Etelä-Savo | |
Savonlinna | |
Takaharjun parantola (nyk. kuntoutussairaala, nk. Kruunupuiston alue) | 200200 |
Kiinteistötunnus: | 618-893-1-1 /2; |
Muu tunnus: | 618-023 VARR |
Kylä tai kaupunginosa: | Valtion metsämaat |
takaisin |
Kuvaus |
Entiset Takaharjun keuhkotauti-parantolan nykyisin kuntoutussairaalana toimivat rakennukset piha-alueineen sekä sairaalan osastona oleva entinen Finlandia-hotelli sijaitsevat entisessä Kruununpuistossa Punkaharjulla. |
Luonti: 3.2.2010 Viimeisin muutos: 5.2.2010 |
Historia |
Aikaisempi nimi: Takaharjun keuhkotautiparantola |
Käyttöaika: |
Aikaisempi nimi: Hotelli Finlandia |
Käyttöaika: |
Historia |
Lääkäriseura Duodecimin aloitteesta perustettu "Osakeyhtiö keuhkotautisten parantola" vuokrasi valtiolta 42 ha Punkaharjun Takaharjulta perustaakseen sinne ajanmukaisen keuhkotautiparantolan.
Ajatus parantoloiden perustamisesta oli noussut esille useammalla taholla jo 1890-luvulla. Suomen lääkäriseura ryhtyi ajamaan parantolan rakentamista Nummelaan ja Duodecim Punkaharjulle. Senaatti luovutti alueen maksutta 1899. Vuosina 1900-1903 valmistuneet rakennukset suunnitteli arkkitehti Onni Tarjanne (Törnqvist) yhteistyössä Keski-Euroopassa alaan tutustuneen ylilääkäri Kalle Braxin kanssa. Kokonaissuunnielman mukaan valmistui ylilääkärin huvila 1902, varsinainen, lähes 135 metriä pitkä pulpettikattoisten rakennusmassojen ja avoimien ulkohallien vuorottelusta koostuva sairaala 1903 sekä hoitajien asuinrakennus ja talousrakennus 1920-luvulla. Taloudellisiin vaikeuksiin joutunut parantola siirtyi vuonna 1921 vakuutusyhtiö Suomelle, joka möi rakennukset vuonna 1941 valtiolle. Sotilassairaalana 1939-64 toiminut Takaharju siirtyi rakennushallitukselle, joka vuokrasi sen Fysioterapia-liitolle vuonna 1967. Korjaustöiden jälkeen Takaharjun kuntoutussairaala avasi ovensa vuonna 1969. 1960-luvulla parantolan tulevaisuudesta käytiin vakava rakennussuojelukeskustelu. " Arkkitehti TArjanne pyrki parantolan pohjaratkaisuissa ja myös konstruktioissa löytämään samalla taloudellisen ja lääketieteellisesti ajanmukaisimman ratkaisun. Merkittäväksi rakennustaiteelliseksi monumentiksi sen tekee varsinkin hienostunut fasadiarkkitehtuuri. Tyylillisesti se edutaa aikansa kaikkein edistyneintä suuntausta, joka nojautui kansainvälisiin rationalistisiin arkkitehtuuri-ideoihin ja poikkesi meillä yleisimmin suositusta kansallisromanttisesta jugendista", luonnehtii muinaistieteellinen toimikunta Takaharjun rakennusten säilymistä vaatineessa lausunnossaan 1966. Alue on osa ympäristöministeriön huhtikuussa 1993 julkaisemaa maisema-aluetyöryhmän mietintöön sisältyvää Punkaharjun-Pakkasenharjun arvokasta maisema-aluetta. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 8.2.2010 |
Lähteet |
Pia Kurki,Takaharjun parantolan - nykyisen Punkaharjun kuntoutussairaalan piha-alueiden ja ympäristön historiallinen inventointi, Engel-Suunnittelupalvelut Oy, 8.12.2000 (kopio RHO:n kirjastossa)
Anne Mäkinen,Takaharjun keuhkotautiparantolan - nykyisen Punkaharjun kuntoutussairaalan - rakennushistoriallinen selvitys ja inventointi, 1.6.1995. Mikko Saarenheimo, Takaharjun parantolan vaiheita kaksikymmenvuotiskaudelta 1903-23. Onni Tarjanne, Keuhkotautisten parantola Takaharjulla. Terveydenhoitolehti 12/1903. Maija Kairamo, Takaharjun parantola. Arkkitehti 12/1964. |
Luonti: 3.2.2010 Viimeisin muutos: 8.2.2010 |
Suojelu |
Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 17.6.1993 |
Päätösviranomainen: | Valtioneuvosto |
Päätös: | 1/561/93, 1471/561/88 |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S 4 / Rakennettu alue suojellaan
Alueella on suojeltavien rakennusten ohella muitakin rakennuksia ja sille voidaan uudisrakentaa museoviraston hyväksymällä tavalla. Alue rajataan suojelupäätöksessä. Kuntoutussairaala /S2 (Hoitajien) asuinrakennus /S2 (Hoitajien) talousrakennus/S2 (Hoitajien) sauna/S2 S 2 / Rakennus suojellaan osittain Päätöksessä mainitaan erikseen suojeltu rakennuksen osa (esim. ulkoasu, tietyt huonetilat). Opetusministeriön soveltamisohjeet koskevat vain rakennuksen suojeltuja osia. Entinen ylilääkärin asunto, Urhola /S1 S1 / Rakennus suojellaan kokonaan Opetusministeriön 20.11.1985 antaman asetuksen 11 §:ssä tarkoitetut soveltamisohjeet koskevat koko rakennusta. |
|
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 4.2.2010 | |
