Oulun kaupunki lahjoitti 1882 tontin Oulun Suomalaisen tyttökoulun omaa koulurakennusta varten. Koulurakennuksen rahoittamiseksi kannatusyhdistys keräsi lahjoituksia. Kaupungininsinööri Oscar Rehbinder laati rakennuspiirustukset ja rakennustyöt käynnistettiin. Yksikerroksinen, uusrenessanssityylinen puurakennus valmistui siten, että koulun toiminta uudessa rakennuksessa alkoi syyslukukauden alussa 1883. Oppikoulun lisäksi rakennuksessa toimi ensimmäisenä lukuvuotena myös valmistava koulu.
Rakennuksessa oli alun perin viisi luokkahuonetta, jotka oli mitoitettu 30 oppilaalle, käytävä ja opettajainhuone.
Alun perin yksityisestä Oulun suomalaisesta tyttökoulusta tuli valtion koulu vuonna 1886. Rakennus vuokrattiin valtiolle ja koulun toiminta jatkui valtion tyttökouluille määrätyn opetussuunnitelman mukaan. Oppilasmäärä kasvoi, tilat kävivät nopeasti ahtaiksi ja lisätilaa vuokrattiin lähistöltä muista rakennuksista. Koulurakennuksen omistaja, Oulun Suomalaisen tyttökoulun kannatusyhdistys, tarjoutui laajentamaan rakennusta, ja suunnitelman tultua hyväksytyksi vuonna 1889 Albertinkadun puolelle rakennettiin kaksi luokkahuonetta ja voimistelu-/juhlasali sekä pihan puolelle eteisaula ja toinen sisäänkäynti rakennusmestari Albert Grönholmin laatimien piirustusten mukaan. Salin kattorakenteet poikkeavat luokkahuoneiden kattorakenteista. Salia on korostettu katujulkisivussa poikkipäädyllä. Albertinkadun puoleiseen julkisivuun tehtiin vielä muutamaa vuotta myöhemmin, vuonna 1896, joitakin ikkunamuutoksia arkkitehti W. A. Tötterströmin laatimien piirustusten mukaisesti.
Valtion omistama Oulun suomalainen tyttökoulu toimi sitten rakennuksessa kevääseen 1901 asti. Syyslukukauden 1901 koulu aloitti muualle rakennetussa uudisrakennuksessa.
Tyttökoulun entisessä koulurakennuksessa toimi 1901-1904 Oulun kuuromykkäin koulu ja vuosina 1906-1908 Oulun Suomalainen yhteiskoulu. Seuraavaksi rakennukseen sijoitettiin suomenkielinen kansakoulu, joka toimi siellä vuoteen 1935 asti. Sen ohella rakennuksessa oli ajoittain ruotsinkielinen kansakoululuokka.
Työväenopisto on toiminut koulun tiloissa ensimmäisen kerran vuonna 1917 ja sen jälkeen useita eri kertoja, pysyvämmin vuodesta 1937 lähtien. Kansakoulun jatkokoulu toimi rakennuksessa 1935-1945. Sen jälkeen rakennus luovutettiin kaupungin poliisitoimen käyttöön. 1950-luvulla rakennus palveli jälleen alkuperäisessä käyttötarkoituksessa kun sen saivat tiloikseen uusi Tuiran keskikoulu (1949-1955) ja Karjasillan keskikoulu (1955-1958). Koulu on niiden jälkeen vielä 1980-luvulle asti palvellut väistötilana eri kouluille. Vuodesta 1987 lähtien koulu oli NMKY:n toimitalona.
Tontti ja rakennus olivat tyttökoulun poismuuton jälkeen Oulun kaupungin omistuksessa. Tontti siirtyi vuonna 1983 valtion omistukseen osana kaupungin ja valtion tekemää maanvaihtosopimusta. Rakennukset jäivät kaupungin omistukseen ja kaupunki sai pitää ne paikallaan kunnes valtio tarvitsi tonttia omiin tarkoituksiinsa kuitenkin viimeistään vuoden 1989 loppuun mennessä. Valtio suunnitteli tontille sijoitettavaksi virastotalon. Uudisrakentaminen ei käynnistynyt eikä rakennusta purettu huolimatta määräajan päättymisestä. Valtio teki rakennuksen purkuilmoituksen helmikuussa 1997 ja siitä käynnistyi rakennuksen suojeluprosessi. Rakennus suojeltiin valtion omistamien rakennusten suojelusta annetulla asetuksella vuonna 1999, mutta jo seuraavana vuonna rakennus ja osa (n. 1200 m2) tontista myytiin yksityisomistukseen. Alueelle on tuolloin ryhdytty laatimaan asemakaavanmuutosta. |
takaisin
Kuvaus
Rakennukset ja rakennelmat