Aikaisempi nimi: Yliopiston voimistelulaitos |
Käyttöaika: 1934 - 1970-l alkupuolelle asti |
|
Aikaisempi nimi: Tieteellisten seurojen talo |
Käyttöaika: vuoteen 1931 asti |
|
Aikaisempi nimi: Suomen rakennustaiteen museo |
Käyttöaika: 1981 - 2013 |
|
Nykynimi: Suomen arkkitehtuurimuseo |
Käyttöaika: 2013 |
|
Historia |
Nykyisen Helsingin Kasarminkadulla sijaitsevan arkkitehtuurimuseon toimitalo
suunniteltiin tieteellisten seurojen taloksi 1898, rakennettiin 1899.
Piirustukset laati Yleisten rakennusten ylihallituksen yliarkkitehti Magnus Schjerfbeck. Suunnitelmista poiketen rakennuksesta toteutettiin vain keskiosa, jossa sijaitsivat kirjasto, arkistotiloja sekä kokoontumistiloja, joissa oli tarkoitus järjestää myös tieteellisiä näyttelyitä. Sisätiloja hallitsi ja hallitsee edelleen mahtipontinen porrashuone, joka kattaa kolmanneksen koko rakennuksesta. Kun rakennus osoittautui hyvin pian liian pieneksi kirjastojen nopean kasvun vuoksi, vuonna 1907 ehdotettiin tieteellisten seurojen kirjaston laajentamista pihan puolelle rakennettavalla puolipyöreällä lisärakennuksella. Vuonna 1922 Schjerfbeck teki uuden ehdotuksen rakennuksen laajentamiseksi. Kumpaakaan edellämainituista ehdotuksista ei toteutettu, vaan tieteelliset seurat muuttivat 1931 Säätytaloon.
1934 rakennukseen tehtiin Helsingin yliopiston voimistelulaitoksen vaatimat muutostyöt yliopiston arkkitehdin Gustav Steniuksen johdolla: mm. rakentamalla juhlasalin parvekkeelle puku- ja pesuhuonetiloja. Suuri sali muokattiin voimistelusaliksi, koristemaalatut kasettikatot ja seinät suojattiin levyverhouksella ja lattiaparketin päälle rakennettiin lautalattia. Rakennus sai lempinimen ”Jumppa” kun sitä aikaisemmin oli nimitetty ”Pöllöläksi” pääoven yläpuolella olevan Minervan symbolilinnun mukaan.
Voimistelulaitos toimi rakennuksessa vuoteen 1974, jolloin liikuntatieteen koulutus siirtyi Jyväskylään. Suomen rakennustaiteen museo varasi rakennuksen käyttöönsä vuonna 1970, mutta toiminta tiloissa alkoi vasta vuonna 1980.
Rakennus kuuluu Helsingin arkkitehtonisesti ja historiallisesti arvokkaisiin rakennuksiin.
Kun rakennus siirrettiin museokäyttöön, rakennus kunnostettiin kauttaaltaan.
Vesikate uusittiin ja julkisivut kunnostettiin kaikkine kipsikoristeineen. Vanhat ikkunat uusittiin säilyttäen puitejako. Kokoelmasalin ja parvikerroksen väliltä purettiin vanhat teräsrakenteiset portaat ja tilalle tehtiin uusi kierreporras. Hissi rakennettiin.
Keskeiset tilat, kuten sisääntuloaula, porrashuone ja kokoelmasali säilytettiin entisellään, välttämättömät kunnostustoimenpiteet tehtiin. Suuri sali entistettiin rekonstruoimalla koristemaalaukset entisille paikoilleen. Vanhoja ovia kunnostettiin ja vanhan mallin mukaan teetettiin myös uusia. Entistystöistä vastasi silloinen museon arkiston päällikkö arkkitehti Igor Herler. |
Luonti: 11.8.2015 Viimeisin muutos: 11.8.2015 |
|
Lähteet |
Rakennuksen historia - Arkkitehtuurimuseo. http:www.mfa.fi/rakennuksen_historia |
Luonti: 11.8.2015 |
|
Lähteet |
Suomen rakennustaiteen museo 1956-1981/ Hki 1982 |
Luonti: 11.8.2015 |
|
Lähteet |
Takstooli 6/1981 |
Luonti: 11.8.2015 |
|