 |
| Uusimaa | |
| Helsinki | |
| Helsingin rautatieasema | 200098 |
| Kiinteistötunnus: | 91-2-11-1; |
| Muu tunnus: | 091-000 VARR |
| Osoite: | Asema-aukio 1 |
| Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Liikenne |
| Ajoitus: | Rakentaminen 1905-1909 |
| Ajoitus: | Rakentaminen 1912-1919 |
 takaisin |
|
 Kuvaus |
| Helsingin rautatieasema on Suomen rautatiearkkitehtuurin tärkein tunnuskuva ja 1900-luvun alun arkkitehtuurin merkkiteos. Rautatieaseman suunnittelija on Eliel Saarinen ja rakennus on tunnetuin arkkitehdin kotimaassa toteutetuista töistä.
Rautatieaseman rakentamisvaiheet nivoutuvat Suomen historian murrosvaiheisiin: asema suunniteltiin Venäjän keisarikunnan Pietarin radan läntiseksi pääteasemaksi ja Suomen suuriruhtinaskunnan päärautatieasemaksi, mutta asema vihittiin itsenäisen tasavallan päärautatieasemaksi 1919. Helsingin rautatieaseman osia ovat hallintorakennus, asemarakennus ja länsisiipi. Kullakin rakennuksen osalla on oma toiminnallinen historiansa sekä julkisivuilla ja sisätiloilla oma luonteensa. Silti mittava rakennus on yhtenäinen kokonaisuus. Julkisivut ornamentteineen ovat ammattitaitoista käsityötä. Tunnettuja yksityiskohtia ovat asemarakennuksen graniitista veistetyt, valaisimia kannattavat neljä mieshahmoa aseman pääsisäänkäynnin molemmin puolin. Ne loi kuvanveistäjä Emil Wikström. Aseman tornin huippu on verhoiltu kuparilla, josta on muotoiltu aseman ja rautateiden kansainvälisyyttä julistava neljän siipipyörän kannattelema maapallo sekä pääilmansuuntiin näyttävät kellot. Aseman torni on ajan ja aikataulun mukaan liikennöivän joukkoliikenteen tunnuskuva ja kaupungin maamerkki. Asemarakennuksen avarat päätilat ovat toisiinsa liittyvä kokonaisuus. Keskushalli ja sen molemmin puolin olevat odotus- ja ravintolasalit avautuvat toisiinsa valtavien kaari-ikkunoiden kautta. Muita pääsaleja ovat läntinen sisääntulohalli sekä itäinen halli ja ravintolasali hallin toisessa kerroksessa. Pääsaleja kattavat holvit ovat varhaisimpia pitkän jännevälin betoniholveja Suomessa. Paavo Tynellin muotoilemat kattokruunuvalaisimet ovat keskushallissa ja läntisessä hallissa. Ravintolasalin itäseinällä on Eero Järnefeltin maalaama Pielisjärvi-aiheinen kesämaisema. Korkea-arvoisten vieraiden odotussali on edustustila, jonka keisarivallan symbolit viittaavat alkuperäiseen käyttötarkoitukseen keisarin odotussalina. Hallintorakennuksen yli vuosisadan mittainen rooli Valtionrautateiden virastotalona on vaihtunut hotellikäyttöön. Länsisiipi tavaraliikennettä palvelevana on puolestaan vaihtunut liikekeskukseksi. |
| Luonti: 10.6.2013 Viimeisin muutos: 13.2.2019 |
| Historia |
| Historia |
| Suomen ensimmäinen rataosuus Helsingin ja Hämeenlinnan välille valmistui 1860-luvun alussa. Samoihin aikoihin valmistui Helsingin ensimmäinen rautatieasemarakennus. Helsinkiin ryhdyttiin kaavailemaan uutta rautatieasemaa 1800-luvun lopussa edellisen käytyä kaupungin kasvun takia liian ahtaaksi. Ennen arkkitehtuurikilpailua päätettiin uuden rakennuksen sijainti, tilajäsentely ja pääteasemille tyypillinen U-kirjaimen muoto. Kilpailuun osallistuneille arkkitehdeille annettiin tehtäväksi rakennuksen ulkoarkkitehtuurin suunnittelu annetun tilaohjelman rajoissa.
