Päijät-Häme | |
Heinola | |
Heinolan seminaari (nyk. Opetusalan koulutuskeskus) | 200192 |
Kiinteistötunnus: | 111-2-5-10; |
Muu tunnus: | 088-001 VARR |
Osoite: | Lampikatu 5, 18100 Heinola |
Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Opetus ja koulutus |
takaisin |
Kuvaus |
Heinolan seminaaria varten valmistuneet kolme rakennusta ja seminaaripuisto sijaitsevat Maaherranpuistossa, joka on nykyään osa Heinolan kaupunkipuistoa.
Heinolan seminaarin alue on myös valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY-kohde). RAKENNUKSET JA PUISTO Seminaarin rakennukset on suunniteltu yleisten rakennusten ylihallituksessa arkkitehti Jac. Ahrenbergin johdolla vuosina 1899-1900. Seminaarialueelle rakennettiin leikkikenttä ja hedelmäpuutarha, jonka suunnitelman laati vuonna 1902 puutarhuri M.G. Stenius. Uusi seminaarirakennus on vuodelta 1938 ja ruokala vuodelta 1931. Molemmat sijaitsevat entisessä seminaaripuistossa. Alueella toteutettiin 1977-79 peruskorjaus- ja laajennushanke, jonka suunnittelua valvoi Museovirastossa arkkitehti Panu Kaila. |
Luonti: 5.1.2010 Viimeisin muutos: 26.2.2020 |
Historia |
Aikaisempi nimi: Heinolan seminaari |
Käyttöaika: 1901-1972 |
Aikaisempi nimi: Heinolan kurssikeskus |
Käyttöaika: 1972-2009 |
Nykynimi: Opetusalan koulutuskeskus Educode |
Käyttöaika: 2010-2017 |
Historia |
Senaatti päätti Heinolan naisseminaarin perustamisesta 19.4.1899. Kaupunki lahjoitti tonttimaan hevostorin laidalta, ns. Makasiinimäeltä, jonne silloisen kaupungin komeimpiin kuulunut seminaarirakennusten ryhmä rakennettiin vuosina 1901-1902.
Heinolan seminaarin perustaminen 1889 liittyy kansakoululaitoksen kehitykseen. Seminaareja eli opettajankoulutuslaitoksia perustettiin valtion toimesta kaikkiaan 13 eri puolille Suomea. 1800-1900 -lukujen taitteen seminaarilaitokset poikkesivat edeltäjistään ennen kaikkea siinä, etteivät ne enää olleet yhteisseminaareja. Heinolan seminaari oli naisille. Ajalle tyypillisesti alue sisälsi varsinaisen seminaarirakennuksen lisäksi asuinrakennuksen johtajalle, saunan, ulkorakennuksen sekä kasvihuoneen. Seminaarilaiset asuivat kaupungilla, joten asuntoloita ei tarvittu. Vuonna 1916 rakennetun päärakennuksen, sen itäpuolella olevan johtajan asuinrakennuksen, saunan, pesutuvan sekä seminaarin talousrakennukset suunnittelivat Yleisten rakennusten ylihallituksen arkkitehdit Sebastian Gripenberg ja Jac. Ahrenberg. Puistomaisessa ympäristössä olevien ensimmäisten seminaarirakennusten ulkoarkkitehtuurissa on ajalle tunnusomaisia puuarkkitehtuurin muoto- ja koristeaiheita. kaksikerroksisten rakennusten pohjakerros on tiiltä ja toinen kerros puuta. Uudenlaisen rakennustekniikan ja paloturvallisuuden lisäksi rakennuksissa kiinnitettiin huomiota hygieenisiin vaatimuksin kuten ilmastointiin ja valon saantiin. Vuonna 1916 seminaarin opetusohjelmaa pidennettiin viisivuotiseksi. jatkuvan tilanahtauden vaivaamana seminaari anoi 1930 Kouluhallitukselta lisärakennusta. Uusi päärakennus valmistui 1939, ensimmäiset luonnokset olivat Toivo Salervon, toteutusvaiheen Rakennushallituksen pääjohtajan, arkkitehti Väinö Vähäkallion, yliarkkitehti Martti Välikankaan ja