RAKENNUSPERINTÖ

Päijät-Häme
Heinola
Heinolan seminaari (nyk. Opetusalan koulutuskeskus)	200192
Kiinteistötunnus:	111-2-5-10;
Muu tunnus:	088-001 VARR
Osoite:	Lampikatu 5, 18100 Heinola
Kulttuurihistoriallinen tyyppi:	Opetus ja koulutus
takaisin

Kuvaus

Heinolan seminaaria varten valmistuneet kolme rakennusta ja seminaaripuisto sijaitsevat Maaherranpuistossa, joka on nykyään osa Heinolan kaupunkipuistoa. Heinolan seminaarin alue on myös valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY-kohde). RAKENNUKSET JA PUISTO Seminaarin rakennukset on suunniteltu yleisten rakennusten ylihallituksessa arkkitehti Jac. Ahrenbergin johdolla vuosina 1899-1900. Seminaarialueelle rakennettiin leikkikenttä ja hedelmäpuutarha, jonka suunnitelman laati vuonna 1902 puutarhuri M.G. Stenius. Uusi seminaarirakennus on vuodelta 1938 ja ruokala vuodelta 1931. Molemmat sijaitsevat entisessä seminaaripuistossa. Alueella toteutettiin 1977-79 peruskorjaus- ja laajennushanke, jonka suunnittelua valvoi Museovirastossa arkkitehti Panu Kaila.

Luonti: 5.1.2010 Viimeisin muutos: 26.2.2020

Historia

Aikaisempi nimi: Heinolan seminaari

Käyttöaika: 1901-1972

Aikaisempi nimi: Heinolan kurssikeskus

Käyttöaika: 1972-2009

Nykynimi: Opetusalan koulutuskeskus Educode

Käyttöaika: 2010-2017

Historia

Senaatti päätti Heinolan naisseminaarin perustamisesta 19.4.1899. Kaupunki lahjoitti tonttimaan hevostorin laidalta, ns. Makasiinimäeltä, jonne silloisen kaupungin komeimpiin kuulunut seminaarirakennusten ryhmä rakennettiin vuosina 1901-1902. Heinolan seminaarin perustaminen 1889 liittyy kansakoululaitoksen kehitykseen. Seminaareja eli opettajankoulutuslaitoksia perustettiin valtion toimesta kaikkiaan 13 eri puolille Suomea. 1800-1900 -lukujen taitteen seminaarilaitokset poikkesivat edeltäjistään ennen kaikkea siinä, etteivät ne enää olleet yhteisseminaareja. Heinolan seminaari oli naisille. Ajalle tyypillisesti alue sisälsi varsinaisen seminaarirakennuksen lisäksi asuinrakennuksen johtajalle, saunan, ulkorakennuksen sekä kasvihuoneen. Seminaarilaiset asuivat kaupungilla, joten asuntoloita ei tarvittu. Vuonna 1916 rakennetun päärakennuksen, sen itäpuolella olevan johtajan asuinrakennuksen, saunan, pesutuvan sekä seminaarin talousrakennukset suunnittelivat Yleisten rakennusten ylihallituksen arkkitehdit Sebastian Gripenberg ja Jac. Ahrenberg. Puistomaisessa ympäristössä olevien ensimmäisten seminaarirakennusten ulkoarkkitehtuurissa on ajalle tunnusomaisia puuarkkitehtuurin muoto- ja koristeaiheita. kaksikerroksisten rakennusten pohjakerros on tiiltä ja toinen kerros puuta. Uudenlaisen rakennustekniikan ja paloturvallisuuden lisäksi rakennuksissa kiinnitettiin huomiota hygieenisiin vaatimuksin kuten ilmastointiin ja valon saantiin. Vuonna 1916 seminaarin opetusohjelmaa pidennettiin viisivuotiseksi. jatkuvan tilanahtauden vaivaamana seminaari anoi 1930 Kouluhallitukselta lisärakennusta. Uusi päärakennus valmistui 1939, ensimmäiset luonnokset olivat Toivo Salervon, toteutusvaiheen Rakennushallituksen pääjohtajan, arkkitehti Väinö Vähäkallion, yliarkkitehti Martti Välikankaan ja arkkitehti Selim Saloniuksen. Tätä ennen oli rakennettu Toivo Salervon suunnittelema ruokalarakennus 1931 Savontien varteen. Uusi päärakennus ja ruokala ovat funktionalismin hengessä toteutettuja. Uutta päärakennusta laajennettiin 1952 ja oppilasruokalan laajennus valmistui 1960. Seminaari lakkautettiin 1972, minkä jälkeen rakennuksissa toimi kouluhallituksen alainen kurssikeskus. Rakennus myytiin 2017 Senaatin toimesta yritykselle, joka on varaton ja rakennukset joutuivat rajun ilkivallan teon kohteeksi, ja ne ovat lämmittämättömiä.

Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 3.11.2020

Lähteet

Piirustukset RakH 56 M 3/10.KA.

Luonti: 5.1.2010 Viimeisin muutos: 11.11.2013

Suojelu

Suojelun väline:	Laki rakennusperinnön suojelemisesta
Prosessin tila:	Suojeltu
Päätöspvm:	31.10.2019
Päätösviranomainen:	Ymparistöministeriö
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Suojelun kohdentuminen: Käsitteitä ulkoasu ja sisätila käytetään seuraavissa merkityksissä: Ulkoasu käsittää julkisivujen, vesikaton, ulkoportaiden sekä sisäänkäyntikatosten rakenteet, materiaalit ja yksityiskohdat. Ikkunat ja ovet kuuluvat ulkoasuun kokonaisuudessaan myös sisäpuolisine osineen. Ulkoasuun kuuluvat myös koristeet yksityiskohtineen. Sisätila on kiinteän sisustuksen osista (sisäpinnat, portaat, kaiteet, tekniset varusteet, sisäovet ja -ikkunat, uunit sekä kiintokalusteet) koostuva kokonaisuus. Suojelu kohdistuu rakennusten (päärakennus, johtajan asunto, sauna, uusi päärakennus ja opiskeluruokala) ulkoasuun kokonaisuudessaan sekä ympäröivään puistoalueeseen (liite 1) sekä sisätiloihin seuraavilta osin: Seminaarin päärakennuksen sisätiloista pääporras, ensimmäisen ja toisen kerroksen aulat sekä toisen kerroksen pääsali. Johtajan asunnon avoporras. paneloitu sivuporras rakennuksen itäpäässä. Keskeiset salitilat rakennuksen toisessa kerroksessa lounaisjulkisivulla sekä ensimmäisen kerroksen salit. Uuden päärakennuksen 1950-luvun porras suurine ikkunoineen. 1930-luvun pääkerroksen sivukäytäväratkaisu rakennuksen keskivaiheilla. 1930-luvun porrasta on muutettu, mutta se on mahdollista palauttaa tulevissa korjauksissa. Ruokalan 1950-luvun osan sisäänkäynti, aula ja siihen liittyvä porras sekä ruokasali. Suojelumääräykset: 1. Rakennuksia tulee hoitaa ja käyttää niin, että niiden kulttuurihistoriallinen arvo säilyy. Korjaus- ja muutostöiden tulee perustua riittäviin selvityksiin (mm. kunto- ja väritutkimukset) ja niissä on käytettävä alkuperäisiä tai rakennukseen muuten sopivia materiaaleja. 2. Rakennuksia ei saa purkaa. 3. Uusien osien, rakenteiden sekä käytön edellyttämien uusien teknisten installaatioiden on oltava sopusoinnussa olevan arkkitehtuurin ja rakenteiden kanssa. 4. Korjaus- ja muutostöissä on kuultava asiantuntijana Museovirastoa. Museovirastolla on oikeus antaa ohjeita suojelumääräysten soveltamisesta. 5. Lisäksi on noudatettava mitä laissa rakennusperinnön suojelemisesta on säädetty. Tällä päätöksellä kumotaan ympäristöministeriön valtion omistamien rakennusten suojelusta annetun asetuksen (480/85) nojalla 2.12.1993 antama päätös N:o 28/561/93.
Luonti: 6.9.2019 Viimeisin muutos: 25.5.2023

Rakennukset ja rakennelmat

Johtajan asuinrakennus (nyk. hallintorakennus)

