Pohjois-Savo | |
Kuopio | |
Niuvanniemen sairaala | 200128 |
Kiinteistötunnus: | 297-404-1-23; |
Muu tunnus: | 297-015 VARR |
Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Sosiaali- ja terveydenhuolto |
Ajoitus: | Rakentaminen 1878-1882 |
Ajoitus: | Rakentaminen 1890-1894 |
takaisin |
Kuvaus |
Sairaalapiha, maatilan asuinrakennusten pihapiiri, pesulan piha-alue sekä näitä ympäröivä peltomaisema ovat kulttuurihistoriallisesti merkittävä esimerkki sairaalan toimintojen eriytymisestä omiksi kokonaisuuksikseen laajalla sairaala-alueella. Näillä alueilla pyritään rakennussuojelun keinoin säilyttämään rakennusten lisäksi myös rakennustavan historiallinen luonne, mikä sairaalapihalla merkitsee keskeispihan keskiakselilla olevan rakennussarjan paikan suojelemista, vaikka yksittäisissä rakennuksissa muutoksia tapahtuisikin.
Laajemmin on pyrkimys säilyttää alue siten, että siihen sisältyy itse sairaalan toimintoihin liittyvien suojelualueiden lisäksi myös ympäröivät pellot, niityt ja mäenkumpareet sekä rantaviivasta muodostuva kulttuurimaisema. On tarkoitus säilyttää alueen rakennettujen ympäristöjen ja avoimen maiseman keskinäinen suhde sekä viljelymaiseman ominaisluonne. Niuvanniemen sairaala-alue on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY-kohde). |
Luonti: 7.5.2010 Viimeisin muutos: 25.1.2019 |
Historia |
Historia |
Kuopion Niuvanniemen mielisairaalan 15 rakennusta sekä niistä muodostuvat kolme erillistä pihapiiriä ovat vuosilta 1885-1908 ja ne on suunniteltu yleisten rakennusten ylihallituksessa yhteistyössä sairaalan ylilääkäreiden kanssa.
Uusien mielisairaaloiden tarve nousi esille valtiopäivillä 1870-luvulla. Sairaaloiden sijoitupaikkakunna päätettiin 1880-luvulla. Itä-Suomeen rakennettavan mielisairaalan paikaksi valittiin Fagernäsin tila Kallaveden rannalla Kuopion kaupungin läheisyydessä. Tila ostettiin maanmittari Johan Melartinin perillisiltä. Niuvanniemen mielisairaalan suunnittelu aloitettiin yleisten rakennusten ylihallituksessa vuonna 1881. Sen sai tehtäväkseen arkkitehti Georg Wilenius, joka vastasi myös vuonna 1885 käyttöönoton jälkeen alkaneesta laajennussuunnitelmasta. Hänen apunaan olivat arkkitehdit Werner Polón, Magnus Schjerfbeck ja Emil Gustafsson. Niuvanniemi on Suomen toiseksi vanhin mielisairaalaksi suunniteltu sairaala. Siinä on toteutettu paviljonkijärjestelmää, ts. osastot on sijoitettu yhden suuren rakennuksen sijasta useisiin pienempiin yksiköihin, jotka muodostavat U-muotoisen pihapiirin. Pihaa reunustavat potilasosastot kävelypihoineen, keskiakselille on sijoitettu talousrakennukset, joiden rivin päättää hallintorakennus. Sairaalan talous perustui siihen liittyvään maatilaan ja puutarhaan, joiden töihin potilaat osallistuivat. Sairaala oli lähes kaikessa omavarainen, maatalouden lisäksi työväkeen kuului mm. puuseppä, seppä ja pesulan työntekijät. Siellä oli 1900-luvun alussa 420 potilasta, 240 alustajalaista ja parikymmentä hoito- ja hallintohenkilöä. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 27.1.2014 |
Lähteet |
Jorma Malmivuori, Niuvanniemen sairaala 1885-1985. Kuopion yliopiston julkaisuja, lääketiede, tilastot ja selvitykset 1/1985, Kuopio 1985. |
Luonti: 7.5.2010 |
Suojelu |
Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 5.9.1994 |
Päätösviranomainen: | Ympäristöministeriö |
Päätös: | 1/562/94 |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Sairaalapiha /S4 (alue suojellaan) 001-007, 012 (S2 ulkoasu suojellaan)
Maatalouspiha / S4 028-031 / S2 Pesula piha / S4 038, 039/ S2 |
|
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 22.10.2009 | |
Rakennukset ja rakennelmat |
Aitta |
|
Historia |
Tupaa vastapäätä on aittarivi, joka myös löytyy kartalta vuodelta 1881. |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 | |
Asuinrakennus Kiikkukangas |
|
Historia |
Niuvanniemen sairaalaan kuuluva asuinrakennus Kiikkukangas, joka alunperin suunniteltiin käsityöläisten verstas- ja asuinrakennukseksi. Sen samoin kuin vieressä olevan ulkorakennuksen suunnitteli arkkitehti Werner Polón vuonna 1893. |
Luonti: 1.1.1900 |
Asuinrakennus Porttimökki |
|
Historia |
Asuinrakennus Porttimökki on portinvartijan asuinrakennus 1920-luvulta. Se sijaitsee sairaala-alueen rajalla kaupungista tulevan puistotien alussa.