arkkitehti Selim Saloniuksen. Tätä ennen oli rakennettu Toivo Salervon suunnittelema ruokalarakennus 1931 Savontien varteen. Uusi päärakennus ja ruokala ovat funktionalismin hengessä toteutettuja. Uutta päärakennusta laajennettiin 1952 ja oppilasruokalan laajennus valmistui 1960. Seminaari lakkautettiin 1972, minkä jälkeen rakennuksissa toimi kouluhallituksen alainen kurssikeskus. Rakennus myytiin 2017 Senaatin toimesta yritykselle, joka on varaton ja rakennukset joutuivat rajun ilkivallan teon kohteeksi, ja ne ovat lämmittämättömiä. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 3.11.2020 |
Lähteet |
Piirustukset RakH 56 M 3/10.KA. |
Luonti: 5.1.2010 Viimeisin muutos: 11.11.2013 |
Suojelu |
Suojelun väline: | Laki rakennusperinnön suojelemisesta |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 31.10.2019 |
Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Suojelun kohdentuminen:
Käsitteitä ulkoasu ja sisätila käytetään seuraavissa merkityksissä: Ulkoasu käsittää julkisivujen, vesikaton, ulkoportaiden sekä sisäänkäyntikatosten rakenteet, materiaalit ja yksityiskohdat. Ikkunat ja ovet kuuluvat ulkoasuun kokonaisuudessaan myös sisäpuolisine osineen. Ulkoasuun kuuluvat myös koristeet yksityiskohtineen. Sisätila on kiinteän sisustuksen osista (sisäpinnat, portaat, kaiteet, tekniset varusteet, sisäovet ja -ikkunat, uunit sekä kiintokalusteet) koostuva kokonaisuus. Suojelu kohdistuu rakennusten (päärakennus, johtajan asunto, sauna, uusi päärakennus ja opiskeluruokala) ulkoasuun kokonaisuudessaan sekä ympäröivään puistoalueeseen (liite 1) sekä sisätiloihin seuraavilta osin: Seminaarin päärakennuksen sisätiloista pääporras, ensimmäisen ja toisen kerroksen aulat sekä toisen kerroksen pääsali. Johtajan asunnon avoporras. paneloitu sivuporras rakennuksen itäpäässä. Keskeiset salitilat rakennuksen toisessa kerroksessa lounaisjulkisivulla sekä ensimmäisen kerroksen salit. Uuden päärakennuksen 1950-luvun porras suurine ikkunoineen. 1930-luvun pääkerroksen sivukäytäväratkaisu rakennuksen keskivaiheilla. 1930-luvun porrasta on muutettu, mutta se on mahdollista palauttaa tulevissa korjauksissa. Ruokalan 1950-luvun osan sisäänkäynti, aula ja siihen liittyvä porras sekä ruokasali. Suojelumääräykset: 1. Rakennuksia tulee hoitaa ja käyttää niin, että niiden kulttuurihistoriallinen arvo säilyy. Korjaus- ja muutostöiden tulee perustua riittäviin selvityksiin (mm. kunto- ja väritutkimukset) ja niissä on käytettävä alkuperäisiä tai rakennukseen muuten sopivia materiaaleja. 2. Rakennuksia ei saa purkaa. 3. Uusien osien, rakenteiden sekä käytön edellyttämien uusien teknisten installaatioiden on oltava sopusoinnussa olevan arkkitehtuurin ja rakenteiden kanssa. 4. Korjaus- ja muutostöissä on kuultava asiantuntijana Museovirastoa. Museovirastolla on oikeus antaa ohjeita suojelumääräysten soveltamisesta. 5. Lisäksi on noudatettava mitä laissa rakennusperinnön suojelemisesta on säädetty. Tällä päätöksellä kumotaan ympäristöministeriön valtion omistamien rakennusten suojelusta annetun asetuksen (480/85) nojalla 2.12.1993 antama päätös N:o 28/561/93. |
|
Luonti: 6.9.2019 Viimeisin muutos: 25.5.2023 | |
