Uusimaa | |
Helsinki | |
Merikasarmi | 200260 |
Kiinteistötunnus: | 91-8-141-1; 91-8-1-1; |
Muu tunnus: | 091-000 VARR |
Osoite: | Laivastokatu 22 00160 HELSINKI |
Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | puolustus- ja sotalaitos |
takaisin |
Kuvaus |
Katajanokan itäosan rakennushistoria 1700-luvun lopulla aloitetusta mutta keskeneräiseksi jääneestä varikkolinnoituksesta pääkaupungin venäläisen varuskunnan ja myöhemmin suomalaisen meriekipaasin kasarmiksi ja edelleen Itämeren laivaston sotasatamaksi ja uudelleen suomalaisten joukkojen kasarmiksi ja sitten Valmetin telakka-alueeksi ja viimeksi ulkoasiainministeriön tyyssijaksi eli Merikasarmiksi on poikkeuksellinen monisäikeinen tapahtumainkulku. Vanhan varikkopihan ympärille ryhmittyvä Merikasarmin lukuisa rakennuskanta koostuu C. L. Engelin 1810-luvun lopulta eteenpäin suunnittelemista kasarmirakennuksista ja telakkavaiheen jälkeen 1980 toteutetun laajan korjaus- ja uudisrakennusvaiheen (suunnittelu: arkkitehti Erik Kråkström) tuloksista. Kokonaisuuden kehittelyssä huolehdittiin erityisesti rakennusryhmän pohjoiseen antavasta rintamasta, jonka toteutuksessa tavoiteltiin Engelin 1825 suunnitteleman mutta osin toteuttamatta jääneen mahtavan uusklassisen komposition täydentämistä valmiiksi.
Varsinkin historiallisena kasarmialueena ja ministeriön virastotiloina Katajanokan itäosaa hallitsevalla Merikasarmilla on erityistä merkitystä sotilasrakennusperinnön, valtion rakennustoimen vaiheiden ja pääkaupungin rakennushistorian kannalta. |
Luonti: 16.11.2011 |
Historia |
Historia |
Merikasarmi perustettiin venäläisen sotaväen käyttöön. Vuonna 1833 siihen sijoitettiin I. Suomalainen meriekipaasi. Sittemmin alue oli mm. sotasatama. Valmetin telakka toimi alueella 1960-luvulta 1970-luvun puoliväliin. |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu |
Suojelun väline: | Asetus 480/85 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 18.9.1980 |
Päätösviranomainen: | Valtioneuvosto |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 8.12.2016 | |
Rakennukset ja rakennelmat |
Asuin- ja toimistorakennus Laivastokatu 20 |
|
Historia |
Punatiilinen, ulkoasultaan runsaasti koristeltu kolmikerroksinen asuin- ja toimistorakennus on 1800-luvun lopulta. |
Luonti: 1.1.1900 |
Lähteet |
Laivastokatu 20. Rakennushistoriaselvitys ja inventointi. Arkkitehtitoimisto Livady Oy 2016. Tilaaja Senaatti-kiinteistöt. |
Luonti: 14.2.2019 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Asetus 480/85 |
Päätöspvm: | 18.9.1980 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätösviranomainen: | Valtioneuvosto |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 17.2.2015 | |
|
Läntinen upseerisiipi |
|
Suojelu | |
Suojelun väline: | Asetus 480/85 |
Päätöspvm: | 18.9.1980 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätösviranomainen: | Valtioneuvosto |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 11.9.2008 Viimeisin muutos: 17.2.2015 | |
Päärakennus |
|
Historia |
Rakennuskompleksin vanhimmat osat, kolmikerroksinen matruusisiipi (rakennettu 1816-1820), matalat keittiösiivet (1826-1828) ja kolmikerroksinen upseerisiipi (1834-1836) perustuvat C.L.Engelin suunnitelmiin vuodelta 1816 ja 1925. Kasarmin ulkoarkkitehtuuri on taidokasta "palladiolaista" klassismia. |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Asetus 480/85 |
Päätöspvm: | 18.9.1980 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätösviranomainen: | Valtioneuvosto |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 17.2.2015 | |
Sairaalarakennus |
|
Historia |
Kaksikerroksisen sairaalan suunnitteli A.F. Granstedt 1833. Se valmistui 1838. |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Asetus 480/85 |
Päätöspvm: | 18.9.1980 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätösviranomainen: | Valtioneuvosto |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 17.2.2015 | |
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
× | ||
< | > | |