Muut tunnukset: 088-001-005 VARR Muut tunnukset: 111002000500105002 VRK vanha rakennustunnus Rakennustunnus (VTJ-PRT): 1020157610 Osoite: Lampikatu 5 18100 HEINOLA Kulttuurihistoriallinen tyyppi: Asuinrakennukset Nykykäyttö: Hallintorakennus Runko: Tiili Suunnittelija: Yleisten rakennusten ylihallitus/arkkitehti Jac. Ahrenberg Rakennuttaja: Yleisten rakennusten ylihallitus Suunnittelu 1899-1900 Rakentaminen 1901-1901 Luonti:1.1.1900 Viimeisin muutos: 25.1.2019

Historia

Hallintorakennus on entinen johtajan ja yliopettajan asuinrakennus. Sen julkisivuissa on "ahrenbergilaisittain" käsiteltyjä tyyliaiheita. Rakennuksen sisätiloista on säilynyt länsipäädyn porrashuone ja muita yksityiskohtia.

Luonti: 1.1.1900

Suojelu
Suojelun väline:	Laki rakennusperinnön suojelemisesta
Prosessin tila:	Suojeltu
Päätöspvm:	31.10.2019
Päätösviranomainen:	Ymparistöministeriö
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Suojelun kohdentuminen: Käsitteitä ulkoasu ja sisätila käytetään seuraavissa merkityksissä: Ulkoasu käsittää julkisivujen, vesikaton, ulkoportaiden sekä sisäänkäyntikatosten rakenteet, materiaalit ja yksityiskohdat. Ikkunat ja ovet kuuluvat ulkoasuun kokonaisuudessaan myös sisäpuolisine osineen. Ulkoasuun kuuluvat myös koristeet yksityiskohtineen. Sisätila on kiinteän sisustuksen osista (sisäpinnat, portaat, kaiteet, tekniset varusteet, sisäovet ja -ikkunat, uunit sekä kiintokalusteet) koostuva kokonaisuus. Suojelu kohdistuu rakennusten (päärakennus, johtajan asunto, sauna, uusi päärakennus ja opiskeluruokala) ulkoasuun kokonaisuudessaan sekä ympäröivään puistoalueeseen (liite 1) sekä sisätiloihin seuraavilta osin: Seminaarin päärakennuksen sisätiloista pääporras, ensimmäisen ja toisen kerroksen aulat sekä toisen kerroksen pääsali. Johtajan asunnon avoporras. paneloitu sivuporras rakennuksen itäpäässä. Keskeiset salitilat rakennuksen toisessa kerroksessa lounaisjulkisivulla sekä ensimmäisen kerroksen salit. Uuden päärakennuksen 1950-luvun porras suurine ikkunoineen. 1930-luvun pääkerroksen sivukäytäväratkaisu rakennuksen keskivaiheilla. 1930-luvun porrasta on muutettu, mutta se on mahdollista palauttaa tulevissa korjauksissa. Ruokalan 1950-luvun osan sisäänkäynti, aula ja siihen liittyvä porras sekä ruokasali. Suojelumääräykset: 1. Rakennuksia tulee hoitaa ja käyttää niin, että niiden kulttuurihistoriallinen arvo säilyy. Korjaus- ja muutostöiden tulee perustua riittäviin selvityksiin (mm. kunto- ja väritutkimukset) ja niissä on käytettävä alkuperäisiä tai rakennukseen muuten sopivia materiaaleja. 2. Rakennuksia ei saa purkaa. 3. Uusien osien, rakenteiden sekä käytön edellyttämien uusien teknisten installaatioiden on oltava sopusoinnussa olevan arkkitehtuurin ja rakenteiden kanssa. 4. Korjaus- ja muutostöissä on kuultava asiantuntijana Museovirastoa. Museovirastolla on oikeus antaa ohjeita suojelumääräysten soveltamisesta. 5. Lisäksi on noudatettava mitä laissa rakennusperinnön suojelemisesta on säädetty. Tällä päätöksellä kumotaan ympäristöministeriön valtion omistamien rakennusten suojelusta annetun asetuksen (480/85) nojalla 2.12.1993 antama päätös N:o 28/561/93.
Luonti: 3.11.2020

Suojelu
Suojelun väline:	Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset
Prosessin tila:	Suojeltu
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S 2
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 11.3.2010