Arkkitehti Eliel Saarinen (1873-1950) voitti rautatieasemarakennuksen julkisivuista järjestetyn suunnittelukilpailun 1904. Aikakauden arkkitehtikollegat kritisoivat voittaneen suunnitelman kansallisia piirteitä, jollaisia ilmensi myös samanaikainen Suomen kansallismuseon suunnitelma. Arkkitehtitoimisto Gesellius-Lindgren-Saarinen oli voittanut Kansallismuseon suunnittelukilpailun 1902. Saarinen otti kritiikin vakavasti ja laati samana vuonna uudet suunnitelmat, joiden mukaan asema rakennettiin. Kansallisromanttiset piirteet syrjäytti eurooppalaisvaikutteinen suoraviivaisempi muotokieli, jonka katsottiin soveltuvan modernia joukkoliikennettä varten rakennettavalle rautatieasemalle. Saarinen vastasi lopulta koko rautatieaseman ja sen sisätilojen suunnittelusta vuoteen 1923 asti, jolloin hän muutti Yhdysvaltoihin, missä loi menestyksekkään uran. Helsingin rautatieasema toteutettiin 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Ensin nousi Rautatientorin laidalle Rautatiehallituksen hallintorakennus, jossa 1909 alkaen toimi maan rautatiehallinto. Asemarakennus, jonka julkisivut ovat Hangon punagraniittia, vihittiin käyttöön kymmenen vuotta myöhemmin 1919. Länsisiipi ratapihan länsilaidalla valmistui samaan aikaan asemarakennuksen kanssa. Länsisiiven pääkäyttötarkoitus oli palvella tavaran kuljetusta. Rautatieliikenteen ja aseman monista toiminnallisista muutoksista huolimatta Helsingin asemarakennuskokonaisuus on säilyttänyt hyvin alkuperäisen luonteensa. Tärkeimpiä muutoksia hallintorakennuksessa ovat Läntisen Teatterikujan siiven jatkaminen 1930-luvulla sekä hallintorakennuksen muutos hotelliksi 2010-luvun lopulla. Asemarakennuksessa Rautatientorin puoleinen sisääntulohalli eli itäinen halli madallettiin 1950-luvulla välipohjalla. Sen päälle sisustettiin Olympiasaliksi kutsuttu ravintolasali. Laiturialueen päässä on 1925 alkaen ollut ensin katos ja 1950-luvulta alkaen kioskihalli. Länsisiipeen avattiin 2000-luvun alussa liikekeskus tavara-aseman muutettua pois keskustasta. Samoihin aikoihin laiturialue katettiin, kate valmistui 2001. Rautatieasema on pääkaupungin ydinkeskustassa kaupunkirakenteen ja liikenteen sydän ja solmukohta, joka on määrittänyt keskustan rakentumista ja kaavoitusta. Rautatieasema todisti 1900-luvulla lukuisia Suomen historian kannalta tärkeitä valtiollisia vierailuja. Asema on liki kaikille suomalaisille tuttu rakennus, jossa kulkee päivittäin tuhansia ja työskentelee satoja ihmisiä. Helsingin rautatieaseman arkkitehtuuri sai valmistumisestaan alkaen tunnustusta niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin: se on sisällytetty paitsi rautatieasematutkimuksiin myös kansainvälisiin arkkitehtuurin merkkiteoksia esitteleviin julkaisuihin. |
| Luonti: 10.6.2013 Viimeisin muutos: 13.2.2019 |
| Lähteet |
| Hilkka Högström. Helsingin rautatieasema. Helsinki Railway Station. VR-Yhtymä Oy. 2. laajennettu painos, Helsinki 2004. |
| Luonti: 28.1.2009 |
| Suojelu |
| Suojelun väline: | Laki rakennusperinnön suojelemisesta |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 28.8.2018 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Suojelutarve kohdistuu rautatieaseman ulkoarkkitehtuuriin, rakennusrunkoon ja keskeisiin sisätiloihin sekä niiden kiinteään sisustukseen.
