 |
| Etelä-Savo | |
| Savonlinna | |
| Punkaharjun valtionhotelli | 200220 |
| Kiinteistötunnus: | 618-893-2-1 /12; |
| Kylä tai kaupunginosa: | Valtion metsämaat |
| Osoite: | 58450 Punkaharju |
| Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Vapaa-aika ja matkailu |
 takaisin |
|
 Kuvaus |
| Entisessä Kruununpuistossa, sittemmin metsäntutkimuslaitoksen tutkimusalueella, nykyisin Metsähallituksen hallinnassa olevalla luonnonsuojelualueella Punkaharjulla on rikas historia ja monipuolinen rakennuskanta. Valtionhotellin päärakennus, sen pihapiirissä oleva talousrakennus, järvelle laskevassa rinteessä sijaitseva ns. Keisarinnan huvila ja rantasauna ovat vanhinta osaa monessa vaiheessa syntyneestä matkailua palvelevasta rakennuskannasta.
Valtionhotellin toimintaan liittyvät myös kellari hotellin pihapiirissä sekä laivalaiturin paviljonki Kaarnaniemessä. |
| Luonti: 2.2.2010 Viimeisin muutos: 26.10.2018 |
| Historia |
| Historia |
| Valtionhotelli, ns. Keisarinna huvila, talousrakennus ja rantasauna sijaitsevat Punkaharjulla entisessä Kruununpuistossa, nykyisin Metsähallituksen hallinnoimalla luonnonsuojelualueella.
Punkaharjun Valtionhotellin edeltäjänä voidaan pitää 1840-luvulla toimintansa aloittanutta kruunun virkamiehen majataloa vastaperustetussa kruununpuistossa. Senaatti teki päätöksen Punkaharjun aluevaihdoksista ja valtion haltuun ottamisesta vuonna 1840. Metsänvartijoita varten perustettiin kaksi asuinrakennusta, joista pohjoisempaan tuli myös kolme huonetta matkustavaisia varten. Molemmat valmistuivat 1845. Pohjoista rakennusta laajennettiin vuonna 1879, jolloin siihen lisättiin kahdessa kerroksessa viisi huonetta sekä torniin katseluparveke. Metsänvartija sai oman asuinrakennuksensa. Seuraava laajennus tehtiin 1893, jolloin vierashuoneita lisättiin kymmenen. Keittiösiipi valmistui 1899. Edellisenä vuonna 1898 oli rakennettu erillinen ns. Keisarinnan huvila. Punkaharjun luonnonkauneuteen ja erikoiseen, lähes 7 km pitkään harjumaisemaan, kiinnitettiin huomiota jo varhain 1800-luvun alussa, ja se herätti ihastusta jopa keisari Aleksanteri I:ssä, joka vieraili Punkaharjulla 1803. Hänen määräyksestään alueen hoitoon kiinnitettiin huomiota, ja senaatti päätti 1840 muodostaa harjusta kruununpuiston. Punkaharjun tunnetuksi tekemiseen vaikutti runoilija J.L. Runebergin ja hänen vaimonsa Fredrika Runebergin vierailu juhannuksen aikaan 1838 sekä satusetä Zacharias Topeliuksen käynti vuonna 1851. Vuosisadan puolivälistä lähtien Punkaharju onkin ollut maamme tärkeimpiä matkailukohteita. Valtionhotelli sijaitsee Punkaharjun luonnonsuojelualueella ja on osa ympäristöministeriön Maisema-aluetyöryhmän nimeämää Punkaharjun-Pakkasenharjun arvokasta maisema-aluetta (nro 63). VUOKRAAJAT Ensimmäisiä vuokraajia olivat Robert Snellamn, Pekka Holopainen, Pekka Pirhonen, H.J. Kämäräinen (1885-1906), Paavo Makkonen (1906-07), Albin Niiranen, Viljam Roos (1920-luku). 1920-luvun alussa Finlandia-yhtiö (vrt. Finlandia-hotelli valmistui 1914). 1932 Suomen Matkailuliitto vuokrasi hotellin. 1942 vuokraajaksi tuli Lomaliitto, joka rakennutti lomamökkejä rantasaunan takaiseen metsikköön laivalaiturille vievän polun varteen. HISTORIA LYHYESTI 1845 Kruununpuisto perustetaan, metsänvartijan asunto 1879 Metsänvartijan asunnon laajennus, muutos hotelliksi, uusi asuinrakennus metsänvartijalle 1893 Valtionhotelli laajennus, 1898 keittiölisärakennus, Keisarinnan huvila 1978-79 |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 4.2.2010 |
| Lähteet |
| Sven Hirn-Erkki Markkanen, Tuhansien järvien maa. Suomen matkailun historia. Matkailun edistämiskeskus, Suomen matkailuliitto.