Senaatti-kiinteistöt on 2013 ja 2015 esittänyt rakennuksen purkamista. Toistaiseksi ei purkamista puoltavaa lausuntoa ole annettu. SSL 3.3.2015 |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 4.3.2015 |
Historia |
Senaatti-kiinteistöt (rakennuttajapäällikkö Seppo Kinnunen) on 2.1.2019 hakenut Museovirastolta lupaa Niuvanniemen sairaala-alueen porttirakennuksen purkamiselle. Lausunto (kielteinen) on annettu diaarilla MV/5/05.01.02/2019.
SSL 15.1.2019 |
Luonti: 15.1.2019 |
Autotalli |
|
Historia |
Sairaalapihalla suojellaan vuoden 1885 rakennuksiin kuuluva talli- ja vajarakennus, joka on nyt autotallina. |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 | |
Entinen terapiarakennus |
|
Historia |
Sairaalan hoitomenetelmien pitäminen ajanmukaisina edellytti vuosisadan vaihteessa naispotilaille lisätilaa, jota ryhdyttiin suunnittelemaan 1905. Vuonna 1908 valmistuneen, osin yksi-, osin kaksikerroksisen jugend-vaikutteisen rakennuksen piirsi arkkitehti Magnus Schjerfbeck. Se on restauroitu ja peruskorjattu arkkitehtitoimisto Helander & Leiviskän suunnitelmien mukaan 1986. |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 | |
Entinen tilanhoitajan asuinrakennus |
|
Historia |
Sairaalan tulotien varrella, noin puoli kilometriä sairaalapihasta, on maatilan keskus, jonka asuinpihassa on tilanhoitajan, nykyisin taloudenhoitajan asuinrakennus (029).
Rakennusta on laajennettu ja muutettu 2000-luvulla. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 22.10.2009 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
Päätöspvm: | 5.9.1994 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätösviranomainen: | Ympäristöministeriö |
Päätös: | 1/562/94 |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Asetuksella suojelu: S2 (ulkoasu suojellaan)
Museovirasto katsoo (lausunto 025/601/2003), että vuoden 1994 suojelupäätös edellyttää seuraavien suojelumääräysten noudattamista: - Rakennukset tulee säilyttää. - Rakennusten ulkoasussa muutokset ovat mahdollisia ja niissä on pyrittävä ensi sijassa ennallistaviin ratkaisuihin ja käytettävä historiallisessa kohteessa soveliaita menetelmiä ja materiaaleja. Mahdolliset muutokset sisätiloissa tulee toteuttaa historiallisia piirteitä, rakenteita ja materiaaleja säästäen. - Rakennusten pihapiiri tulee säilyttää. Pihapiiriin voidaan uudisrakentaa Museoviraston hyväksymällä tavalla. - Rakennuksia tulee käyttää ja hoitaa siten, että niiden kulttuurihistoriallinen säilyy. - Rakennusten korjauksissa ja muutoksissa sekä pihan muutoksissa on mikäli kysymys ei ole tavanomaisesta kunnossapidosta, kuultava Museovirastoa. |
|
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 22.10.2009 | |
Hallintorakennus |
|
Historia |
Hallintorakennus sijaitsee mies- ja naisosastojen keskellä. Sen toisessa kerroksessa ollut kirkkosali muutettiin 1970-luvulla toimistotiloiksi. |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 | |
Kellari |
|
Suojelu | |
Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 | |
Pesijöiden asuinrakennus |
|
Historia |
Kallaveden äärellä on arkkitehti Werner Polónin suunnittelema kaksikerroksinen punatiilinen, savupiipulla varustettu pesula ja pesulan työntekijöiden asuinrakennus. Ne on rakennettu ensimmäisessä laajennusvaiheessa vuonna 1893. |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 | |
