Kanta-Häme | |
Tammela | |
Korteniemen metsänvartijatila | 200140 |
Kiinteistötunnus: | 834-893-1-1; |
Muu tunnus: | 834-021 VARR |
Nykykäyttö: | Matkailu- ja retkeilykohde Korteniemen perinnetila |
Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Maa- ja metsätalous |
takaisin |
Kuvaus |
Korteniemi rakennettiin metsänvartijatilaksi 1880-luvulta alkaen. Pihapiiriä on täydennetty saunalla ja varastolla 1920-luvun jälkeen. Korteniemen puutarhaa ryhdyttiin istuttamaan 1910-luvulla ja se on siitä asti ollut hoidettu.
Korteniemi on Metsähallituksen ainut Etelä-Suomessa sijaitseva metsänvartijatila, jossa on säilynyt sekä rakennukset että pihapiiri. |
Luonti: 10.10.2008 Viimeisin muutos: 21.7.2010 |
Historia |
Historia |
Korteniemen torpasta muodostettiin uudistila kun se erotettiin Letkun kylän Heikkilän (Uutelan) talosta 1792. Tila puolitettiin jo 1799, mutta 1805 molemmat puoliskot päätyivät Turpoon sahayhtiölle, jonka hankinta-alueena oli Liesjärven ympäristön kylät. Tässä vaiheessa tila arvioitiin ja 1807 päivätyn kartan mukaan Korteniemessä oli asuinrakennus, navetta ja pihatto.
Korteniemen asukkaina oli 1800-luvun alkuvuosikymmeninä sahan väkeä. 1800-luvun puolivälissä siitä tehtiin sahan tiluksiin kuulunut torppa. Talous oli osittain riippuvainen kaskeamisesta aina 1870-luvulle. Taksvärkki tehtiin sahan omistamaan Harjun kartanoon. Omistajan kuoltua Turpoon saha siirtyi laajoine maa- ja metsäalueineen valtiolle 1878 ja yhdistettiin Metsähallituksen Lopen hoitoalueeseen. Alueesta muodostettiin 1889 Wahteriston kruununpuisto. Korteniemestä tuli sen yhden vartiopiirin, Kyynärän, metsänvartijan tila. Korteniemen uusi tilakeskus rakennettiin vuoteen 1887 mennessä Niemipellon laidalle ja viljelykset raivattiin uusien rakennusten ympärille. Seuraava korjaus- ja rakennusvaihe alkoi 1910-luvulla ja jatkui hiljalleen 1930-luvulle. Kulkuyhteydet Korteniemeen olivat hankalat. Liikenne suuntautui järven yli soutaen aina 1940-luvulle asti kunnes Korteniemen sivutie valmistui 1948. Tammelan hoitoalueen Liesjärveen perustettiin kansallispuisto 1956. Jo 1926 metsätalouden tarkastuksessa oli kehoitettu hoitamaan Kyynäränjuovan pohjoispuolta ja Liesjärven saaria luonnonkauneutta silmälläpitäen. Kyynäränharju ja osa saarista jäi alkuvaiheessa kansallispuiston ulkopuolelle. Korteniemeen johtavan tien vartta ja tilan lähimetsää hoidettiin "puistometsänä" metsän jykevyyttä ja kauneutta vaalien. Korteniemessä asui aina 1990-luvulle (tarkista!!)metsänvartijan perhe. Sen jälkeen se kunnostettiin kansallispuiston käyttöön arkkitehtina Ulla Rahola. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 10.10.2008 |
Lähteet |
Anu Vauramo. Korteniemen metsänvartijatila. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja Sarja A No 5 Vantaa 1993.