Suojelu kohdentuu erityisesti seuraaviin rautatieasemarakennuksen osiin: Asemarakennuksessa suojelu kohdentuu ulkoarkkitehtuuriin ja rakennusrunkoon. Sisätiloissa suojelu kohdentuu asemarakennuksen keskushalliin kokonaisuudessaan, siihen liittyviin huonetiloihin, porrashuoneisiin sekä tuulikaappeihin ja käyntiin asematunneliin kaiteineen; ravintolasaliin (alun perin ensimmäisen luokan odotus- ja ravintolasali); lipunmyyntisaliin (alun perin kolmannen luokan odotus- ja ravintolasali); läntiseen halliin ja siihen liittyviin tuulikaappeihin ja porrashuoneisiin; itäiseen halliin ja Olympiasaliin (ravintola) hallin toisessa kerroksessa sekä torniin, tornin kolmea ensimmäistä kerrosta lukuun ottamatta. Hallintorakennuksessa laajennuksineen (ilman lämpökeskusrakennusta) suojelu kohdentuu ulkoarkkitehtuuriin ja rakennusrunkoon. Sisätiloissa suojelu kohdentuu hallintorakennuksen käytävä- ja aulatiloihin sekä porrashuoneisiin; pääsisäänkäyntiin tuulikaappeineen, portaineen ja pilareineen; rautatiehallituksen istuntosaliin, pääjohtajan ja muun ylimmän johdon huoneisiin, jotka avautuvat toisiinsa samalla keskiakselilla Rautatientorille antavassa toisessa kerroksessa; nykyiseen henkilökunnan ruokasaliin, joka oli alun perin aseman keskushallina sit-temmin postihallina toiminut osa. (Rautatientorin länsisivulla tilan alkuperäinen korkeus on mahdollista palauttaa); korkea-arvoisten vieraiden odotussaliin siihen liittyvine tuulikaappei-neen ja muine tiloineen (alun perin keisarin odotussali).Länsisiivessä (alun perin pikatavarasiipi) suojelu kohdentuu ulkoarkkitehtuuriin ja rakennus-runkoon. Sisätiloissa suojelu kohdentuu länsisiiven kahden kerroksen korkuiseen keskushal-liin ja porrashuoneisiin. Suojelumääräyksiin sisältyy lisäksi rakennuksia koskevia erityisiä määräyksiä. Suojelumääräykset: 1. Helsingin rautatieasemaa tulee käyttää, hoitaa, korjata ja kehittää sekä yksityiskohdissa että kokonaisuutena siten, että sen rakennustaiteellinen ja kulttuurihistoriallinen arvo sekä arkkitehtoninen eheys säilyvät. Korjaus- ja muutostöissä käytetään materiaalien ja arkkitehtuurin osalta kestäviä ratkaisuja, jotka perustuvat rakennuksen ja muutosten alaisten tilojen ja rakennusosien historian, arvon ja merkityksen tuntemiseen eli rakennushistorialliseen selvitykseen. 2. Materiaalit ja rakenteet sekä pintakäsittelytavat säilytetään. Elinkaarensa päässä olevia, suojeltuja rakennusosia uusittaessa noudatetaan olemassa olevaa tai alkuperäisen suunnitelman mukaista mallia, muotoa, rakennetta ja materiaalia. Pintakäsittelyjen uusimisen tulee perustua pintojen väri- ja materiaalitutkimuksiin. 3. Helsingin rautatieaseman mahdollisten uusien osien, rakenteiden sekä käytön edellyttämien uusien teknisten installaatioiden on oltava arkkitehtonisesti ja visuaalisesti korkeatasoisia sekä sopusoinnussa olevan arkkitehtuurin ja rakenteiden kanssa. Kiinteistä mainoksista ja opasteista tulee laatia erillinen periaatesuunnitelma yhteistyössä rakennusvalvontaviraston ja Museoviraston kanssa. 