Päärakennus

Muut tunnukset: 088-001-003 VARR Muut tunnukset: 111002000500105003 VRK vanha rakennustunnus Rakennustunnus (VTJ-PRT): 1020157621 Osoite: Lampikatu 5 18100 HEINOLA Kulttuurihistoriallinen tyyppi: Koulu- ja opetusrakennukset Runko: Tiili Suunnittelija: Jac. Ahrenberg Rakennuttaja: Yleisten rakennusten ylihallitus Suunnittelu 1899-1900 Rakentaminen 1901-1901 Muutostyö 1930-1939 Arvioitu ajankohta Korjaus 1977-1979 Luonti:1.1.1900 Viimeisin muutos: 5.1.2010

Historia

Entinen seminaarirakennus on alaosaltaan rapattu, yläosa puusta. Ensimmäisen kerroksen ikkunat ovat goottilaisaihein koristeltuja ja suippokaarisia, yläkerran ikkunoita taas koristavat muinaisskandinaaviset puuleikkausaiheet. Merkittävin muutos on ollut suuri, kömpelösti vanhaan mukautettu kaksikerroksinen porrashalliuloke 1950-luvulta. Alkuperäiset erikoiset ruukkuputkisavupiiput on korvattu jo varhain tavanomaisilla tiilipiipuilla. Ruukkuputkirakenne on kuitenkin jäljellä ullakolla.

Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 5.1.2010

Suojelu
Suojelun väline:	Laki rakennusperinnön suojelemisesta
Prosessin tila:	Suojeltu
Päätöspvm:	31.10.2019
Päätösviranomainen:	Ymparistöministeriö
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Suojelun kohdentuminen: Käsitteitä ulkoasu ja sisätila käytetään seuraavissa merkityksissä: Ulkoasu käsittää julkisivujen, vesikaton, ulkoportaiden sekä sisäänkäyntikatosten rakenteet, materiaalit ja yksityiskohdat. Ikkunat ja ovet kuuluvat ulkoasuun kokonaisuudessaan myös sisäpuolisine osineen. Ulkoasuun kuuluvat myös koristeet yksityiskohtineen. Sisätila on kiinteän sisustuksen osista (sisäpinnat, portaat, kaiteet, tekniset varusteet, sisäovet ja -ikkunat, uunit sekä kiintokalusteet) koostuva kokonaisuus. Suojelu kohdistuu rakennusten (päärakennus, johtajan asunto, sauna, uusi päärakennus ja opiskeluruokala) ulkoasuun kokonaisuudessaan sekä ympäröivään puistoalueeseen (liite 1) sekä sisätiloihin seuraavilta osin: Seminaarin päärakennuksen sisätiloista pääporras, ensimmäisen ja toisen kerroksen aulat sekä toisen kerroksen pääsali. Johtajan asunnon avoporras. paneloitu sivuporras rakennuksen itäpäässä. Keskeiset salitilat rakennuksen toisessa kerroksessa lounaisjulkisivulla sekä ensimmäisen kerroksen salit. Uuden päärakennuksen 1950-luvun porras suurine ikkunoineen. 1930-luvun pääkerroksen sivukäytäväratkaisu rakennuksen keskivaiheilla. 1930-luvun porrasta on muutettu, mutta se on mahdollista palauttaa tulevissa korjauksissa. Ruokalan 1950-luvun osan sisäänkäynti, aula ja siihen liittyvä porras sekä ruokasali. Suojelumääräykset: 1. Rakennuksia tulee hoitaa ja käyttää niin, että niiden kulttuurihistoriallinen arvo säilyy. Korjaus- ja muutostöiden tulee perustua riittäviin selvityksiin (mm. kunto- ja väritutkimukset) ja niissä on käytettävä alkuperäisiä tai rakennukseen muuten sopivia materiaaleja. 2. Rakennuksia ei saa purkaa. 3. Uusien osien, rakenteiden sekä käytön edellyttämien uusien teknisten installaatioiden on oltava sopusoinnussa olevan arkkitehtuurin ja rakenteiden kanssa. 4. Korjaus- ja muutostöissä on kuultava asiantuntijana Museovirastoa. Museovirastolla on oikeus antaa ohjeita suojelumääräysten soveltamisesta. 5. Lisäksi on noudatettava mitä laissa rakennusperinnön suojelemisesta on säädetty. Tällä päätöksellä kumotaan ympäristöministeriön valtion omistamien rakennusten suojelusta annetun asetuksen (480/85) nojalla 2.12.1993 antama päätös N:o 28/561/93.
Luonti: 3.11.2020

