 |
| Etelä-Savo | |
| Mikkeli | |
| Mikkelin tarkk´ampujapataljoonan kasarmialue, ns. Vanha kasarmialue | 200194 |
| Kiinteistötunnus: | 491-5-24-4; 491-5-24-2; 491-5-24-3; 491-5-26-2; 491-5-30-1; |
| Muu tunnus: | 491-032 VARR |
| Osoite: | Jääkärinkatu 8, 50100 Mikkeli |
| Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | puolustus- ja sotalaitos |
 takaisin |
|
 Kuvaus |
| Mikkelin kasarmialue on hyvin säilynyt kokonaisuus, jossa on kolme selkeää osa-aluetta: 1880-luvun puukasarmialue, venäläinen 1910-luvun tiilikasarmialue sekä 1950-luvulla ja sen jälkeen valmistuneet rakennukset. Vanhin osa, puukasarmialue, on ehjä kokonaisuus, jonka vertailukohteita ovat Oulun ja Vaasan kasarmialueet. Puukasarmialue ja 11 sen rakennuksista on suojeltu asetuksella valtion omistamista rakennuksista (480/85).
Suojelualueen ulkopuolella on mm. vuonna 1920 rakennetut kaksi punatiilistä kaksikerroksista kasarmirakennusta, jotka on yhdistetty vuonna 1987 valmistuneella, myös punatiilisellä osalla. Posti- ja telelaitoksen käytössä olleet rakennukset ovat osa alueen rakentamisen toista vaihetta. |
| Luonti: 15.3.2010 Viimeisin muutos: 24.3.2010 |
| Historia |
| Historia |
| Venäjän 1878 asevelvollisuuslain nojalla perustettiin Suomeen kansalliselta pohjalta kahdeksan tarkk´ampujapataljoonaa. Päätös kasarmialueiden sijoittamisesta läänien pääkaupunkeihin tehtiin 1897, sen jälkeen kun asevelvollisuuslaki oli vuotta aiemmin hyväksytty. Mikkelissä kasarmi sijoitettiin kaupungin luovuttamalle hiekkakankaalle keskustan lounaisreunalle. Puiset yksikerroksiset empirerakennukset toteutettiin paviljonkiperiaatetta noudattaen kuten muissakin Pohjoismaissa, joissa arkkitehti Boman oli tutustunut kasarmiarkkitehtuuriin. Edustavan rakennusarkkitehtuurinsa lisäksi kasarmialueeseen kuuluu puisto.
Kansallisen sotaväen lakkauttamisen jälkeen 1902 kasarmialueet siirtyivät venäläisille joukoille. Alueita laajennettiin ja täydennettiin 1910-luvulla punatiilirakennuksin. Täydennys toteutettiin jatkamalla ruutukaavoitusta länteen ja etelään. Samalla harjoituskenttä supistui puoleen entisestä. Suomen itsenäistyttyä kasarmialue otettiin Suomen armeijan käyttöön 1918. Sinne sijoitettiin jo alkuvuodesta Mikkelin sotilaspiirin esikunta ja armeijan intendenttilaitoksen Mikkelin piiriosaston toimintaa. Talvi- ja jatkosotien aikana Mikkeli oli marsalkka Mannerheimin päämajakaupunkina. Toimintoja oli eri puolilla kaupunkia. Päämajan saksalaisen yhteysupseerin kenraali Waldemar Erfurthin esikunnan käytössä oli ainakin osa vanhoista puukasarmeista. Lisää historiasta, kts suojeluaineisto ja laaja kirjallisuus. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 24.3.2010 |
| Suojelu |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 1.11.2010 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: kts rakennuskohtaiset tiedot
Välskärien talo Upseerikerho |
|
| Luonti: 16.3.2010 Viimeisin muutos: 12.7.2013 | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 17.6.1993 |
| Päätösviranomainen: | Valtioneuvosto |
| Päätös: | 1/561/93, 1471/561/88 |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S 3 (Rakennusryhmä suojellaan. Rakennusryhmään kuuluu ainoastaan suojeltavia rakennuksia sekä niihin liittyvänä rakentamalla tai istuttamalla muodostettu alue (2§2mom). Alue rajataan suojelupäätöksessä.)
Yksitoista rakennusta / S 2 (ulkoasu suojellaan). |
|
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 11.9.2009 | |
 Rakennukset ja rakennelmat |
| Aliupseeriklubi |
|
||||||||||||||
| Historia |
| Aliupseeriklubin toimitalo valmistui 1894 sairaalan kaakkoispuolelle Urpolan tilan ja kasarmialueen rajalle uuden Savon rautatien lähelle.
