Historia |
Asetuksen (480/85) perusteella on suojeltu Kultalan päärakennus ja savusauna Lapin kullankaivuun kulttuurihistoriallisesti ainutlaatuisina muistomerkkeinä. Osittain uusitut väentupa, leipomo, maakellari ja tavara-aitta on varjeltu.
Neljällä viimeksi mainitulla rakennuksella on tärkeä merkitys sekä kulttuurimaiseman että Lapin kullankaivuun historian varhaisvaiheiden kannalta. Ne olivat vuosien kuluessa siinä määrin rapistuneet, että suurin osa kantavista rakenteista jouduttiin uusimaan, jolloin autenttisuus väheni.
Kunnostus ja korjaus tapahtui 1999-2000.
Kultamuseon arvio 2010: "Ainutlaatuinen maisemakokonaisuus ulottuu päärakennuksesta jopa useita satoja metrejä." Kirje TEM:ille15.9.2010 |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 29.11.2010 |
|
Lähteet |
Anu Vauramo. Kämpiltä kelokyliin. Metsähallituksen suojellut rakennukset. MH:n luonnonsuojelujulkaisuja Sarja A Nro 44. Vantaa 1995.
Teppo Korhonen, Yxi wähäinen sana Kultalan Kruunun stationista. Artikkeli monisteessa Erkki Törmi, Teppo Korhonen, Arttu Laine, Ivalojoen Kultalat/Inari/Historia/työkertomus. Ei päiväystä. MV/RHO:n arkisto.
Martti Hanhivaara, Keijo Kaskimies, Paavo Pitkänen (toim.) Ivalojoen Kultalat. Lapin Kultala Säätiö, Forssa 1984.
Kultamuseo 2010. Ivalojoen kultahistoriallisesti tärkeät kohteet ja ympäristöt. TEM:iin 15.9.2010 lähtetyn kirjeen liite. Kopio Museoviraston arkistossa. |
Luonti: 3.12.2008 Viimeisin muutos: 29.11.2010 |
|