Suojelu
Suojelun väline:	Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset
Päätöspvm:	17.6.1993
Prosessin tila:	Suojeltu
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S2
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 11.3.2010

Ruokala

Muut tunnukset: 111002000500105001 VRK vanha rakennustunnus Muut tunnukset: 088-001-009 VARR Rakennustunnus (VTJ-PRT): 102015760Y Osoite: Savontie 17 18100 HEINOLA Kulttuurihistoriallinen tyyppi: Koulu- ja opetusrakennukset Suunnittelija: Yleisten rakennusten ylihallitus/ arkkitehti Toivo Salervo Rakennuttaja: Oppilaiden osuuskunta Jyränkö Luonti:1.1.1900 Viimeisin muutos: 25.1.2019

Historia

Rakennus myytiin valtiolle vuonna 1955.

Luonti: 5.1.2010

Suojelu
Suojelun väline:	Laki rakennusperinnön suojelemisesta
Prosessin tila:	Suojeltu
Päätöspvm:	31.10.2019
Päätösviranomainen:	Ymparistöministeriö
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Suojelun kohdentuminen: Käsitteitä ulkoasu ja sisätila käytetään seuraavissa merkityksissä: Ulkoasu käsittää julkisivujen, vesikaton, ulkoportaiden sekä sisäänkäyntikatosten rakenteet, materiaalit ja yksityiskohdat. Ikkunat ja ovet kuuluvat ulkoasuun kokonaisuudessaan myös sisäpuolisine osineen. Ulkoasuun kuuluvat myös koristeet yksityiskohtineen. Sisätila on kiinteän sisustuksen osista (sisäpinnat, portaat, kaiteet, tekniset varusteet, sisäovet ja -ikkunat, uunit sekä kiintokalusteet) koostuva kokonaisuus. Suojelu kohdistuu rakennusten (päärakennus, johtajan asunto, sauna, uusi päärakennus ja opiskeluruokala) ulkoasuun kokonaisuudessaan sekä ympäröivään puistoalueeseen (liite 1) sekä sisätiloihin seuraavilta osin: Seminaarin päärakennuksen sisätiloista pääporras, ensimmäisen ja toisen kerroksen aulat sekä toisen kerroksen pääsali. Johtajan asunnon avoporras. paneloitu sivuporras rakennuksen itäpäässä. Keskeiset salitilat rakennuksen toisessa kerroksessa lounaisjulkisivulla sekä ensimmäisen kerroksen salit. Uuden päärakennuksen 1950-luvun porras suurine ikkunoineen. 1930-luvun pääkerroksen sivukäytäväratkaisu rakennuksen keskivaiheilla. 1930-luvun porrasta on muutettu, mutta se on mahdollista palauttaa tulevissa korjauksissa. Ruokalan 1950-luvun osan sisäänkäynti, aula ja siihen liittyvä porras sekä ruokasali. Suojelumääräykset: 1. Rakennuksia tulee hoitaa ja käyttää niin, että niiden kulttuurihistoriallinen arvo säilyy. Korjaus- ja muutostöiden tulee perustua riittäviin selvityksiin (mm. kunto- ja väritutkimukset) ja niissä on käytettävä alkuperäisiä tai rakennukseen muuten sopivia materiaaleja. 2. Rakennuksia ei saa purkaa. 3. Uusien osien, rakenteiden sekä käytön edellyttämien uusien teknisten installaatioiden on oltava sopusoinnussa olevan arkkitehtuurin ja rakenteiden kanssa. 4. Korjaus- ja muutostöissä on kuultava asiantuntijana Museovirastoa. Museovirastolla on oikeus antaa ohjeita suojelumääräysten soveltamisesta. 5. Lisäksi on noudatettava mitä laissa rakennusperinnön suojelemisesta on säädetty. Tällä päätöksellä kumotaan ympäristöministeriön valtion omistamien rakennusten suojelusta annetun asetuksen (480/85) nojalla 2.12.1993 antama päätös N:o 28/561/93.
Luonti: 3.11.2020