4. Asemarakennuksen sisätiloja ja kiinteää sisustusta koskevat erityiset määräykset Asemarakennuksen päätilojen muodostama tilasarja eli nykyiset keskushalli, ravintolasali ja lipunmyyntisali sekä läntinen halli ja kioskihalli säilytetään avarina hallitiloina. Keskushallin mutterikioskit säilytetään. Kioskihallin kolme sisäseinää, jotka ovat asemarakennuksen alkuperäisiä julkisivuja, säilytetään kaikkine alkuperäisine rakennusosineen. Kioskit voidaan uusia, mutta niiden mittasuhteet säilytetään, jotta kioskihalli säilyy avarana hallitilana. Ravintolasalissa (ensimmäisen luokan odotus- ja ravintolasali) kiinteät pehmustetut penkit ja tamminen puolipaneeli säilytetään, lipunmyyntisalissa (kolmannen luokan odotus- ja ravinto-lasali) kiinteät puupintaiset penkit säilytetään. Ravintolasalin (ensimmäisen luokan odotus- ja ravintolasali) itäseinällä oleva Eero Järnefeltin maalaama Pielisjärvi -aiheinen kesämaisema säilytetään. Maalauksen alapuolinen puupaneeli kelloineen säilytetään. Paavo Tynellin muotoilemat kattokruunuvalaisimet (keskushallissa ja läntisessä hallissa) säilytetään. Asemarakennuksen palokalustokaapit ja valurautaiset lämpöpatterit säilytetään. 5. Hallintorakennuksen sisätiloja ja kiinteää sisustusta koskevat erityiset määräykset Hallintorakennuksen käytävien risteyskohdissa sisäkatoissa olevat pyöreät sisennykset sekä muut käytävätilojen sisäkattojen profiilit ja kiinteät valaisimet säilytetään. Porrashuoneiden lattiat, askelmat, seinät, kaiteet ja käsijohteet, ikkunat, koristelasit, koristemaalaukset, valaistusratkaisu sekä porrashuoneiden sisäkattojen ovaali kupoli säilytetään. Hallintorakennuksen laiturien puoleisen siiven porrashuone 19:n alkuperäinen hissi säilytetään. Hallintorakennuksen toisessa ja kolmannessa kerroksessa olevat alkuperäiset wc-tilat säilytetään. Hallintorakennuksen toisessa kerroksessa porrashuoneen yhteydessä olevat, mustaan graniittiin 1918 hakatut, kaksi muistotaulua säilytetään hallintorakennuksessa. 6. Asema- ja hallintorakennuksen sekä länsisiiven julkisivuja koskevat erityiset määräykset Rautatieaseman ulkoarkkitehtuuri säilytetään. Asemarakennuksen julkisivuihin ei tehdä uusia aukkoja. Länsisiivessä ja hallintorakennuksessa käytön ja toiminnan kannalta välttämättömät uudet aukotukset ovat mahdollisia. 7. Muutoksissa sekä rakennus- ja korjaustöissä on asiantuntijana kuultava Museovirastoa. Museovirastolla on oikeus antaa tarkempia ohjeita suojelumääräysten soveltamisesta. |
|
| Luonti: 8.2.2019 | |
 Rakennukset ja rakennelmat |
| Rautatieasema |
|
||||||||||||
| Kuvaus |
| Helsingin rautatieasema on Suomen rautatiearkkitehtuurin tärkein tunnuskuva ja 1900-luvun alun arkkitehtuurin merkkiteos. Rautatieaseman suunnittelija on Eliel Saarinen ja rakennus on tunnetuin arkkitehdin kotimaassa toteutetuista töistä.