Piirustus. Concept Ritning till ett Boningshus af träd, att uppföras uti Pungaharju Krono Park, innehållande Rum för Skogsvakten och för Resande. Ifa 23:2. RakH 56 M 7/20. KA. Valokuvia, Suomen matkailijayhdistys, MA 11, Otavan kuva-arkisto. |
| Luonti: 2.2.2010 Viimeisin muutos: 3.2.2010 |
| Suojelu |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 17.6.1993 |
| Päätösviranomainen: | Valtioneuvosto |
| Päätös: | 1/561/93, 1471/561/88 |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S2
Valtionhotelli Keisarinnan huvila Rantasauna Huolto-ja asuinrakennus valtiohotellin pihapiirissä |
|
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 2.12.2013 | |
 Rakennukset ja rakennelmat |
| Huolto- ja asuinrakennus |
|
||||||||||||
| Kuvaus |
| Yksikerroksinen, hirsinen huolto- ja asuinrakennus (18969 on Valtionhotellin pihapiirissä. |
| Luonti: 2.2.2010 Viimeisin muutos: 2.2.2010 |
| Historia |
| Yleisten rakennusten ylihallituksen vuosikertomus 1897-98 kertoo, että matkustajain määrän lisäännyttyä hotellin keittiö osoittautui liian pieneksi ja annettiin sille 17.10.1898 tehtäväksi uuden keittiölisärakennuksen rakentaminen puusta. |
| Luonti: 2.2.2010 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
| Jääkellari |
|
||||||||||
| Historia |
| Jääkellari on ensimmäisen luokan viinikellari viime vuosisadan lopulta. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Laivarannan paviljonki |
|
||||||||||||
| Historia |
| Rantapaviljonki on laivalaiturin tuntumassa mäen rinteellä sijaitseva jugend-sävyinen matkustajien odotushuone. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 4.2.2010 |
| Ns. Keisarinnan huvila |
|
||||||||||||||||||||
| Historia |
| Yleisten rakennusten ylihallituksen vuosikertomuksessa 1897-98 mainitaan, että Punkaharjun hotellin vuokraaja oli huomauttanut lisätilan tarpeesta vuosi vuodelta kasvavan matkailijavirran majoittamiseksi. Kun kuvernööri puolsi rakentamista, määräsi senaatti rakennettavaksi huvilarakennuksen "lyhyen matkan päähän vanhasta hotellista".
Rakennuksesta tuli 20 m pitkä ja 25 leveä; se sisälsi alakerrassa kokoushuoneen, 9 matkustajahuonetta ja pienen keittiön sekä yläkerrassa 5 matkustajahuonetta ja käytävän. Rakennuksessa oli rannan puoleinen kuisti sekä verannat molemmissa päissä. Keisarinnan huvila on kaksikerroksinen vaakavuorattu hirsirakennus, jonka avokuistin pylväissä ja ikkunan vuorilaudoissa on koristeleikkauksia. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 2.2.2010 |
| Lähteet |
| Yleisten rakennusten ylihallitus, vuosikertomus 1897-98.
Piirustus Punkaharjun kruununpuistoon rakennettavaksi huvilaksi. Ifa 19: 1a, 2a, RakH 56M 7/20. KA. |
| Luonti: 2.2.2010 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
|
||||||||||||||
| Rantasauna |
|
||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Lähes neliömäinen hirsisauna sijaitsee Valtiohotellin rinteessä Puruveden rannalla. |
| Luonti: 2.2.2010 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
| Valtionhotelli |
|
||||||||||||||||||||||||
| Historia |
| Valtionhotellin päärakennus on rakennettu neljässä eri osassa, joita yhdistävät erimuotoiset kuistit ja parvekkeet. Kaksikerroksisen hirsirakennuksen vaakalaudoitusta jäsentävät koristeleikatut ikkunanpielet sekä räystäs- ja kerroslistat. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Päätöspvm: | 17.6.1993 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätösviranomainen: | Valtioneuvosto |
| Päätös: | 1/561/93, 1471/561/88 |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S2 | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 4.2.2010 | |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
||||||||
 |
| × | ||
| < |
|
> |
MV/124/05.01.02/2018 SAVONLINNA, Punkaharjun Valtionhotellin ns. Keisarinnan huvilan sisätilojen muutokset, Laivalaiturintie 52