Anu Vauramo (toim.) Kämpiltä kelokyliin. Metsähallituksen suojellu rakennukset. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja Sarja A No 44 Vantaa 1995. |
Luonti: 10.10.2008 Viimeisin muutos: 10.11.2010 |
Suojelu |
Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 27.6.1994 |
Päätös: | YM 69/561/1993 |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Asetuksella on suojeltu S1/ metsänvartijatilan asuinrakennus, aitta, karjarakennus, talli, vanha sauna, ja riihi; S2 / kalustovaja, puuvaja
V 2/ Varasto, koirankoppi, sysikoppi, lato ja kaksi maakellaria sekä kaivo. |
|
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 10.10.2008 | |
Rakennukset ja rakennelmat |
Aitta |
|
Historia |
Aitta on siirretty paikalleen vuonna 1889. |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
Päätöspvm: | 27.6.1994 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätös: | S 1 eli suojellaan sekä sisä- että ulkoasu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 10.10.2008 | |
Asuinrakennus |
|
Historia |
Asuinrakennus on rakennettu vuosina 1880-1913. Se on kahdesta eri rakennuksesta - metsänvartijan omasta ja metsähallituksen tuvasta - yhdistetty paritupa. |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
Päätöspvm: | 27.6.1994 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätös: | S 1 eli suojellaan sisä- ja ulkoasu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 10.10.2008 | |
Kaivo |
|
Kalustovaja |
|
Historia |
Kalustovajana toimiva rakennus on siirretty entisen tilalle vuonna 1979 Lopen metsänvartijan tilalta. |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
Päätöspvm: | 27.6.1994 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätös: | S 1 eli suojellaan sekä sisä- että ulkoasu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 10.10.2008 | |
Karjarakennus |
|
Historia |
Karjarakennus on valmistunut vuonna 1890. Rakennusta on uusittu vuosisadan vaihteessa. Se sisältää navetan, rehuladon ja välikatoksen. |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
Päätöspvm: | 27.6.1994 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätös: | S 1 eli suojellaan sekä sisä- että ulkoasu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 10.10.2008 | |
Koirankoppi |
|
Historia |
Koirankoppi on tehty ennen vuotta 1957. |
Luonti: 1.1.1900 |
Maakellari 1 |
|
Historia |
Kahdessa maakellarissa on kahden hirsikerran korkuinen, maanpäällinen katos. |
Luonti: 1.1.1900 |
Maakellari 2 |
|
Historia |
Kahdessa maakellarissa on kahden hirsikerran korkuinen, maanpäällinen katos. |
Luonti: 1.1.1900 |
Pitkäkärjen lato |
|
Historia |
Hirsirunkoinen, pärekattoinen Pitkäkärjen lato on ollut aiemmin Pusulan Myllymäen ulkoniityllä ja siirretty nykyiselle paikalleen v. 1980. |
Luonti: 1.1.1900 |
Puuvaja |
|
Historia |
Puuvaja, entinen pihatto, on rakennettu v. 1908. |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
Päätöspvm: | 27.6.1994 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätös: | S 2 eli ulkoasu suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 10.10.2008 | |
Riihi |
|
Historia |
Riihi käsittää riihiosan, olkiladon ja luuvan. Rakennus on v:lta 1885. |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
Päätöspvm: | 27.6.1994 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätös: | S 2 eli ulkoasu suojellaan |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 10.10.2008 | |
Sysikoppi |
|
Historia |
Lautarakenteinen sysikoppi (miilukoppi) on entinen ponttoohevostalli, joka on siirretty tervahaudan päälle. |
Luonti: 1.1.1900 |
Talli |
|
Historia |
Talli sisältää talliosan, rehuladon, välikatoksen ja käymälän. Se on rakennettu v. 1890, mutta lato on mahdollisesti vanhempi. Tallipuolta uusittiin 1900-luvun alussa. |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
Päätöspvm: | 27.6.1994 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätös: | S 1 eli suojellaan sekä sisä- että ulkoasu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 10.10.2008 | |
Vanha sauna |
|
Historia |
Vanha sauna sisältää saunan ja eteisen. Rakennus on 1890-luvun lopulta. Saunaa on käytetty aikaisemmin myös riihenä. |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
Päätöspvm: | 27.6.1994 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätös: | S 1 eli suojellaan sekä sisä- että ulkoasu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 10.10.2008 | |
Varasto |
|
Historia |
Varasto on rakennettu v. 1936 entisen ruumenhuoneen paikalle. |
Luonti: 1.1.1900 |
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
× | ||
< | > | |