I. Lindqvist) ja 1897. Jälkimmäisenä vuotena rakennettiin myös pihajulkisivun porrastornit. Rakennus restauroitiin 1990-luvun alussa arkkitehti Vilhelm Helanderin laatiman suunnitelman mukaan. Lääninhallituksen lisärakennus Birger Jaarilin kadun varrella on arkkitehtien Jonas Cedercreutzin ja Helge Railon suunnittelema vuonna 1962. Museovirasto on antanut 29.5.2019 Ympäristöministeriölle lausunnon Kiinteistövarallisuuden myynnistä osoitteessa Hallituskatu 16, Birger Jaarlin katu 15 eli lääninhallituksen talosta ja virastotalosta (MV67/05.01.022019). Kuultuaan Museovirastoa Ympäristöministeriö antoi 9.10.2019 asiasta lausunnon (VN/2000/2019- YM-7), jossa todetaan muun muassa seuraavaa: ”Edellä todetun selvityksen perusteella Hämeenlinnassa sijaitsevalla lääninhallituksen rakennuksella on erittäin huomattava todistusvoima julkishallinnon historian kannalta. Sitä ilmentävät rakennuksen käyttöhistoria, korkeatasoinen arkkitehtuuri ja kaupunkikuvallinen asema. Rakennus pihapiireineen edustaa keskeisellä tavalla myös vuonna 1639 perustetun maan vanhimman sisämaakaupungin suunnittelemisen ja rakentumisen historiaa. Ympäristöministeriö katsoo, että kohteella on oikeudesta luovuttaa valtion kiinteistövarallisuutta annetun lain 4 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettu erittäin huomattava merkitys kulttuurihistoriallisesti huomattavien rakennusten suojelun kannalta.” Näin ollen lupa lääninhallituksen luovuttamiseen eli myyntiin mennee eduskunnan päätettäväksi. Tämä osaltaan korostaa lääninhallituksen kulttuurihistoriallista arvoa ja sen kaupunkikuvallista asemaa ja sitä, että rakennus tulee suojella rakennusperintölailla. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 9.2.2023 |
| Lähteet |
| Lauri Putkonen, Marja Ivars: Kyliä ja kortteleita, Hämeenlinnan ja Hattulan rakennuskulttuuriselvitys. 2003. |
| Luonti: 3.1.2011 |
| Suojelu |
| Suojelun väline: | Laki rakennusperinnön suojelemisesta |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 1.2.2023 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Ympäristöministeriö vahvistaa Hämeen ELY-keskuksen päätöksen
17.11.2020, HAMELY/19/07.01/2014 Lääninhallituksen rakennus Osoite: Hallituskatu 16, 13100 Hämeenlinna Kiinteistötunnus: 109-2-10-32 Kiinteistön ja rakennuksen omistaja: Senaatti-kiinteistöt Pysyvät rakennustunnus: 103162068 |
|
| Luonti: 9.2.2023 | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 2.12.1993 |
| Päätös: | S1 |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 7.4.2011 | |
 Rakennukset ja rakennelmat |
| Lääninhallitus |
|
||||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| KOlmikerroksinen, rapattu empirerakennus valmistui 1837 C.L. Engelin vuonna 1832 laatimien piirustusten mukaisesti. |
| Luonti: 3.1.2011 |
| Historia |
| Kolmikerroksinen, empiretyylinen kivitalo, joka 1832 C.L.Engelin tekemien piirustusten mukaan rakennettiin Hämeen läänin maaherran residenssiksi. Sisätiloissa tehtiin 1857 muutostöitä arkkitehti C.A. Edelfeltin ja G. Wileniuksen johdolla. Maanmittauskonttoria varten suunniteltiin intendentinkonttorissa (A.W. Arppe ja A.F. Granstedt) vuonna 1846 valmistunut Birger Jaarlinkadun puoleinen kaksikerroksinen siipiosa. Sitä jatkettiin vuonna 1872 yleisten rakennusten ylihallituksen arkkitehtien A.H. Dahlströmin ja L.I. Lindquistin suunnitelmien mukaan.
Lääninhallituksen pääportaikkoa muutettiin vuonna 1898, jolloin rakennettiin myös uusi porrashuone pihanpuolelle. Samalla pihasiipeä jatkettiin ja sisätiloissa tehtiin muutoksia. Näistä vastasi arkkitehti C.A. Cavén, kun taas seuraavat vuonna 1913 toteutetut muutokset suunnitteli Jac. Ahrenberg. Sisätilat olivat lukuisissa korjaustöissä pääosin menettäneet alkuperäisen luonteensa. Vuosina 1990-92 rakennuksessa tehtiin Hämeen rakennuspiirin rakennuttamana ja arkkitehtitoimisto Helander-Leiviskän suunnittelema peruskorjaus, joka toteutettiin entistäen ja rakennuksen kulttuurihistoriallista merkitystä korostaen, mm. vanha maanmittaussali holvikaarineen otettiin uudelleen esille. Rakennukseen liittyy kiinteästi klassistinen porttirakennelma. Tontilla on säilynyt vanhaa puustoa ja istutuksia. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätös: | S1 |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 7.4.2011 | |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
||||||||||||||
 |
| × | ||
| < |
|
> |
MV/49/05.01.01/2014 HÄMEENLINNA, Hämeenlinnan vanhan raatihuoneen, Hämeen vanhan lääninhallituksen sekä Hämeenlinnan torin ja toripuiston suojeleminen