 |
| Keski-Suomi | |
| Jyväskylä | |
| Entinen suojeluskuntatalo Suoja (nk. Valtiontalo) | 200160 |
| Kiinteistötunnus: | 179-1-9-14; |
| Muu tunnus: | 179-027 VARR I:9:5 |
| Osoite: | Kilpisenkatu 6-8, 40100 Jyväskylä |
| Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Hallinto |
| Ajoitus: | Suunnittelu 1927-1927 |
| Ajoitus: | Rakentaminen 1927-1929 |
 takaisin |
|
 Kuvaus |
| Arkkitehti Alvar Aallon vuonna 1927 suunnittelema entinen suojeluskuntatalo Suoja (myöh. Valtiontalo) sijaitsee Jyväskylässä Kirkkopuiston laidalla.
Jyväskylän suojeluskuntatalo edustaa Alvar Aallon tuotannossa vaihetta, jolloin hänen klassistiseen traditioon perustuva arkkitehtuurikäsityksensä alkoi muuttua modernistiseksi. Rakennusta voidaan pitää Aallon tuotannon tutkimisen ja ymmärtämisen kannalta yhtenä hänen ns. avaintöistään. Rakennus on osa Jyväskylän Kirkkopuiston ja hallintokeskuksen valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY-kohde). |
| Luonti: 10.3.2010 Viimeisin muutos: 27.1.2014 |
| Historia |
| Historia |
| Jyväskylän Kirkkopuiston viereen, Kilpisenkadun varrelle sijoitetun suojeluskuntatalon suunnittelusta järjestettiin vuonna 1926 arkkitehtikilpailu ja vuonna 1927 uusintakilpailu. Sen tuloksena rakennuksen sai suunnitellakseen arkkitehti Alvar Aalto. Vuonna 1929 valmistunut ja 15.2.1930 käyttöön vihitty rakennus oli viisikerroksinen. Rakennus muurattiin vielä perinteiseen tapaan tiilestä ja rapattiin sileäksi, lukuun ottamatta katujulkisivun ylintä kerrosta. Kadun suuntaan rakennus näytti tasakattoiselta, mutta räystäätön pulpettikatto oli kalteva pihan suuntaan.
Suojeluskuntapiirin omaan käyttöön tarkoitettujen tilojen lisäksi suojeluskuntataloon rakennettiin runsaasti myös tiloja, jotka tuottivat vuokratuloja. Ensimmäiseen kerrokseen tehtiin 330-paikkainen elokuvateatteri ja Jyväskylän ensimmäinen kauppahalli. Toiseen kerrokseen tehtiin pankille sopiva huoneisto, johon sijoittui Jyväskylän pitäjän säästöpankki. Sinne, kuten kauppahalliin, elokuvateatteriin sekä juhlasaliin ja muihin suojeluskuntapiirin tiloihin oli omat sisäänkäyntinsä suoraan kadulta. Pääsisäänkäyntiä oli korostettu mm. lippakatoksella ja siitä nousevilla lipputangoilla. Toisen kerroksen tärkein tila oli näyttämöllä varustettu juhlasali, jota käytettiin suojeluskunnan omissa tilaisuuksissa ja jota voitiin vuokrata muille. Juhlasali sijoitettiin elokuvateatterin tavoin ja sen yläpuolelle tontin sisäosaan ulottuvaan siipeen. Näyttämö sijoittui siipiosan päätyyn, kuten toinen porrashuonekin, joka toteutettiin ulkonevana, pyöreänä kulmatornina. Juhlasaliin saavuttiin kuitenkin kadulta pääsisäänkäynnin ja leveän portaikon kautta. Portaikon yläpäässä sijaitseva lämpiötila oli kiinteine sisustuksineen yhtä huolella suunniteltu kuin juhlasali ja sisääntuloporraskin. Juhlasalin, jota arkkitehti Aalto nimitti jo suunnitelmissaan Siniseksi saliksi, pääväritys oli sininen ja lattia päällystettiin tammiparketilla. Juhlasalissa oli yksi suuri pylväillä kehystetty, rautapuitteinen ikkuna pihan puoleisessa sivuseinässä. Toisen kerroksen juhlatiloihin kuuluivat myös ravintola parvekkeineen ja tupakkahuone, joihin molempiin oli käynti lämpiöstä. Ravintolan ja sen alapuolella sijaitsevan keittiön välillä oli ruokahissi. Ravintolan edessä pihan puolella oli umpikaiteellinen terassi, josta laskeutui portaat pihalle. Kolmas kerros varattiin kokonaan suojeluskuntapiirin ja lottajärjestön toimistotiloille. Kaksi ylintä kerrosta tehtiin majoitustiloiksi ja lisäksi sinne sijoitettiin voimistelusali siihen liittyvine pesutiloineen ja ampumarata. Rakennuksessa oli myös kellarikerros, jossa olivat keskuslämmityksellä varustetun rakennuksen kattilahuone, ja keittiön ja kauppahallin tarvitsemat säilytystilat. Suojattu piha oli suunniteltu mm. suojeluskuntapiirin