Rakennukset ja rakennelmat |
Johtajan asuinrakennus (nyk. hallintorakennus) |
|
Historia |
Hallintorakennus on entinen johtajan ja yliopettajan asuinrakennus. Sen julkisivuissa on "ahrenbergilaisittain" käsiteltyjä tyyliaiheita. Rakennuksen sisätiloista on säilynyt länsipäädyn porrashuone ja muita yksityiskohtia. |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Laki rakennusperinnön suojelemisesta |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 31.10.2019 |
Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Suojelun kohdentuminen:
Käsitteitä ulkoasu ja sisätila käytetään seuraavissa merkityksissä: Ulkoasu käsittää julkisivujen, vesikaton, ulkoportaiden sekä sisäänkäyntikatosten rakenteet, materiaalit ja yksityiskohdat. Ikkunat ja ovet kuuluvat ulkoasuun kokonaisuudessaan myös sisäpuolisine osineen. Ulkoasuun kuuluvat myös koristeet yksityiskohtineen. Sisätila on kiinteän sisustuksen osista (sisäpinnat, portaat, kaiteet, tekniset varusteet, sisäovet ja -ikkunat, uunit sekä kiintokalusteet) koostuva kokonaisuus. Suojelu kohdistuu rakennusten (päärakennus, johtajan asunto, sauna, uusi päärakennus ja opiskeluruokala) ulkoasuun kokonaisuudessaan sekä ympäröivään puistoalueeseen (liite 1) sekä sisätiloihin seuraavilta osin: Seminaarin päärakennuksen sisätiloista pääporras, ensimmäisen ja toisen kerroksen aulat sekä toisen kerroksen pääsali. Johtajan asunnon avoporras. paneloitu sivuporras rakennuksen itäpäässä. Keskeiset salitilat rakennuksen toisessa kerroksessa lounaisjulkisivulla sekä ensimmäisen kerroksen salit. Uuden päärakennuksen 1950-luvun porras suurine ikkunoineen. 1930-luvun pääkerroksen sivukäytäväratkaisu rakennuksen keskivaiheilla. 1930-luvun porrasta on muutettu, mutta se on mahdollista palauttaa tulevissa korjauksissa. Ruokalan 1950-luvun osan sisäänkäynti, aula ja siihen liittyvä porras sekä ruokasali. Suojelumääräykset: 1. Rakennuksia tulee hoitaa ja käyttää niin, että niiden kulttuurihistoriallinen arvo säilyy. Korjaus- ja muutostöiden tulee perustua riittäviin selvityksiin (mm. kunto- ja väritutkimukset) ja niissä on käytettävä alkuperäisiä tai rakennukseen muuten sopivia materiaaleja. 2. Rakennuksia ei saa purkaa. 3. Uusien osien, rakenteiden sekä käytön edellyttämien uusien teknisten installaatioiden on oltava sopusoinnussa olevan arkkitehtuurin ja rakenteiden kanssa. 4. Korjaus- ja muutostöissä on kuultava asiantuntijana Museovirastoa. Museovirastolla on oikeus antaa ohjeita suojelumääräysten soveltamisesta. 5. Lisäksi on noudatettava mitä laissa rakennusperinnön suojelemisesta on säädetty. Tällä päätöksellä kumotaan ympäristöministeriön valtion omistamien rakennusten suojelusta annetun asetuksen (480/85) nojalla 2.12.1993 antama päätös N:o 28/561/93. |
|
Luonti: 3.11.2020 | |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S 2 | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 11.3.2010 | |
Päärakennus |
|
Historia |
Entinen seminaarirakennus on alaosaltaan rapattu, yläosa puusta. Ensimmäisen kerroksen ikkunat ovat goottilaisaihein koristeltuja ja suippokaarisia, yläkerran ikkunoita taas koristavat muinaisskandinaaviset puuleikkausaiheet.