Rautatieaseman rakentamisvaiheet nivoutuvat Suomen historian murrosvaiheisiin: asema suunniteltiin Venäjän keisarikunnan Pietarin radan läntiseksi pääteasemaksi ja Suomen suuriruhtinaskunnan päärautatieasemaksi, mutta asema vihittiin itsenäisen tasavallan päärautatieasemaksi 1919. Helsingin rautatieaseman osia ovat hallintorakennus, asemarakennus ja länsisiipi. Kullakin rakennuksen osalla on oma toiminnallinen historiansa sekä julkisivuilla ja sisätiloilla oma luonteensa. Silti mittava rakennus on yhtenäinen kokonaisuus. Julkisivut ornamentteineen ovat ammattitaitoista käsityötä. Tunnettuja yksityiskohtia ovat asemarakennuksen graniitista veistetyt, valaisimia kannattavat neljä mieshahmoa aseman pääsisäänkäynnin molemmin puolin. Ne loi kuvanveistäjä Emil Wikström. Aseman tornin huippu on verhoiltu kuparilla, josta on muotoiltu aseman ja rautateiden kansainvälisyyttä julistava neljän siipipyörän kannattelema maapallo sekä pääilmansuuntiin näyttävät kellot. Aseman torni on ajan ja aikataulun mukaan liikennöivän joukkoliikenteen tunnuskuva ja kaupungin maamerkki. Asemarakennuksen avarat päätilat ovat toisiinsa liittyvä kokonaisuus. Keskushalli ja sen molemmin puolin olevat odotus- ja ravintolasalit avautuvat toisiinsa valtavien kaari-ikkunoiden kautta. Muita pääsaleja ovat läntinen sisääntulohalli sekä itäinen halli ja ravintolasali hallin toisessa kerroksessa. Pääsaleja kattavat holvit ovat varhaisimpia pitkän jännevälin betoniholveja Suomessa. Paavo Tynellin muotoilemat kattokruunuvalaisimet ovat keskushallissa ja läntisessä hallissa. Ravintolasalin itäseinällä on Eero Järnefeltin maalaama Pielisjärvi-aiheinen kesämaisema. Korkea-arvoisten vieraiden odotussali on edustustila, jonka keisarivallan symbolit viittaavat alkuperäiseen käyttötarkoitukseen keisarin odotussalina. Hallintorakennuksen yli vuosisadan mittainen rooli Valtionrautateiden virastotalona on vaihtunut hotellikäyttöön. Länsisiipi tavaraliikennettä palvelevana on puolestaan vaihtunut liikekeskukseksi. |
| Luonti: 11.7.2012 Viimeisin muutos: 13.2.2019 |
| Historia |
| Suomen ensimmäinen rataosuus Helsingin ja Hämeenlinnan välille valmistui 1860-luvun alussa. Samoihin aikoihin valmistui Helsingin ensimmäinen rautatieasemarakennus. Helsinkiin ryhdyttiin kaavailemaan uutta rautatieasemaa 1800-luvun lopussa edellisen käytyä kaupungin kasvun takia liian ahtaaksi. Ennen arkkitehtuurikilpailua päätettiin uuden rakennuksen sijainti, tilajäsentely ja pääteasemille tyypillinen U-kirjaimen muoto. Kilpailuun osallistuneille arkkitehdeille annettiin tehtäväksi rakennuksen ulkoarkkitehtuurin suunnittelu annetun tilaohjelman rajoissa.
