Etelä-Karjala | |
Parikkala | |
Koitsanlahden hovi | 200079 |
Kiinteistötunnus: | 580-410-0020-0014; |
Muu tunnus: | 580-016 VARR Koulumäki |
Osoite: | 59100 Parikkala |
Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Kartanot |
Ajoitus: | Rakentaminen 1849-1849 |
takaisin |
Kuvaus |
Koitsanlahden hovi sisältyy kohteena valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen ympäristöjen inventointiin (www.rky.fi), missä sitä luonehditaan seuraavasti.
Koitsanlahden hovin kulttuurihistoriallinen merkitys on ennen muuta tilan vuosisataisessa historiassa kahden valtakunnan rajamaakunnassa ja osana Venäjällä kehittynyttä lahjoitusmaahovijärjestelmää. Tästä Koitsanlahti on Vanhaan Suomeen kuuluneena harvinainen esimerkki. Koitsanlahti sijaitsee Salpausselkään kuuluvalla harjulla, keskellä laajaa kulttuurimaisemaa. Hovin päärakennus ja aktiivisesta maanviljelysvaiheesta ainoana talousrakennuksena säilynyt tallin ja aitan rakennuskokonaisuus ovat mäen korkeimmalla kohdalla. Kohde on pitkäaikaisen valtio-omistuksen jälkeen myyty yksityiselle omistajalle vuonna 2016. |
Luonti: 13.11.2013 Viimeisin muutos: 8.11.2017 |
Historia |
Muu nimi: lahjoitusmaahovi |
Käyttöaika: |
Historia |
Koitsanlahden hovi muodostettiin 1600-luvulla kuninkaankartanoksi. Uudenkaupungin rauhassa 1721 alue liitettiin Venäjän keisarikuntaan ja Koitsanlahdesta tuli lahjoitusmaahovi 1743. Vuonna 1783 hovi ostettiin takaisin valtiolle ja annettiin vuokralle.
Koitsanlahden hovi ja puisto mainitaan Maisema-aluetyöryhmän mietinnössä (66/1992) Kymen läänin perinnemaisemana. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 27.8.2010 |
Historia |
Ruotsin kuningatar Kristiina lahjoitti Parikkalan, Kurkijoen ja Jaakkiman pitäjät läänityksiksi Arvid Wittenbergille 1652. Vuosisadan lopulla läänitykset peruutettiin kruunulle. Koitsanlahden kuninkaan latokartanosta tuli Venäjän keisarikunnan osa Uudenkaupungin rauhassa 1721. Tilasta muodostettiin lahjoitusmaahovi venäläiselle aatelille. Vuonna 1782 verisen talonpoikaiskapinan päätyttyä lahjoitus peruutettiin valtiolle ja hovi päivätöineen annettiin vuokralle. Suomen itsenäistyttyä Koitsanlahti säilyi valtion maaomaisuutena, jota edelleen vuokrattiin. Maat jaettiin sodan jälkeen siirtoväelle ja pieni määräala pihapiiristä jäi valtiolle. (Ote valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventoinnista www.rky.fi). |
Luonti: 13.11.2013 Viimeisin muutos: 8.11.2017 |
Lähteet |
Tietoja Koitsanlahden tapeteista, kts http://tapetti.nba.fi/haku |
Luonti: 1.9.2010 Viimeisin muutos: 21.11.2013 |
Suojelu |
Suojelun väline: | Laki rakennusperinnön suojelemisesta |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 14.8.2019 |
Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Ympäristöministeriö vahvisti 14.8.2019 VN/4289/2028 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen suojelupäätöksen. Ks. liitteet. | |
Luonti: 9.11.2021 Viimeisin muutos: 13.6.2024 | |
Rakennukset ja rakennelmat |
Käymälä |
|
Kuvaus |
Puinen käymälärakennus lienee 1900-luvun keskivaiheilta. |
Luonti: 8.11.2017 |
Maakellari |
|
Kuvaus |
Katoksellinen maakellari on kivimuureiltaan ladottu, holvauksia ei ole. Siihen laskeudutaan portaita pitkin. |
Luonti: 8.11.2017 |
Muistomerkki |
|
Kuvaus |
Pyramidinmuotoinen Kärsimysten kivet -muistomerkki pystytettiin vuonna 1958. |
Luonti: 8.11.2017 |
Piiskuupetäjä ja sen paikka |
|
Kuvaus |
Kelottunut mänty sijaitsee päärakennuksen eteläpuolisella rinteellä. Siihen liittyy kohteen ja seudun paikallishistoriaa. |
Luonti: 8.11.2017 |
Päärakennus |
|
Kuvaus |
Hovin nykyinen päärakennus on valmistunut vuokraajan, varamaanmittari Constantin Melartinin toimesta 1849. Kahdesta runko-osasta muodostuva satulakattoinen kulmarakennus on harvoja lajissaan ja lienee vuokraajan omintakeista suunnittelutyötä. Asuinhuoneissa, kuten useissa Itä-Suomen ja Savon kartanoissa, on säilynyt valkeita, pilasterein koristeltuja pietarilaisvalmisteisia kaakeliuuneja kartanon rakentamisen ajalta.
Päärakennuksen ympärillä levittäytyy vanha puisto, josta avautuu suurenmoinen näkymä laajaan kulttuurimaisemaan. (Ote valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventoinnista www.rky.fi) |
Luonti: 13.11.2013 Viimeisin muutos: 8.11.2017 |
Historia |
Hovin päärakennus on valmistunut 1849 majuri J.F. Lagerwallin aikana. Se on kahdesta toisiaan kohtisuorasti olevasta siivestä muodostuva kulmarakennus.
Ulkoasultaan pelkistetyn klassistinen rakennus restauroitiin museoksi 1960-luvulla. |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Laki rakennusperinnön suojelemisesta |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 14.8.2019 |
Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Ympäristöministeriö vahvisti 14.8.2019 VN/4289/2028 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen suojelupäätöksen. Ks. liitteet. | |
Luonti: 13.6.2024 | |
Talli -ja vajarakennus |
|
Kuvaus |
Talousrakennus eli talousrakennusryhmä muodostuu tallista, varastosta ja aitasta. Se on pääosin hirsirunkoinen ja rakennettu 1800-luvun lopulla. |
Luonti: 8.11.2017 |
Historia |
Talli- ja aittarakennus on kunnostettu 1970-luvun puolivälissä. |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Laki rakennusperinnön suojelemisesta |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 14.8.2019 |
Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Ympäristöministeriö vahvisti 14.8.2019 VN/4289/2028 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen suojelupäätöksen. Ks. liitteet. | |
Luonti: 13.6.2024 | |
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
× | ||
< | > | |