Sauna ja leipomo

Muut tunnukset: 088-001-002 VARR Muut tunnukset: 111002000500105006 VRK vanha rakennustunnus Rakennustunnus (VTJ-PRT): 102025104C Osoite: Lampikatu 5 18100 HEINOLA Kulttuurihistoriallinen tyyppi: Talousrakennukset Runko: Tiili Suunnittelija: Jac. Ahrenberg; Jorma Hintsala, rakennusarkkitehti Rakennuttaja: Yleisten rakennusten ylihallitus; Kymen ja Mikkelin piirirakennustoimisto Rakentaminen 1902-1902 Korjaus 1986-1986 Luonti:1.1.1900 Viimeisin muutos: 25.1.2019

Historia

Sauna on seminaariaikainen talousrakennus, jossa oli myös pesula ja leipomo. Vuoraamattomassa punatiilirakennuksessa on koristeelliset kaari-ikkunat ja harjakaton päädyt. Rakennus korjattiin 1986 uusin tilajärjestelyin henkilökunnan ja oppilaiden käyttöön. Kuivausullakko muutettiin oppilaiden vapaa-aikatilaksi. Rakennuksen kerrosala on 350 m2.

Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 5.1.2010

Lähteet

Heinolan kurssikeskus, saunarakennus. tiili 3/88.

Luonti: 5.1.2010

Suojelu
Suojelun väline:	Laki rakennusperinnön suojelemisesta
Prosessin tila:	Suojeltu
Päätöspvm:	31.10.2019
Päätösviranomainen:	Ymparistöministeriö
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Suojelun kohdentuminen: Käsitteitä ulkoasu ja sisätila käytetään seuraavissa merkityksissä: Ulkoasu käsittää julkisivujen, vesikaton, ulkoportaiden sekä sisäänkäyntikatosten rakenteet, materiaalit ja yksityiskohdat. Ikkunat ja ovet kuuluvat ulkoasuun kokonaisuudessaan myös sisäpuolisine osineen. Ulkoasuun kuuluvat myös koristeet yksityiskohtineen. Sisätila on kiinteän sisustuksen osista (sisäpinnat, portaat, kaiteet, tekniset varusteet, sisäovet ja -ikkunat, uunit sekä kiintokalusteet) koostuva kokonaisuus. Suojelu kohdistuu rakennusten (päärakennus, johtajan asunto, sauna, uusi päärakennus ja opiskeluruokala) ulkoasuun kokonaisuudessaan sekä ympäröivään puistoalueeseen (liite 1) sekä sisätiloihin seuraavilta osin: Seminaarin päärakennuksen sisätiloista pääporras, ensimmäisen ja toisen kerroksen aulat sekä toisen kerroksen pääsali. Johtajan asunnon avoporras. paneloitu sivuporras rakennuksen itäpäässä. Keskeiset salitilat rakennuksen toisessa kerroksessa lounaisjulkisivulla sekä ensimmäisen kerroksen salit. Uuden päärakennuksen 1950-luvun porras suurine ikkunoineen. 1930-luvun pääkerroksen sivukäytäväratkaisu rakennuksen keskivaiheilla. 1930-luvun porrasta on muutettu, mutta se on mahdollista palauttaa tulevissa korjauksissa. Ruokalan 1950-luvun osan sisäänkäynti, aula ja siihen liittyvä porras sekä ruokasali. Suojelumääräykset: 1. Rakennuksia tulee hoitaa ja käyttää niin, että niiden kulttuurihistoriallinen arvo säilyy. Korjaus- ja muutostöiden tulee perustua riittäviin selvityksiin (mm. kunto- ja väritutkimukset) ja niissä on käytettävä alkuperäisiä tai rakennukseen muuten sopivia materiaaleja. 2. Rakennuksia ei saa purkaa. 3. Uusien osien, rakenteiden sekä käytön edellyttämien uusien teknisten installaatioiden on oltava sopusoinnussa olevan arkkitehtuurin ja rakenteiden kanssa. 4. Korjaus- ja muutostöissä on kuultava asiantuntijana Museovirastoa. Museovirastolla on oikeus antaa ohjeita suojelumääräysten soveltamisesta. 5. Lisäksi on noudatettava mitä laissa rakennusperinnön suojelemisesta on säädetty. Tällä päätöksellä kumotaan ympäristöministeriön valtion omistamien rakennusten suojelusta annetun asetuksen (480/85) nojalla 2.12.1993 antama päätös N:o 28/561/93.
Luonti: 3.11.2020