Talo vihittiin käyttöön Nikolai II:n hääjuhlallisuuksien oheistapahtumana marraskuussa 1894. Venäläiskaudella 1903-09 siinä oli tilapäinen rukoushuone kunnes Pyhälle Yrjälle pyhitetty kirkko valmistui Linnanmäelle. Käytettiin aliupseerikerhona 1918 alkaen tai pian sen jälkeen. Lisättiin parakkimainen juhlasalisiipi 1940-luvulla. Nimitykset ovat vaihdelleet käytön mukaan: aliupseeriklubi, aliupseerikerho, toimiupseerikerho, päällystökerho, myös puuklubi. MAMK:in omistuksessa, oppilasyhdistys kunnostanut talkoilla kahvilaksi International Café Labra. |
| Luonti: 15.3.2010 Viimeisin muutos: 16.3.2010 |
| Entinen aseverstas |
|
||||||||||||||||||||||
| Historia |
| Tämän puisen rakennuksen paikalla oli alunperin puisia talousrakennuksia. Ne on purettu ja tilalle on rakennettu tämä verstas noin 1900. Oli asuntona 1940-luvulta 1980-luvulle.
Mikkelin koulutusyhtymän omistuksessa ja MAMK:n tekniikan yksikön varastona Oli 1990-luvun alussa Teknillisen oppilaitoksen käytössä. |
| Luonti: 15.3.2010 Viimeisin muutos: 16.3.2010 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Päätöspvm: | 17.6.1993 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätösviranomainen: | Valtioneuvosto |
| Päätös: | 1/561/93, 1471/561/88 |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S2 | |
| Luonti: 15.3.2010 Viimeisin muutos: 15.3.2010 | |
| Kaksi punatiilistä kasarmirakennuksta |
|
||||||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Kaksi punatiilistä kaksikerroksista kasarmirakennusta, jotka on yhdistetty vuonna 1987 valmistuneella myös punatiilisellä osalla. Rakennukset ovat olleet posti- ja telelaitoksen toimitalona. |
| Luonti: 16.3.2010 Viimeisin muutos: 16.3.2010 |
| Historia |
| Alkujaan kaksi venäläistä tiilikasarmia 1910-luvulta. Pohjoiskasarmi on 2-kerroksinen, tiiltä, peltikatto, 1680 m2. Rakentaminen lienee jäänyt venäläisiltä kesken 1917. Yhdistetty 1980-luvuolla lisärakennuksella toiseen kasarmiin.
Eteläkasarmia on korotettu 3-kerroksiseksi 1950-luvulla, jolloin se oli ratsastavan patterin kasarmi. Kerrosalaa 1955 m2. Lisärakennuksen suunnitteli arkkitehtitoimisto Jorma Salmenkivi ja se on nyt Soneran omistuksessa. |
| Luonti: 16.3.2010 |
| Kellari |
|
||||||||||||||||||||||
| Historia |
| Kasarmialueen perunakellari. Maa poistettu ympäriltä, uunit ja ikkunat poistettu. Tiiliset julkisivut sivelty piellä. Tilavuus 410. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 16.3.2010 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S 2
Asemakaavassa Y I |
|
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 16.3.2010 | |
| Leipomo |
|
||||||||||||||||||||||||
| Historia |
| Leipomorakennukset tehtiin muista poiketen tiilestä ja harjakattoisina. I-palkein tuettu kappaholvi, julkisivut rapattu.
Rakennuksessa oli leipomo, leipäkonttori eli jauho- ja leipävarasto, kaksi pesulaa (miehistön ja upseereiden), mankeli ja leipojien asunto. Itsenäisyyden ajan alun käytöstä ei ole tietoa, mutta perimätiedon mukaan rakennusta on käytetty 1940-luvulla sotavankien majoitukseen ja sen jälkeen upseerien rouvien sikalana. Autokorjaamona, posti- jatelelaitoksen koulutustiloina (1980-luku), MAMK:n rehtorinvirastona ja toimistona (1990-luku). |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 16.3.2010 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S 2 | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 16.3.2010 | |
| Miehistökasarmi 1, Jalkaväkimuseon varasto |
|
||||||||||||||||||||||
| Historia |
| !. komppanian miehistökasarmi, joka muiden kasarmien tavoin sivukäytävällinen.
Korjattu 1980-luvulla arkkitehtitoimisto Erkki Karvinen Ky:n suunnitelmien mukaan Jalkaväkimuseon tarpeisiin. Jalkaväkimuseon hallinnassa ja käytössä. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 16.3.2010 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S2
Asemakaavassa Y sr-1 |
|
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 16.3.2010 | |
| Miehistökasarmi 2, useita yrityksiä |
|
||||||||||||||||||||||||||
| Historia |
| Yksikerroksiset kasarmirakennukset on sijoitettu pareittain vastatusten kasarmialueen keskelle.