Rakennukset ja rakennelmat |
Hoitajien asuinrakennus |
|
Historia |
Hoitajien asuinrakennus, kaksikerroksinen puutalo on vuodelta 1927. |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
Päätöspvm: | 17.6.1993 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätösviranomainen: | Valtioneuvosto |
Päätös: | 1/561/93, 1471/561/88 |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S 2 | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 5.2.2010 | |
Hoitajien sauna |
|
Suojelu | |
Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
Päätöspvm: | 17.6.1993 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätösviranomainen: | Valtioneuvosto |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S2 | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 10.2.2010 | |
Hoitajien talousrakennus |
|
Historia |
Sekä talousrakennus että sauna ovat 1920-luvulta. |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
Päätöspvm: | 17.3.1993 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätösviranomainen: | Valtioneuvosto |
Päätös: | 1/561/93, 1471/561/88 |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S2 | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 10.2.2010 | |
Kuntoutussairaala |
|
Historia |
Lähes 135 metriä pitkä parantolarakennus sijaitsee Takaharjun rinteessä julkisivu lounaaseen. Päätyihin sijoitetut potilashuoneet yhdistyvät rakennuksen keskiosaan pitkillä puurakenteisilla makuuhalleilla, jotka avautuvat järvelle. Arkkitehtuurissaan varhaista rationalismia ja kansainvälisiä Jugend-vaikutteita yhdistävä parantolarakennus on sileäksi rapattu.
1989 valmistunut laajennus ei kuulu suojelun piiriin. Kolmessa kerroksess on mm. laboratorio, ruoka- ja seurustelutilat sekä alilääkärin asunto. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 5.2.2010 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
Päätöspvm: | 17.6.1993 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätösviranomainen: | Valtioneuvosto |
Päätös: | 1/561/93, 1471/561/88 |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S1 | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 10.2.2010 | |
Portinvartijan talo |
|
Kuvaus |
Valkialammen rannassa harjulta parantolan alueelle laskeuduttaessa on ensimmäisenä vartijan asuintalo pihapiireineen ja talousrakennuksineen. Tie on 1900-luvun alussa kulkenut nykyistä alempana aivan lammen rannassa.
Kiinteistö on Metsähallituksen hallinnassa. |
Luonti: 3.2.2010 Viimeisin muutos: 3.2.2010 |
Historia |
Takaharjun parantolan ensimmäiseen rakennusvaiheeseen (1903) kuului myös portin vartijan asunto talousrakennuksineen.
Asuintalon korjauksesta 2004 vastasi Arkkitehtitoimisto Oy Antti Mustonen&Co. Alakerran suuren huoneen jakanut myöhemin (1930-luku?) rakennettu väliseinä purettiin. Yläkerrassa on kesähuone, sen ikkuna palautettiin alkuperäiseen kokoonsa ja ruutujakoonsa Asuinrakennuksen huoneistoala 92,0 m2, kokonaisala 136,0 m2. |
Luonti: 3.2.2010 Viimeisin muutos: 3.2.2010 |
Lähteet |
Olli Cavén, Muistio virkamatkasta Metlan Punkaharjun tutkumusasemalle. Portinvartijan rakennuksen tutkiminen ja kokous 14.10.2003.
Sinikka Punnonen, dokumentointipiirustukset, 31.5.1996. |
Luonti: 3.2.2010 Viimeisin muutos: 3.2.2010 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
Päätöspvm: | 17.6.1993 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätösviranomainen: | Valtioneuvosto |
Päätös: | 1/561/93, 1471/561/88 |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Takaharjun parantolan portinvartijan asuintalo talousrakennuksineen / S2 | |
Luonti: 3.2.2010 Viimeisin muutos: 4.2.2010 | |
Ylilääkärin asunto Urhola |
|
Kuvaus |
Parantolarakentamisen perinteestä poiketen Tarjanne sijoitti ylilääkärin asunnon 400 metrin päähän päärakennuksesta. |
Luonti: 5.2.2010 |
Historia |
Vuonna 1902 valmistunut kaksikerroksinen jugend- rakennus on rapattu. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 5.2.2010 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
Päätöspvm: | 17.6.1993 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätösviranomainen: | Valtioneuvosto |
Päätös: | 1/561/93, 1471/561/88 |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S1 | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 10.2.2010 | |
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
× | ||
< | > | |