tapahtumia varten. Juhlasalin suuri ikkuna kehystettiin myös ulkopuolelta pihan suuntaan komealla pylväiköllä. Piha-alue reunustettiin juhlasalisiiven lisäksi matalammilla rakennuksilla, joihin sijoitettiin keittiöhenkilökunnan asunto, asepaja ja ammusvarasto sekä hevos- ja autotallit. Talonmiehen asunto sijoitettiin juhlasalisiiven päähän ensimmäiseen kerrokseen. Suojeluskuntatalo toimi Jyväskylän suojeluskuntapiirin toimitalona vuoteen 1935, jolloin se myytiin valtiolle. Rakennuksesta tehtiin posti- ja lennätinlaitoksen Jyväskylän toimitalo. Kauppahallin ja elokuvateatterin tilat muutettiin postikonttoriksi, juhlasali postinlajittelutilaksi ja ravintola jaettiin toimistotiloiksi. Katujulkisivussa muutokset näkyivät joidenkin ovi- ja ikkuna-aukkojen muutoksina. Alun perin kuusiruutuiset ikkunat korvattiin myöhemmin uudenaikaisilla ikkunoilla. Juhlasali on sittemmin muutettu palloilusaliksi. Vuonna 1972 pihan puolelle rakennettiin osin maanalainen osin maanpäällinen lisärakennus automaatiokeskusta varten. Sen rakentamisen seurauksena jouduttiin päärakennusta tukemaan mm. sivuseinien välille kiristetyin vaijerein. Lisärakennus täytti lähes koko piha-alueen ja sen tieltä purettiin myös matalat piharakennukset. Valtion ja Jyväskylän kaupungin vuonna 1995 tekemällä vaihtosopimuksella kiinteistö siirtyi kaupungin omistukseen. Vuonna 2010 rakennus määrättiin huonon kunnon vuoksi käyttökieltoon. Lähes naapurissa, korttelin kulmassa sijainnut, arkkitehti Bertel Strömmerin suunnittelema Shellin huoltoasema vuodelta 1938 purettiin vuonna 2002. |
| Luonti: 28.1.2014 |
| Suojelu |
| Suojelun väline: | Laki rakennusperinnön suojelemisesta |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 26.5.2000 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Suojelun tavoite on säilyttää arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema rakennuksen arkkitehtoninen kokonaisuus ja ennallistaa erikseen mainitut julkisivut ja päätilat.
Ennallistamisella tarkoitetaan näissä määräyksissä ensisijaisesti alkuperäisen rakenteen tai materiaalin säilyttämistä korjaten tai konservoiden. Toissijaisesti tulee kyseeseen korvaaminen alkuperäistä vastaavalla rakenteella tai materiaalilla, mikäli alkuperäistä ei voida korjaten säilyttää. Rakennuksen näyttämöosan ennallistaminen voidaan toteuttaa purkamalla ja rakentamalla se uudestaan olevaan rakennukseen sopeuttaen noudattaen soveltuvin osin suojelumääräyksiä. Suojelumääräykset koskevat seuraavia rakennuksen osia: Ulkoarkkitehtuuri käsittää rakennuksen kokonaishahmon, julkisivut ja niihin liittyvät rakenteet. Ulkoarkkitehtuurin osalta suojelu kohdistuu erityisesti katujulkisivuun ja näyttämöosan porrastorniin. Sisätila on kiinteän sisustuksen osista (sisäpinnat, portaat, kaiteet, sisäovet ja -ikkunat sekä kiintokalusteet) koostuva kokonaisuus. Sisätiloissa suojelu kohdistuu erityisesti juhlasaliin, juhlasaliin johtavaan portaikkoon ja sitä kiertävään lämpiöön, entiseen ravintolasaliin ja näyttämöosan porrastorniin sekä niiden alkuperäiseen kiinteään sisustukseen. ELY-keskuksen vahvistamat suojelumääräykset: 1. Rakennusta on käytettävä, korjattava ja hoidettava siten, että sen arkkitehtoninen arvo säilyy ja palautuu eikä vaarannu korjauksissa ja muutoksissa. 2. Katujulkisivu on korjauksen yhteydessä ennallistettava alkuperäiseen asuunsa. 3. Suojellut sisätilat on ennallistettava mahdollisimman tarkasti alkuperäiseen asuunsa. Ennallistamisen tulee perustua riittäviin tietoihin tilojen rakennushistoriasta ja värityksestä. 4. Säilynyt alkuperäinen kiinteä sisustus rakennuksessa on säilytettävä edelleen ja kunnostettava konservoiden niiltä osin kuin se on konservoitavissa. Säilynyt kiinteä sisustus, joka ei ole konservoitavissa voidaan uusia Alvar Aallon alkuperäissuunnitelmia noudattaen. 