Alkujaan 2. komppanian miehistökasarmi. Peruskorjattu 1980-luvulla Erkki Karvinen Ky:n suunnitelmien mukaan Jalkaväkimuseon tiloiksi. Mikkelin teknillinen oppilaitos vuokrasi rakennuksen 1898 opetustiloiksi, 1994-98 se oli MAMK:n tekniikan yksikön maanmittaustekniikan luokkia. 2000-luvulla talossa on toiminut useita eri yrityksiä. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 16.3.2010 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S2
Asemakaavassa Y sr-1 |
|
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 16.3.2010 | |
| Miehistökasarmi 3, Jalkaväkimuseon päärakennus |
|
||||||||||||||||||||||||
| Historia |
| Varsinaiset yksikerroksiset kasarmirakennukset on sijoitettu pareittain vastatusten kasarmialueen keskelle. Ne ovat Jalkaväkimuseon hallinnassa ja käytössä.
TArkk´ampujapataljoonan 3. komppanian miehistökasarmi, joka rakennettu ns sivukäytäväkasarmiksi. Rakennus on itsenäisyyden aikana ollut varusmiesten majoitustilana. Korjauksen jälkeen 1980-luvulla Jalkaväkimuseon ns päärakennus, muutos arkkitehtitoimisto Erkki Karvinen Ky:n suunnitelmin. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 16.3.2010 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S 2
Asemakaavassa Y sr-1. |
|
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 16.3.2010 | |
| Miehistökasarmi 4, Jalkaväkimuseon toimisto |
|
||||||||||||||||||||||||
| Historia |
| Yksikerroksiset kasarmirakennukset on sijoitettu pareittain vastatusten kasarmialueen keskelle. Ne ovat Jalkaväkimuseon hallinnassa ja käytössä.
Tarkk´ampujapaltaljoonan 4. komppanian miehistökasarmi, sivukäytäväkasarmi. Jatkosodan aikana 1941-44 oli Saksan sodanjohdon Yhteisesikunta Nordin käytössä. Korjattiin arkkitehtitoimisto Erkki Karvinen Ky:n suunnitelmin 1980-luvulla Jalkaväkimuseon toimistoksi ja näyttelytilaksi. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 16.3.2010 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S 2
Asemakaavassa Y sr-1 |
|
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 16.3.2010 | |
| Varasto |
|
||||||||||||||||||||||
| Historia |
| Osin punatiilestä, osin hirrestä rakennettu rakennus on ollut käymälä ja ajokaluliiteri. Sen jatkeeksi on rakennettu tiilestä autotalli, mahdollisesti 1920. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 16.3.2010 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S 2
Asemakaavassa Y I t. |
|
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 16.3.2010 | |
| Varasto |
|
||||||||||||||||||
| Historia |
| Hirsinen varasto, joka on rakennettu purettujen tilalle ennen 1900. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 16.3.2010 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S 2
Asemakaavassa Y I t. |
|
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 16.3.2010 | |
| Vartiorakennus, Jalkaväki-museon kahvila |
|
||||||||||||||||||||||
| Historia |
| Entinen päävartio on Jalkaväkimuseon kahvilana.
Kasarmialueen vartiorakennus oli itsenäisyyden aikana päävartiona aina 1960-luvun lopulle. Jalkaväkisäätiön omistuksessa ja museon kahvilana. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 16.3.2010 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S 2
Asemakaavassa Y sr-1. |
|
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 16.3.2010 | |
| Verstas |
|
||||||||||||||||||||
| Historia |
| Yksikerroksinen hirsirakennus, alun perin varushuone. Jatkettu todennäköisesti 1890-luvulla. Varastona 1903-1917 ja edelleen 1980-luvulle saakka.
Kunnostettu Kymen ja Mikkelin piirirakennustoimiston toimesta Valtion työterveysasemaksi. Sen jälkeen Medivireen toimipaikka. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 16.3.2010 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S 2
Asemakaavassa Y sr-1. |
|
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 16.3.2010 | |
| Verstas ja asuintalo |
|
||||||||||||||||||||||
| Historia |
| Tarkk´ampujapataljoonan räätälin ja suutarin verstaat ja perheellisen alipäällystön asuntoja sisältänyt puinen yksikerroksinen rakennus oli 1903-17 venäläisen sotaväen aseettomana palvelevien käytössä. Itsenäisyyden aikana se oli Savon Prikaatin esikunta
Muutettiin 1980-luvulla piirirakennustoimistoksi sekä terveysasemaksi. 2000-luvulla Mediviren työterveysasema. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 16.3.2010 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S 2
Asemakaavassa Y sr-1 |
|
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 16.3.2010 | |
| Välskärien talo |
|
||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Välskärien talo, sittemmin Komendantin talo (N:o 29) on Mikkelin tarkk´ampujapataljoonan kasarmialueen vanhin säilynyt rakennus.
