| Aikaisempi nimi: Läroverket för gossar och flickor |
| Käyttöaika: |
| |
| Aikaisempi nimi: Broban (Brobergska skolan) |
| Käyttöaika: |
| |
| Aikaisempi nimi: Taideteollisuusmuseo |
| Käyttöaika: |
| |
| Aikaisempi käyttötarkoitus: Koulurakennus, Läroverket för gossar och flickor |
| Käyttöaika: 1894-1977 |
| |
| Historia |
Taideteollismuseon käytöön hankitulla rakennuksella on merkitystä koululaitoksen historiassa. Perustajansa Karl Theodor Brobergin mukaan Brobergin koulu eli "Broban", Läroverk för gossar och flickor, oli perustettu 1883. Amerikkalaisen yhteiskasvatusihanteen mukaan luotu ja aluksi pahennusta herättänyt yksityinen koulu oli ensimmäinen laatuaan Suomessa ja samalla Pohjoismaissa.
Koulutalon piirustukset on laatinut arkkitehti Gustav Nystöm vuonna 1894. Rakennus valmistui syyslukukauden alkuun 1895. Talo suunniteltiin kaksikerroksiseksi, keskiosastaan kolmikerroksiseksi. Lisäksi rakennuksessa on kellarikerros. Pääfasadi sijoittuu Korkeavuorenkadulle. Ensimmäisen kerroksen suunnitelmien mukaan tullaan pääsisäänkäynnistä Korkeavuorenkadulta koko rakennuksen läpimenevään pituusakselin mukaiseen käytävään, jonka molemmin puolin on sijoitettu yhteensä kuusi luokkahuonetta. Lisäksi kerroksessa on suuri veistosali ja huone opettajille ja opettajattarille. Toiseen kerrokseen johtavat kahdet kaksikaiteiset portaat, jotka ovat molemmissa päissä käytävää. Toisessa kerroksessa on neljä luokkahuonetta, suurempi yhteinen juhlasali sekä piirustussali. Nämä kaksi salia on erotettu keskikäytävästä liukuovin , jolloin tarpeen mukaan saadaan salit ja käytävä yhdistettyä suureksi yhtenäiseksi tilaksi.
Kolmannessa kerroksessa on kolme pienempää luokkahuonetta ja kattovalolla valaistu käytävä. Kellarikerrokseen on suunniteltu vahtimestarin huone, pesutupa ja WC:T.
Koulun lämmittämiseksi kaakeliuuneja oli joka luokassa kaksi. Uunien takana oli ilmakuilu, joka kiersi ne molemmin puolin ja jonka kautta raitista ilmaa tuli huoneisiin. Käytetty ilma poistui oman kanavan kautta.
Rakennuksen fasadit muodostuvat goottilais-renesanssityylisistä muodoista ja ne on toteutettu puhtaaksimuuratuista tiilistä. Pääfasadin korostettu keskirisaliitti ja goottilaisittain muotoiltu keskitorni antavat rakennukselle voimakkaan siluetin.
Rakennuksen siirtyessä koulukäytöstä Taideteollisuusmuseon käyttöön se oli säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan. Uusi käyttö vaati asemakaavamuutoksen. Rakennukseen tehtiin käyttötarkoituksen muutoksen vaatimia muutostöitä 1977-1978 ja laajempi peruskorjaus vuosina 1995-1997 arkkitehtitoimisto Hannu Tommisen johdolla (Restauroivat Arkkitehdit Puurunen-Tomminen, arkkitehti Hannu Tomminen). Suuri osa rakennuksen tummista puukatoista maalattiin valkoisiksi, toisen kerroksen pääsalien katot ja ovet on jätetty alkuperäiseen asuunsa kaikkine koristeineen. Kaakeliuuneista osa on purettu pois. Sisääntuloaulan alkuperäinen keraamisin laatoin päällystetty lattia on säilytetty. Toisen kerroksen vastaavasta tilasta on lattialaatat purettu pois. Suurten salien ja aulatilojen puulattiat on maalattu harmaaksi, joka luo näyttelytilalle rauhallisen tunnelman. |
| Luonti: 28.7.2015 Viimeisin muutos: 28.7.2015 |
| |
| Lähteet |
| Taideteollisuusmuseo, Historian paino. Jarno Peltonen 2003. Historiikki, painamaton |
| Luonti: 28.7.2015 |
| |
| Lähteet |
| Taideteollisuusmuseo peruskorjattiin Muotoilumuseoksi. Anja Hämäläisen artikkeli Projektiuutiset lehdessä 1997/10 |
| Luonti: 28.7.2015 |
| |
takaisin
Kuvaus
Rakennukset ja rakennelmat