Suojelu
Suojelun väline:	Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset
Päätöspvm:	17.6.1993
Prosessin tila:	Suojeltu
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S 2
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 11.3.2010

Uusi seminaari

Muut tunnukset: 088-001-001 VARR Muut tunnukset: 111002000500105004 VRK vanha rakennustunnus Rakennustunnus (VTJ-PRT): 102025102A Osoite: Lampikatu 5 18100 HEINOLA Kulttuurihistoriallinen tyyppi: Koulu- ja opetusrakennukset Runko: Betoni Suunnittelija: Selim Savonius, arkkitehti Rakennuttaja: Rakennushallitus Rakentaminen 1938-1938 Luonti:1.1.1900 Viimeisin muutos: 25.1.2019

Historia

Uusi seminaarirakennus suunniteltiin mallikouluksi sen jälkeen kun entinen vanha kansakoulurakennus oli osoittautunut liian ahtaaksi. Mallikoulu oli kolmikerroksinen, lähinnä funktionalismin hengessä toteutettu niukkailmeinen koulurakennus.

Luonti: 5.1.2010

Suojelu
Suojelun väline:	Laki rakennusperinnön suojelemisesta
Prosessin tila:	Suojeltu
Päätöspvm:	31.10.2019
Päätösviranomainen:	Ymparistöministeriö
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Suojelun kohdentuminen: Käsitteitä ulkoasu ja sisätila käytetään seuraavissa merkityksissä: Ulkoasu käsittää julkisivujen, vesikaton, ulkoportaiden sekä sisäänkäyntikatosten rakenteet, materiaalit ja yksityiskohdat. Ikkunat ja ovet kuuluvat ulkoasuun kokonaisuudessaan myös sisäpuolisine osineen. Ulkoasuun kuuluvat myös koristeet yksityiskohtineen. Sisätila on kiinteän sisustuksen osista (sisäpinnat, portaat, kaiteet, tekniset varusteet, sisäovet ja -ikkunat, uunit sekä kiintokalusteet) koostuva kokonaisuus. Suojelu kohdistuu rakennusten (päärakennus, johtajan asunto, sauna, uusi päärakennus ja opiskeluruokala) ulkoasuun kokonaisuudessaan sekä ympäröivään puistoalueeseen (liite 1) sekä sisätiloihin seuraavilta osin: Seminaarin päärakennuksen sisätiloista pääporras, ensimmäisen ja toisen kerroksen aulat sekä toisen kerroksen pääsali. Johtajan asunnon avoporras. paneloitu sivuporras rakennuksen itäpäässä. Keskeiset salitilat rakennuksen toisessa kerroksessa lounaisjulkisivulla sekä ensimmäisen kerroksen salit. Uuden päärakennuksen 1950-luvun porras suurine ikkunoineen. 1930-luvun pääkerroksen sivukäytäväratkaisu rakennuksen keskivaiheilla. 1930-luvun porrasta on muutettu, mutta se on mahdollista palauttaa tulevissa korjauksissa. Ruokalan 1950-luvun osan sisäänkäynti, aula ja siihen liittyvä porras sekä ruokasali. Suojelumääräykset: 1. Rakennuksia tulee hoitaa ja käyttää niin, että niiden kulttuurihistoriallinen arvo säilyy. Korjaus- ja muutostöiden tulee perustua riittäviin selvityksiin (mm. kunto- ja väritutkimukset) ja niissä on käytettävä alkuperäisiä tai rakennukseen muuten sopivia materiaaleja. 2. Rakennuksia ei saa purkaa. 3. Uusien osien, rakenteiden sekä käytön edellyttämien uusien teknisten installaatioiden on oltava sopusoinnussa olevan arkkitehtuurin ja rakenteiden kanssa. 4. Korjaus- ja muutostöissä on kuultava asiantuntijana Museovirastoa. Museovirastolla on oikeus antaa ohjeita suojelumääräysten soveltamisesta. 5. Lisäksi on noudatettava mitä laissa rakennusperinnön suojelemisesta on säädetty. Tällä päätöksellä kumotaan ympäristöministeriön valtion omistamien rakennusten suojelusta annetun asetuksen (480/85) nojalla 2.12.1993 antama päätös N:o 28/561/93.
Luonti: 3.11.2020

Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

kopioi linkki tälle sivulle: