 |
| Pohjois-Karjala | |
| Ilomantsi | |
| Sissola, runonlaulajan kotitalo | 200049 |
| Kiinteistötunnus: | 146-420-10-75; 146-420-10-32; |
| Muu tunnus: | 146-000 VARR |
| Kylä tai kaupunginosa: | MEKRIJÄRVI |
| Osoite: | Mekrijärvi, Ilomantsi |
| Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Asuinrakentaminen |
 takaisin |
|
 Kuvaus |
| Sissolan pihapiiri koostuu kahdesta asuinrakennuksesta, aitasta, navetasta, ladosta ja saunasta. Simana Sissosen aikainen asuinrakennus käsitti tuvan ja kaksi kamaria sekä eteisen.
Sissola on ainoa maamme rajojen sisällä oleva runonlauluperinteeseen liittyvä kokonainen alkuperäisellä paikallaan oleva rakennusryhmä. Sen kulttuurihistoriallinen arvo perustuu ennen kaikkea henkilöhistorialliseen arvoon ja karjalaiseen kulttuuriperintöön. Sissola on mukana Maisema-aluetyöryhmän mietinnössä (66/93) perinnemaisemana. Sissolan talo on myös valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY-kohde). |
| Luonti: 1.3.2010 Viimeisin muutos: 1.10.2013 |
| Historia |
| Historia |
| Sissolan tila on 1600-luvun lopulta lähtien kuulunut Sissos-suvulle. Tilaa isännöi 1800-luvun alussa runolaulajana tunnettu Simana Sissonen (1786-1848), jonka lauluja mm. D.E.D Europaeus merkitsi muistiin vuonna 1845. Mekrijärven kylässä oli useitakin runontaitajia, joita 1800-luvun lopulla kuunneltiin.
Sissola on ainoa maamme rajojen sisällä oleva runonlauluperinteeseen liittyvä kokonainen alkuperäisellä paikallaan oleva rakennusryhmä. Sen kulttuurihistoriallinen arvo perustuu ennen kaikkea henkilöhistorialliseen arvoon ja karjalaiseen kulttuuriperintöön. Pihapiiri muodostuu kahdesta asuinrakennuksesta, aitasta, navetasta, ladosta ja saunasta. Simana Sissosen aikainen asuinrakennus käsitti tuvan ja kaksi kamaria sekä eteisen. 1900-luvun alussa (ennen 1907) asuinrakennus sahattiin kahdeksi erilliseksi osaksi: Simanan tupa jäi paikoilleen, mutta eteinen ja kamarit siirrettiin pihan itäreunaan, jossa niistä muotoiltiin tuvan, pienen eteisen ja eteiskomeron käsittävä asumus. Simanan tupaan lisättiin myöhemmin uudet kamarit. Korjaustoimenpiteen yhteydessä koko rakennusta korotettiin nykyiseen korkeuteensa. Museovirasto on opetusministeriön päätöksellä 29.3.1993 vastaanottanut valtion omistukseen Ilomantsin Mekrijärven kylässä sijaitsevat Museola ja Sissosenpirtti -nimiset tilat kulttuurihistoriallisesti merkittävine rakennuksineen ja irtaimistoineen edelleen luovutettavaksi Joensuun yliopiston Mekrijärven tutkimusaseman käyttöön. Rakennukset korjattiin vuosina 1993-95 arkkitehtitoimisto Restauroivat arkkitehdit Puurunen ja Tomminen suunnitelmien mukaisesti. Sissola on vuokrattu Joensuun yliopistolle. Sissola on mukana Maisema-aluetyöryhmän mietinnössä (66/93) Pohjois-Karjalan perinnemaisemana. Museovirasto luovutti Sissolan Senaatti-kiinteistöille 1.1.2014 alkaen. Kiinteistö on määritelty valtio-omistuksen kannalta ei-strategiseksi. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 28.1.2014 |
| Lähteet |
| Irma Lounatvuori, Maija Kairamo, Katkelmia Mekrijärven Sissolan rakennushistoriasta ja katsaus restaurointitöihin. Artikkeli teoksessa Jorma Aho, Laura Jetsu (toim.) Runojen ranta. Mekrijärven Sissola. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 626. Pieksämäki 1995. |