Pesula |
|
Historia |
Kallaveden äärellä on arkkitehti Werner Polónin suunnittelema kaksikerroksinen punatiilinen, savupiipulla varustettu pesula ja pesulan työntekijöiden asuinrakennus. Ne on rakennettu ensimmäisessä laajennusvaiheessa vuonna 1893. |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 | |
Pesulan talousrakennus |
|
Historia |
Pesulan talousrakennus 1890-luvulta. |
Luonti: 1.1.1900 |
Potilasosastot 1,2 |
|
Suojelu | |
Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 | |
Potilasosastot 3,4 |
|
Suojelu | |
Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 | |
Potilasosastot 5,6 |
|
Historia |
Uusi miespotilaiden osasto (os. 5-6) sijoitettiin vuonna 1893 valmistuneeseen rakennukseen sairaalapihan koillisnurkkaan. |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 | |
Potilasosastot 7,8 |
|
Historia |
Arkkitehti Georg Wileniuksen yhdessä ylilääkäri C.A. Hårdin kanssa vuosina 1881-85 suunnittelemien rakennusten keskeisen osan muodostavat potilasosastot. Ensimmäisinä rakennettiin kaksi alunperin erillistä rakennusta sekä miehille että naisille (os. 7-8, 9-10). Rakennukset osoittautuivat heti käyttöönoton jälkeen ahtaiksi ja niiden laajentamista ryhdyttiin suunnittelemaan 1887.Laajennukset,jotka toteutettiin molemmissa rakennuspareissa samalla tavalla, valmistuivat 1893. Kulmittain sijainneet osastot yhdistettiin käytävällä ja siihen liittyvällä lisärakennuksella. |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 | |
Potilasosastot 9,10 |
|
Historia |
Arkkitehti Georg Wileniuksen yhdessä ylilääkäri C.A. Hårdin kanssa vuosina 1881-85 suunnittelemien rakennusten keskeisen osan muodostavat potilasosastot. Ensimmäisinä rakennettiin kaksi alunperin erillistä rakennusta sekä miehille että naisille (os. 7-8, 9-10). Rakennukset osoittautuivat heti käyttöönoton jälkeen ahtaiksi ja niiden laajentamista ryhdyttiin suunnittelemaan 1887.Laajennukset,jotka toteutettiin molemmissa rakennuspareissa samalla tavalla, valmistuivat 1893. Kulmittain sijainneet osastot yhdistettiin käytävällä ja siihen liittyvällä lisärakennuksella. |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 | |
Puutarhurin asunto |
|
Historia |
Puutarhurin asunto kuuluu Niuvanniemen ensimmäiseen rakennusvaiheeseen. Sen suunnitelmat on päivätty 1881 ja tekijänä on ollut arkkitehti Georg Wilenius. Myöhemmin on rakennuksen sisäänkäyntiä muutettu. |
Luonti: 1.1.1900 |
Puutarhurin ulkorakennus |
|
Historia |
Puutarhurin ulkorakennus. Valmistunut 1907. |
Luonti: 1.1.1900 |
Tuparakennus (nyk. toimisto) |
|
Historia |
Sairaalan tulotien varrella, noin puoli kilometriä sairaalapihasta, on maatilan keskus, jonka asuinpihassa on nykyisin toimistotiloina käytetty entinen tuparakennus, joka sijaitsee samalla paikalla kuin ennen sairaalan rakentamista piirrettyyn karttaan merkitty Fagernäs-tilan asuinrakennus. |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 | |
Tuulimylly |
|
Historia |
Pihapiirin ulkopuolella, rantaan viettävällä peltoaukealla on vanha tuulimylly. |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 | |
Ulkorakennus Kiikkukangas |
|
Historia |
Ulkorakennuksen suunnitteli arkkitehti Werner Polón vuonna 1893. |
Luonti: 1.1.1900 |
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
× | ||
< | > | |