Arkkitehti Eliel Saarinen (1873-1950) voitti rautatieasemarakennuksen julkisivuista järjestetyn suunnittelukilpailun 1904. Aikakauden arkkitehtikollegat kritisoivat voittaneen suunnitelman kansallisia piirteitä, jollaisia ilmensi myös samanaikainen Suomen kansallismuseon suunnitelma. Arkkitehtitoimisto Gesellius-Lindgren-Saarinen oli voittanut Kansallismuseon suunnittelukilpailun 1902. Saarinen otti kritiikin vakavasti ja laati samana vuonna uudet suunnitelmat, joiden mukaan asema rakennettiin. Kansallisromanttiset piirteet syrjäytti eurooppalaisvaikutteinen suoraviivaisempi muotokieli, jonka katsottiin soveltuvan modernia joukkoliikennettä varten rakennettavalle rautatieasemalle. Saarinen vastasi lopulta koko rautatieaseman ja sen sisätilojen suunnittelusta vuoteen 1923 asti, jolloin hän muutti Yhdysvaltoihin, missä loi menestyksekkään uran. Helsingin rautatieasema toteutettiin 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Ensin nousi Rautatientorin laidalle Rautatiehallituksen hallintorakennus, jossa 1909 alkaen toimi maan rautatiehallinto. Asemarakennus, jonka julkisivut ovat Hangon punagraniittia, vihittiin käyttöön kymmenen vuotta myöhemmin 1919. Länsisiipi ratapihan länsilaidalla valmistui samaan aikaan asemarakennuksen kanssa. Länsisiiven pääkäyttötarkoitus oli palvella tavaran kuljetusta. Rautatieliikenteen ja aseman monista toiminnallisista muutoksista huolimatta Helsingin asemarakennuskokonaisuus on säilyttänyt hyvin alkuperäisen luonteensa. Tärkeimpiä muutoksia hallintorakennuksessa ovat Läntisen Teatterikujan siiven jatkaminen 1930-luvulla sekä hallintorakennuksen muutos hotelliksi 2010-luvun lopulla. Asemarakennuksessa Rautatientorin puoleinen sisääntulohalli eli itäinen halli madallettiin 1950-luvulla välipohjalla. Sen päälle sisustettiin Olympiasaliksi kutsuttu ravintolasali. Laiturialueen päässä on 1925 alkaen ollut ensin katos ja 1950-luvulta alkaen kioskihalli. Länsisiipeen avattiin 2000-luvun alussa liikekeskus tavara-aseman muutettua pois keskustasta. Samoihin aikoihin laiturialue katettiin, kate valmistui 2001. Rautatieasema on pääkaupungin ydinkeskustassa kaupunkirakenteen ja liikenteen sydän ja solmukohta, joka on määrittänyt keskustan rakentumista ja kaavoitusta. Rautatieasema todisti 1900-luvulla lukuisia Suomen historian kannalta tärkeitä valtiollisia vierailuja. Asema on tuttu rakennus, jossa kulkee päivittäin tuhansia ja työskentelee satoja ihmisiä. Helsingin rautatieaseman arkkitehtuuri sai valmistumisestaan alkaen tunnustusta niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin: se on sisällytetty paitsi rautatieasematutkimuksiin myös kansainvälisiin arkkitehtuurin merkkiteoksia esitteleviin julkaisuihin. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 13.2.2019 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Suojelutarve kohdistuu rautatieaseman ulkoarkkitehtuuriin, rakennusrunkoon ja keskeisiin sisätiloihin sekä niiden kiinteään sisustukseen.