5. Muutokset, lisäykset ja talotekniset ratkaisut tulee sovittaa rakennuksen arkkitehtuuriin eivätkä ne saa heikentää rakennuksen arkkitehtonista arvoa. 6. Museovirastolla on oikeus antaa ohjeita suojelumääräysten soveltamisesta. Muutoksissa sekä rakentamis- ja korjaustöissä on asiantuntijana kuultava Museovirastoa. Vanha ympäristöministeriön vahvistama suojelupäätös N:o 1/561/99 (26.5.2000) SUOJELUMÄÄRÄYKSET 1. Rakennus on korjattava ja hoidettava siten, että sen arkkitehtoninen arvo palautuu eikä kunnostuksen jälkeen vaarannu. 2. Katujulkisivu on korjauksen yhteydessä ennallistettava alkuperäiseen asuunsa. 3. Sisätiloissa on juhlasali, entinen ravintolasali sekä juhlasaliin johtava portaikko ennallistettava mahdollisimman pitkälle alkuperäiseen asuunsa. Porrastornin alkuperäiset osat on säilytettävä. 4. Alkuperäinen kiinteä sisustus on säilytettävä ja kunnostettava konservoiden. Muutoksia saa tehdä vain Museoviraston hyväksymällä tavalla. Niistä on neuvoteltava Alvar Aalto -museon kanssa. 5. Rakennusta on käytettävä siten, että sen rakennustaiteellinen arvo säilyy. 6. Museovirastolla on oikeus myöntää suojelumääräyksiin vähäisiä poikkeuksia . 7. Suojelua toteutettaessa on Alvar Aalto -museon suojeluesityksessä mainitsemat periaatteet (tallennettu tämän rekisterin liitteet-osioon) otettava soveltuvin osin huomioon. |
|
| Luonti: 10.3.2010 Viimeisin muutos: 22.2.2018 | |
 Rakennukset ja rakennelmat |
| Suojeluskuntatalo Suoja |
|
||||||||||||||||||||
| Historia |
| Nuori Alvar Aalto sijoittui toiseksi Keski-Suomen suojeluskuntapiirin julistamassa arkkitehtikilpailussa, mutta uusintakilpailun voitettuaan sai toteuttaakseen monipuolisen tilaohjelman sisältämän tilaustyön. Osin viisi-, osin kuusikerroksiseen rakennukseen oli mahdutettava suojeluskunnan toimitilojen lisäksi kauppahalli, pankkisali, elokuvateatteri, ravintola ja juhlasali orkesterisyvennyksineen. Kaikki nämä Aalto sijoitti kahteen ensimmäiseen kerrokseen. Julkisivun pääportaali johti suoraan toisen kerroksen juhlasaliin, jonka lämpiöstä oli sisäänkäynti ravintolaan. Ulkonaisesti rakennuksessa oli selviä muistumia klassismista, mm. ikkunoiden puitejako, ylimmän kerroksen peittävä friisi, juhlasalin ikkunan pylväikkö ja palladiolainen ikkuna sisäpihalla. Tilajärjestelyiltään rakennus edusti kuitenkin rationalismia, johon Aalto oli 1927 tutustunut Bauhausin virtausten yhteydessä.
Suojeluskunta möi vuonna 1929 valmistuneen kiinteistön valtiolle 1935. Taloon muutti posti, jonka tilat sijoitettiin ensimmäiseen kerrokseen. Tässä yhteydessä tehtiin vuosina 1935-37 ensimmäiset muutokset, jotka heijastuivat myös katufasadin aukotuksiin. Postin toiminnan laajentuessa on kaikkia sisätiloja muutettu. Tontin rakentamattomalle osalle, osittain maan alle, rakennettiin 1970-luvulla viestintäkeskus, jonka louhintatöiden aikana Suoja sai rakenteellisia vaurioita. Rakennuksella on arkkitehtuurin historiaan liittyvää valtakunnallista arvoa maamme merkittävimmän arkkitehdin murroskauden työnä, ja muutoksista huolimatta se on suojelun arvoinen. Rakennuksesta on tehty suojeluesitys valtioneuvostolle 1984. Siinä yhteydessä rakennushallitus on todennut, että se voidaan kunnostaa vaurioista huolimatta (RAKH 8624/59/79; 27.5.1984). |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 26.5.2000 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
| Luonti: 11.3.2010 Viimeisin muutos: 24.1.2014 | |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Laki rakennusperinnön suojelemisesta |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 26.5.2000 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Suojelun tavoite on säilyttää arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema rakennuksen arkkitehtoninen kokonaisuus ja ennallistaa erikseen mainitut julkisivut ja päätilat.