Merkittävin muutos on ollut suuri, kömpelösti vanhaan mukautettu kaksikerroksinen porrashalliuloke 1950-luvulta. Alkuperäiset erikoiset ruukkuputkisavupiiput on korvattu jo varhain tavanomaisilla tiilipiipuilla. Ruukkuputkirakenne on kuitenkin jäljellä ullakolla. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 5.1.2010 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Laki rakennusperinnön suojelemisesta |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 31.10.2019 |
Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Suojelun kohdentuminen:
Käsitteitä ulkoasu ja sisätila käytetään seuraavissa merkityksissä: Ulkoasu käsittää julkisivujen, vesikaton, ulkoportaiden sekä sisäänkäyntikatosten rakenteet, materiaalit ja yksityiskohdat. Ikkunat ja ovet kuuluvat ulkoasuun kokonaisuudessaan myös sisäpuolisine osineen. Ulkoasuun kuuluvat myös koristeet yksityiskohtineen. Sisätila on kiinteän sisustuksen osista (sisäpinnat, portaat, kaiteet, tekniset varusteet, sisäovet ja -ikkunat, uunit sekä kiintokalusteet) koostuva kokonaisuus. Suojelu kohdistuu rakennusten (päärakennus, johtajan asunto, sauna, uusi päärakennus ja opiskeluruokala) ulkoasuun kokonaisuudessaan sekä ympäröivään puistoalueeseen (liite 1) sekä sisätiloihin seuraavilta osin: Seminaarin päärakennuksen sisätiloista pääporras, ensimmäisen ja toisen kerroksen aulat sekä toisen kerroksen pääsali. Johtajan asunnon avoporras. paneloitu sivuporras rakennuksen itäpäässä. Keskeiset salitilat rakennuksen toisessa kerroksessa lounaisjulkisivulla sekä ensimmäisen kerroksen salit. Uuden päärakennuksen 1950-luvun porras suurine ikkunoineen. 1930-luvun pääkerroksen sivukäytäväratkaisu rakennuksen keskivaiheilla. 1930-luvun porrasta on muutettu, mutta se on mahdollista palauttaa tulevissa korjauksissa. Ruokalan 1950-luvun osan sisäänkäynti, aula ja siihen liittyvä porras sekä ruokasali. Suojelumääräykset: 1. Rakennuksia tulee hoitaa ja käyttää niin, että niiden kulttuurihistoriallinen arvo säilyy. Korjaus- ja muutostöiden tulee perustua riittäviin selvityksiin (mm. kunto- ja väritutkimukset) ja niissä on käytettävä alkuperäisiä tai rakennukseen muuten sopivia materiaaleja. 2. Rakennuksia ei saa purkaa. 3. Uusien osien, rakenteiden sekä käytön edellyttämien uusien teknisten installaatioiden on oltava sopusoinnussa olevan arkkitehtuurin ja rakenteiden kanssa. 4. Korjaus- ja muutostöissä on kuultava asiantuntijana Museovirastoa. Museovirastolla on oikeus antaa ohjeita suojelumääräysten soveltamisesta. 5. Lisäksi on noudatettava mitä laissa rakennusperinnön suojelemisesta on säädetty. Tällä päätöksellä kumotaan ympäristöministeriön valtion omistamien rakennusten suojelusta annetun asetuksen (480/85) nojalla 2.12.1993 antama päätös N:o 28/561/93. |
|
Luonti: 3.11.2020 | |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
Päätöspvm: | 17.6.1993 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S2 | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 11.3.2010 | |
Ruokala |
|
Historia |
Rakennus myytiin valtiolle vuonna 1955. |
Luonti: 5.1.2010 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Laki rakennusperinnön suojelemisesta |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 31.10.2019 |
Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Suojelun kohdentuminen:
Käsitteitä ulkoasu ja sisätila käytetään seuraavissa merkityksissä: Ulkoasu käsittää julkisivujen, vesikaton, ulkoportaiden sekä sisäänkäyntikatosten rakenteet, materiaalit ja yksityiskohdat. Ikkunat ja ovet kuuluvat ulkoasuun kokonaisuudessaan myös sisäpuolisine osineen. Ulkoasuun kuuluvat myös koristeet yksityiskohtineen. Sisätila on kiinteän sisustuksen osista (sisäpinnat, portaat, kaiteet, tekniset varusteet, sisäovet ja -ikkunat, uunit sekä kiintokalusteet) koostuva kokonaisuus. Suojelu kohdistuu rakennusten (päärakennus, johtajan asunto, sauna, uusi päärakennus ja opiskeluruokala) ulkoasuun kokonaisuudessaan sekä ympäröivään puistoalueeseen (liite 1) sekä sisätiloihin seuraavilta osin: Seminaarin päärakennuksen sisätiloista pääporras, ensimmäisen ja toisen kerroksen aulat sekä toisen kerroksen pääsali. Johtajan asunnon avoporras. paneloitu sivuporras rakennuksen itäpäässä. Keskeiset salitilat rakennuksen toisessa kerroksessa lounaisjulkisivulla sekä ensimmäisen kerroksen salit. Uuden päärakennuksen 1950-luvun porras suurine ikkunoineen. 1930-luvun pääkerroksen sivukäytäväratkaisu rakennuksen keskivaiheilla. 1930-luvun porrasta on muutettu, mutta se on mahdollista palauttaa tulevissa korjauksissa. Ruokalan 1950-luvun osan sisäänkäynti, aula ja siihen liittyvä porras sekä ruokasali. Suojelumääräykset: 1. Rakennuksia tulee hoitaa ja käyttää niin, että niiden kulttuurihistoriallinen arvo säilyy. Korjaus- ja muutostöiden tulee perustua riittäviin selvityksiin (mm. kunto- ja väritutkimukset) ja niissä on käytettävä alkuperäisiä tai rakennukseen muuten sopivia materiaaleja. 2. Rakennuksia ei saa purkaa. 3. Uusien osien, rakenteiden sekä käytön edellyttämien uusien teknisten installaatioiden on oltava sopusoinnussa olevan arkkitehtuurin ja rakenteiden kanssa. 4. Korjaus- ja muutostöissä on kuultava asiantuntijana Museovirastoa. Museovirastolla on oikeus antaa ohjeita suojelumääräysten soveltamisesta. 5. Lisäksi on noudatettava mitä laissa rakennusperinnön suojelemisesta on säädetty. Tällä päätöksellä kumotaan ympäristöministeriön valtion omistamien rakennusten suojelusta annetun asetuksen (480/85) nojalla 2.12.1993 antama päätös N:o 28/561/93. |
|
Luonti: 3.11.2020 | |
Sauna ja leipomo |
|
Historia |
Sauna on seminaariaikainen talousrakennus, jossa oli myös pesula ja leipomo. Vuoraamattomassa punatiilirakennuksessa on koristeelliset kaari-ikkunat ja harjakaton päädyt.
Rakennus korjattiin 1986 uusin tilajärjestelyin henkilökunnan ja oppilaiden käyttöön. Kuivausullakko muutettiin oppilaiden vapaa-aikatilaksi. Rakennuksen kerrosala on 350 m2. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 5.1.2010 |
Lähteet |
Heinolan kurssikeskus, saunarakennus. tiili 3/88. |
Luonti: 5.1.2010 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Laki rakennusperinnön suojelemisesta |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 31.10.2019 |
Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Suojelun kohdentuminen:
Käsitteitä ulkoasu ja sisätila käytetään seuraavissa merkityksissä: Ulkoasu käsittää julkisivujen, vesikaton, ulkoportaiden sekä sisäänkäyntikatosten rakenteet, materiaalit ja yksityiskohdat. Ikkunat ja ovet kuuluvat ulkoasuun kokonaisuudessaan myös sisäpuolisine osineen. Ulkoasuun kuuluvat myös koristeet yksityiskohtineen. Sisätila on kiinteän sisustuksen osista (sisäpinnat, portaat, kaiteet, tekniset varusteet, sisäovet ja -ikkunat, uunit sekä kiintokalusteet) koostuva kokonaisuus. Suojelu kohdistuu rakennusten (päärakennus, johtajan asunto, sauna, uusi päärakennus ja opiskeluruokala) ulkoasuun kokonaisuudessaan sekä ympäröivään puistoalueeseen (liite 1) sekä sisätiloihin seuraavilta osin: Seminaarin päärakennuksen sisätiloista pääporras, ensimmäisen ja toisen kerroksen aulat sekä toisen kerroksen pääsali. Johtajan asunnon avoporras. paneloitu sivuporras rakennuksen itäpäässä. Keskeiset salitilat rakennuksen toisessa kerroksessa lounaisjulkisivulla sekä ensimmäisen kerroksen salit. Uuden päärakennuksen 1950-luvun porras suurine ikkunoineen. 1930-luvun pääkerroksen sivukäytäväratkaisu rakennuksen keskivaiheilla. 1930-luvun porrasta on muutettu, mutta se on mahdollista palauttaa tulevissa korjauksissa. Ruokalan 1950-luvun osan sisäänkäynti, aula ja siihen liittyvä porras sekä ruokasali. Suojelumääräykset: 1. Rakennuksia tulee hoitaa ja käyttää niin, että niiden kulttuurihistoriallinen arvo säilyy. Korjaus- ja muutostöiden tulee perustua riittäviin selvityksiin (mm. kunto- ja väritutkimukset) ja niissä on käytettävä alkuperäisiä tai rakennukseen muuten sopivia materiaaleja. 