Suojelu kohdentuu erityisesti seuraaviin rautatieasemarakennuksen osiin: Asemarakennuksessa suojelu kohdentuu ulkoarkkitehtuuriin ja rakennusrunkoon. Sisätiloissa suojelu kohdentuu asemarakennuksen keskushalliin kokonaisuudessaan, siihen liittyviin huonetiloihin, porrashuoneisiin sekä tuulikaappeihin ja käyntiin asematunneliin kaiteineen; ravintolasaliin (alun perin ensimmäisen luokan odotus- ja ravintolasali); lipunmyyntisaliin (alun perin kolmannen luokan odotus- ja ravintolasali); läntiseen halliin ja siihen liittyviin tuulikaappeihin ja porrashuoneisiin; itäiseen halliin ja Olympiasaliin (ravintola) hallin toisessa kerroksessa sekä torniin, tornin kolmea ensimmäistä kerrosta lukuun ottamatta. Hallintorakennuksessa laajennuksineen (ilman lämpökeskusrakennusta) suojelu kohdentuu ulkoarkkitehtuuriin ja rakennusrunkoon. Sisätiloissa suojelu kohdentuu hallintorakennuksen käytävä- ja aulatiloihin sekä porrashuoneisiin; pääsisäänkäyntiin tuulikaappeineen, portaineen ja pilareineen; rautatiehallituksen istuntosaliin, pääjohtajan ja muun ylimmän johdon huoneisiin, jotka avautuvat toisiinsa samalla keskiakselilla Rautatientorille antavassa toisessa kerroksessa; nykyiseen henkilökunnan ruokasaliin, joka oli alun perin aseman keskushallina sit-temmin postihallina toiminut osa. (Rautatientorin länsisivulla tilan alkuperäinen korkeus on mahdollista palauttaa); korkea-arvoisten vieraiden odotussaliin siihen liittyvine tuulikaappei-neen ja muine tiloineen (alun perin keisarin odotussali).Länsisiivessä (alun perin pikatavarasiipi) suojelu kohdentuu ulkoarkkitehtuuriin ja rakennus-runkoon. Sisätiloissa suojelu kohdentuu länsisiiven kahden kerroksen korkuiseen keskushal-liin ja porrashuoneisiin. Suojelumääräyksiin sisältyy lisäksi rakennuksia koskevia erityisiä määräyksiä. Suojelumääräykset: 1. Helsingin rautatieasemaa tulee käyttää, hoitaa, korjata ja kehittää sekä yksityiskohdissa että kokonaisuutena siten, että sen rakennustaiteellinen ja kulttuurihistoriallinen arvo sekä arkkitehtoninen eheys säilyvät. Korjaus- ja muutostöissä käytetään materiaalien ja arkkitehtuurin osalta kestäviä ratkaisuja, jotka perustuvat rakennuksen ja muutosten alaisten tilojen ja rakennusosien historian, arvon ja merkityksen tuntemiseen eli rakennushistorialliseen selvitykseen. 2. Materiaalit ja rakenteet sekä pintakäsittelytavat säilytetään. Elinkaarensa päässä olevia, suojeltuja rakennusosia uusittaessa noudatetaan olemassa olevaa tai alkuperäisen suunnitelman mukaista mallia, muotoa, rakennetta ja materiaalia. Pintakäsittelyjen uusimisen tulee perustua pintojen väri- ja materiaalitutkimuksiin. 3. Helsingin rautatieaseman mahdollisten uusien osien, rakenteiden sekä käytön edellyttämien uusien teknisten installaatioiden on oltava arkkitehtonisesti ja visuaalisesti korkeatasoisia sekä sopusoinnussa olevan arkkitehtuurin ja rakenteiden kanssa. Kiinteistä mainoksista ja opasteista tulee laatia erillinen periaatesuunnitelma yhteistyössä rakennusvalvontaviraston ja Museoviraston kanssa. 