Pataljoonan sairaalarakennukset, joista Välskärien asuintalo on yksi, on aikanaan rakennettu kasarmialueen reunalle, hieman erilleen pataljoonan miehistön majoitusrakennuksista. Välskärien talo on sairaala-alueen rakennuksista ainoa, joka on säilynyt. |
| Luonti: 15.3.2010 Viimeisin muutos: 9.2.2018 |
| Historia |
| Välskärien talo on viimeinen tarkk´ampujapataljoonan sairaalan rakennuksista, jotka Mikkelissä sijoitettiin poikkeuksellisesti viistosti ruutukaava-alueen reunalle.
Rakennusryhmään on kuulunut sairaala ja sen varusvarasto ja ulkorakennus. Nämä kaikki on purettu tai palanut. Itsenäisyyden aikana talossa on ollut komendantin toimisto ja/tai asunto. Suunniteltiin kunnostettavaksi 1990-luvulla sotilasläänin komentajan asunnoksi, mutta hanke raukesi ja rakennus jäi odottamaan uutta käyttöä ja kunnostamista. |
| Luonti: 15.3.2010 Viimeisin muutos: 31.7.2013 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 1.11.2010 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Entinen välskärien talo on rakennussuojelulain 1 ja 2 §:n tarkoittama rakennus, jolla on kulttuurihistoriallista merkitystä rakennushistorian, rakennuksen käytön sekä rakennuksen ainutlaatuisuuden ja tyypillisyyden kannalta. Rakennuksella ja siihen kuuluvalla kasarmikäytön aikaisella huonejaolla ja sen kiinteällä sisustuksella on huomattavaa valtakunnallista merkitystä tarkk´ampujakasarmikokonaisuuden osana, kasarmialueen kaupunkikuvan osana ja tarkk´ampujakasarmiin kuuluvana rakennustyyppinä. Rakennuksen suojelu jatkaa ja täydentää jo osoittain toteutettua valtakunnallisesti merkittävän Mikkelin tarkk´ampujakasarmin suojelua.
Myös puistoalueella, jossa suojeluesityksen kohteena sijaitsevat - eli ent. tarkk´ampujakasarmin ja myös kasarmialueen puistolla - on kulttuurihistoriallista merkitystä. Joitakin puiston osia on suojeltu asemakaavassa. Suojeluesityksen rakennuksiin liittyvä osa puistosta jätetään suojelematta rakennussuojelulain nojalla, koska historiallinen kasarmipuisto on laaja kokonaisuus, joka liittyy koko tarkk´ampujakasarmin rakennusryhmään. Suojelumääräykset: a) Entinen välskärien talo tulee säilyttää. b) Suojelu kohdistuu rakennuksen ulkoasuun (sokkeli, vuorattu puurunko, puuikkunat ja -ovet, peltikatto alusrakenteineen ja varusteineen) ja sisätiloihin (kasarmikäytön aikainen kiinteä sisustus ja huonejako). c) Palauttavat tai rakennuksen ominaispiirteisiin sopivat vähäiset muutokset ovat mahdollisia. d) Korjaus- ja muutostöitä suunniteltaessa ja toteutettaessa on kuultava Museovirastoa. e) Aluetta tulee käyttää ja hoitaa tavalla, joka säilyttää sen kulttuurihistoriallisen arvon. f) Rakennussuojelulain 6 §:n 3 momentin nojalla elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus antaa Museovirastolle oikeuden määrätä tarkemmin suojelumääräysten soveltamisesta sekä myöntää vähäisiä poikkeuksia suojelumääräyksistä. g) Rakennussuojelulain 15 §:n mukaisesti on omistajan luovuttaessaan tällä päätöksellä suojeltavaksi määrätyn rakennuksen ilmoitettava saajalle suojelumääräyksistä luovutuskirjaan otettavalla maininnalla tai muutoin todistettavasti. |
|
| Luonti: 12.7.2013 Viimeisin muutos: 4.2.2014 | |
| Liitetiedostot | |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
 |
Rakennussuojeluesityksen karttaliite |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
|
 |
| × | ||
| < |
|
> |