Ennallistamisella tarkoitetaan näissä määräyksissä ensisijaisesti alkuperäisen rakenteen tai materiaalin säilyttämistä korjaten tai konservoiden. Toissijaisesti tulee kyseeseen korvaaminen alkuperäistä vastaavalla rakenteella tai materiaalilla, mikäli alkuperäistä ei voida korjaten säilyttää. Rakennuksen näyttämöosan ennallistaminen voidaan toteuttaa purkamalla ja rakentamalla se uudestaan olevaan rakennukseen sopeuttaen noudattaen soveltuvin osin suojelumääräyksiä. Suojelumääräykset koskevat seuraavia rakennuksen osia: Ulkoarkkitehtuuri käsittää rakennuksen kokonaishahmon, julkisivut ja niihin liittyvät rakenteet. Ulkoarkkitehtuurin osalta suojelu kohdistuu erityisesti katujulkisivuun ja näyttämöosan porrastorniin. Sisätila on kiinteän sisustuksen osista (sisäpinnat, portaat, kaiteet, sisäovet ja -ikkunat sekä kiintokalusteet) koostuva kokonaisuus. Sisätiloissa suojelu kohdistuu erityisesti juhlasaliin, juhlasaliin johtavaan portaikkoon ja sitä kiertävään lämpiöön, entiseen ravintolasaliin ja näyttämöosan porrastorniin sekä niiden alkuperäiseen kiinteään sisustukseen. ELY-keskuksen vahvistamat suojelumääräykset: 1. Rakennusta on käytettävä, korjattava ja hoidettava siten, että sen arkkitehtoninen arvo säilyy ja palautuu eikä vaarannu korjauksissa ja muutoksissa. 2. Katujulkisivu on korjauksen yhteydessä ennallistettava alkuperäiseen asuunsa. 3. Suojellut sisätilat on ennallistettava mahdollisimman tarkasti alkuperäiseen asuunsa. Ennallistamisen tulee perustua riittäviin tietoihin tilojen rakennushistoriasta ja värityksestä. 4. Säilynyt alkuperäinen kiinteä sisustus rakennuksessa on säilytettävä edelleen ja kunnostettava konservoiden niiltä osin kuin se on konservoitavissa. Säilynyt kiinteä sisustus, joka ei ole konservoitavissa voidaan uusia Alvar Aallon alkuperäissuunnitelmia noudattaen. 5. Muutokset, lisäykset ja talotekniset ratkaisut tulee sovittaa rakennuksen arkkitehtuuriin eivätkä ne saa heikentää rakennuksen arkkitehtonista arvoa. 6. Museovirastolla on oikeus antaa ohjeita suojelumääräysten soveltamisesta. Muutoksissa sekä rakentamis- ja korjaustöissä on asiantuntijana kuultava Museovirastoa. Vanha ympäristöministeriön vahvistama suojelupäätös N:o 1/561/99 (26.5.2000) SUOJELUMÄÄRÄYKSET 1. Rakennus on korjattava ja hoidettava siten, että sen arkkitehtoninen arvo palautuu eikä kunnostuksen jälkeen vaarannu. 2. Katujulkisivu on korjauksen yhteydessä ennallistettava alkuperäiseen asuunsa. 3. Sisätiloissa on juhlasali, entinen ravintolasali sekä juhlasaliin johtava portaikko ennallistettava mahdollisimman pitkälle alkuperäiseen asuunsa. Porrastornin alkuperäiset osat on säilytettävä. 4. Alkuperäinen kiinteä sisustus on säilytettävä ja kunnostettava konservoiden. Muutoksia saa tehdä vain Museoviraston hyväksymällä tavalla. Niistä on neuvoteltava Alvar Aalto -museon kanssa. 5. Rakennusta on käytettävä siten, että sen rakennustaiteellinen arvo säilyy. 6. Museovirastolla on oikeus myöntää suojelumääräyksiin vähäisiä poikkeuksia . 7. Suojelua toteutettaessa on Alvar Aalto -museon suojeluesityksessä mainitsemat periaatteet (tallennettu tämän rekisterin liitteet-osioon) otettava soveltuvin osin huomioon. |
|
| Luonti: 11.4.2017 | |
| Liitetiedostot |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
 |
Suojelupäätöksen karttaliite |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
||||||||
 |
| × | ||
| < |
|
> |
MV/203/05.01.02/2017 JYVÄSKYLÄ, Valtiontalon kunnostus