4. Asemarakennuksen sisätiloja ja kiinteää sisustusta koskevat erityiset määräykset Asemarakennuksen päätilojen muodostama tilasarja eli nykyiset keskushalli, ravintolasali ja lipunmyyntisali sekä läntinen halli ja kioskihalli säilytetään avarina hallitiloina. Keskushallin mutterikioskit säilytetään. Kioskihallin kolme sisäseinää, jotka ovat asemarakennuksen alkuperäisiä julkisivuja, säilytetään kaikkine alkuperäisine rakennusosineen. Kioskit voidaan uusia, mutta niiden mittasuhteet säilytetään, jotta kioskihalli säilyy avarana hallitilana. Ravintolasalissa (ensimmäisen luokan odotus- ja ravintolasali) kiinteät pehmustetut penkit ja tamminen puolipaneeli säilytetään, lipunmyyntisalissa (kolmannen luokan odotus- ja ravinto-lasali) kiinteät puupintaiset penkit säilytetään. Ravintolasalin (ensimmäisen luokan odotus- ja ravintolasali) itäseinällä oleva Eero Järnefeltin maalaama Pielisjärvi -aiheinen kesämaisema säilytetään. Maalauksen alapuolinen puupaneeli kelloineen säilytetään. Paavo Tynellin muotoilemat kattokruunuvalaisimet (keskushallissa ja läntisessä hallissa) säilytetään. Asemarakennuksen palokalustokaapit ja valurautaiset lämpöpatterit säilytetään. 5. Hallintorakennuksen sisätiloja ja kiinteää sisustusta koskevat erityiset määräykset Hallintorakennuksen käytävien risteyskohdissa sisäkatoissa olevat pyöreät sisennykset sekä muut käytävätilojen sisäkattojen profiilit ja kiinteät valaisimet säilytetään. Porrashuoneiden lattiat, askelmat, seinät, kaiteet ja käsijohteet, ikkunat, koristelasit, koristemaalaukset, valaistusratkaisu sekä porrashuoneiden sisäkattojen ovaali kupoli säilytetään. Hallintorakennuksen laiturien puoleisen siiven porrashuone 19:n alkuperäinen hissi säilytetään. Hallintorakennuksen toisessa ja kolmannessa kerroksessa olevat alkuperäiset wc-tilat säilytetään. Hallintorakennuksen toisessa kerroksessa porrashuoneen yhteydessä olevat, mustaan graniittiin 1918 hakatut, kaksi muistotaulua säilytetään hallintorakennuksessa. 6. Asema- ja hallintorakennuksen sekä länsisiiven julkisivuja koskevat erityiset määräykset Rautatieaseman ulkoarkkitehtuuri säilytetään. Asemarakennuksen julkisivuihin ei tehdä uusia aukkoja. Länsisiivessä ja hallintorakennuksessa käytön ja toiminnan kannalta välttämättömät uudet aukotukset ovat mahdollisia. 7. Muutoksissa sekä rakennus- ja korjaustöissä on asiantuntijana kuultava Museovirastoa. Museovirastolla on oikeus antaa tarkempia ohjeita suojelumääräysten soveltamisesta. |
|
| Luonti: 5.2.2019 | |
|
||||||||||||||
|
||||||||
|
||||||||
| Liitetiedostot |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
 |
YMPÄRISTÖMINISTERIÖN PÄÄTÖS VAHVISTAA HELSINGIN RAUTATIEASEMAN SUOJELU RAKENNUS-PERINNÖN SUOJELEMISESTA ANNETUN LAIN NOJALLA 28.8.2018 VN1034/2018 (YM7/531/2017) LIITE Kiinteistörekisterin karttaote 27.8.2018. |
|
YMPÄRISTÖMINISTERIÖN PÄÄTÖS VAHVISTAA HELSINGIN RAUTATIEASEMAN SUOJELU RAKENNUS-PERINNÖN SUOJELEMISESTA ANNETUN LAIN NOJALLA 28.8.2018 VN1034/2018 (YM7/531/2017) LIITE Rautatieaseman osat. |
|
YMPÄRISTÖMINISTERIÖN PÄÄTÖS VAHVISTAA HELSINGIN RAUTATIEASEMAN SUOJELU RAKENNUS-PERINNÖN SUOJELEMISESTA ANNETUN LAIN NOJALLA 28.8.2018 VN1034/2018 (YM7/531/2017) LIITE Suojelun kohdentuminen. |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
 |
| × | ||
| < |
|
> |
MV/159/05.01.02/2019 HELSINKI, Päärautatieaseman keskushallin kioskien uudistaminen