2. Rakennuksia ei saa purkaa. 3. Uusien osien, rakenteiden sekä käytön edellyttämien uusien teknisten installaatioiden on oltava sopusoinnussa olevan arkkitehtuurin ja rakenteiden kanssa. 4. Korjaus- ja muutostöissä on kuultava asiantuntijana Museovirastoa. Museovirastolla on oikeus antaa ohjeita suojelumääräysten soveltamisesta. 5. Lisäksi on noudatettava mitä laissa rakennusperinnön suojelemisesta on säädetty. Tällä päätöksellä kumotaan ympäristöministeriön valtion omistamien rakennusten suojelusta annetun asetuksen (480/85) nojalla 2.12.1993 antama päätös N:o 28/561/93. |
|
Luonti: 3.11.2020 | |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
Päätöspvm: | 17.6.1993 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S 2 | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 11.3.2010 | |
Uusi seminaari |
|
Historia |
Uusi seminaarirakennus suunniteltiin mallikouluksi sen jälkeen kun entinen vanha kansakoulurakennus oli osoittautunut liian ahtaaksi. Mallikoulu oli kolmikerroksinen, lähinnä funktionalismin hengessä toteutettu niukkailmeinen koulurakennus. |
Luonti: 5.1.2010 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Laki rakennusperinnön suojelemisesta |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 31.10.2019 |
Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Suojelun kohdentuminen:
Käsitteitä ulkoasu ja sisätila käytetään seuraavissa merkityksissä: Ulkoasu käsittää julkisivujen, vesikaton, ulkoportaiden sekä sisäänkäyntikatosten rakenteet, materiaalit ja yksityiskohdat. Ikkunat ja ovet kuuluvat ulkoasuun kokonaisuudessaan myös sisäpuolisine osineen. Ulkoasuun kuuluvat myös koristeet yksityiskohtineen. Sisätila on kiinteän sisustuksen osista (sisäpinnat, portaat, kaiteet, tekniset varusteet, sisäovet ja -ikkunat, uunit sekä kiintokalusteet) koostuva kokonaisuus. Suojelu kohdistuu rakennusten (päärakennus, johtajan asunto, sauna, uusi päärakennus ja opiskeluruokala) ulkoasuun kokonaisuudessaan sekä ympäröivään puistoalueeseen (liite 1) sekä sisätiloihin seuraavilta osin: Seminaarin päärakennuksen sisätiloista pääporras, ensimmäisen ja toisen kerroksen aulat sekä toisen kerroksen pääsali. Johtajan asunnon avoporras. paneloitu sivuporras rakennuksen itäpäässä. Keskeiset salitilat rakennuksen toisessa kerroksessa lounaisjulkisivulla sekä ensimmäisen kerroksen salit. Uuden päärakennuksen 1950-luvun porras suurine ikkunoineen. 1930-luvun pääkerroksen sivukäytäväratkaisu rakennuksen keskivaiheilla. 1930-luvun porrasta on muutettu, mutta se on mahdollista palauttaa tulevissa korjauksissa. Ruokalan 1950-luvun osan sisäänkäynti, aula ja siihen liittyvä porras sekä ruokasali. Suojelumääräykset: 1. Rakennuksia tulee hoitaa ja käyttää niin, että niiden kulttuurihistoriallinen arvo säilyy. Korjaus- ja muutostöiden tulee perustua riittäviin selvityksiin (mm. kunto- ja väritutkimukset) ja niissä on käytettävä alkuperäisiä tai rakennukseen muuten sopivia materiaaleja. 2. Rakennuksia ei saa purkaa. 3. Uusien osien, rakenteiden sekä käytön edellyttämien uusien teknisten installaatioiden on oltava sopusoinnussa olevan arkkitehtuurin ja rakenteiden kanssa. 4. Korjaus- ja muutostöissä on kuultava asiantuntijana Museovirastoa. Museovirastolla on oikeus antaa ohjeita suojelumääräysten soveltamisesta. 5. Lisäksi on noudatettava mitä laissa rakennusperinnön suojelemisesta on säädetty. Tällä päätöksellä kumotaan ympäristöministeriön valtion omistamien rakennusten suojelusta annetun asetuksen (480/85) nojalla 2.12.1993 antama päätös N:o 28/561/93. |
|
Luonti: 3.11.2020 | |
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
× | ||
< | > | |