| Luonti: 15.2.2010 Viimeisin muutos: 15.2.2010 |
| Suojelu |
| Suojelun väline: | Laki rakennusperinnön suojelemisesta |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 21.5.2019 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: ELY-keskuksen päätös suojelusta 1.6.2017, ympäristöministeriön vahvistuspäätös 21.5.2019
Suojelumääräykset: 1. Suojeltuja rakennuksia ei saa purkaa. 2. Rakennuksia ja piha-aluetta tulee käyttää, hoitaa ja korjata heikentämättä niiden kulttuurihistoriallista, rakennushistoriallista tai maisemallista arvoa. 3. Korjaustoimenpiteiden tulee perustua riittäviin selvityksiin ja korjaustoimenpiteissä tulee käyttää alkuperäistä vastaavia materiaaleja ja perinteisiä työmenetelmiä. 4. Museovirastoa on kuultava asiantuntijana korjaustoimenpiteissä sekä ulko- että sisätiloissa tavanomaista huoltoa merkittävämmissä asioissa. Museovirastolla on oikeus antaa ohjeita suojelumääräysten soveltamisesta. 5. Luovuttaessaan suojeltavaksi määrätyn rakennuksen tai kysymyksessä olevan kiinteistön kokonaan tai osittain, luovuttajan on luovutuskirjaan otettavalla maininnalla tai muutoin todistettavasti ilmoitettava saajalle tästä päätöksestä. 6. Jos suojeltavaksi määrätty rakennus on vahingoittunut tai tuhoutunut, rakennuksen omistajan on ilmoitettava siitä viipymättä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 7. Lisäksi on noudatettava mitä laissa rakennusperinnön suojelemisesta (498/2010) on vielä säädetty. |
|
| Luonti: 19.5.2022 Viimeisin muutos: 19.5.2022 | |
 Rakennukset ja rakennelmat |
| Lato |
|
||||||||||||||||
| Historia |
| Navetta ja lato on rakennettu vasta 1940-luvulla, mutta sijainniltaan ja rakentamistavallaan ne täydentävät pihapiiriä. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
| Navetta |
|
||||||||||||||||
| Historia |
| Navetta ja lato on rakennettu vasta 1940-luvulla, mutta sijainniltaan ja rakentamistavallaan ne täydentävät pihapiiriä. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
| Pienempi asuinrakennus |
|
||||||||||||||
| Historia |
| Pienempi asuinrakennus, joka on tehty siirretyistä kamareista ja eteisestä, on säilynyt lähes vailla myöhempiä rakenteellisia korjauksia. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
| Sauna |
|
||||||||||||||||||
| Historia |
| Sauna, johon kuuluu keittokota, on 1910-luvulta. Lavoineen ja kivestä ladottuine kiukaineen se edustaa arkaaista saunatyyppiä.
Saunan välilaipio vaurioitu palossa maaliskuussa 2000. Sauna kunnostettiin Museoviraston ohjeiden mukaan. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 1.3.2010 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
| Simanan tupa, isompi asuinrakennus |
|
||||||||||||||||||
| Historia |
| Isompi asuinrakennus, Simanan tupa uusine kamareineen. Tupa on peräisin 1800-luvun alusta ja kamarit 1900-luvun alkupuolelta. Tupaan on 1915 jälkeen liitetty umpikuisti. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
| Vilja-aitta |
|
||||||||||
| Historia |
| Vilja-aitta 1800-luvulta on siirretty isomman asuinrakennuksen portaan pieleen talon jakamisen yhteydessä. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
||||||||||||||||||||
 |
| × | ||
| < |
|
> |
Mekrijärvi Sissola 1000011362, asuinpaikat, kultti- ja tarinapaikat