 |
| Kanta-Häme | |
| Hämeenlinna | |
| Hämeen linna | 200267 |
| Kiinteistötunnus: | 109-430-11-0; |
| Muu tunnus: | 109-069 VARR |
| Kylä tai kaupunginosa: | Kaupunkikylä |
| Osoite: | Kustaa III:n katu 6, 13100 Hämeenlinna |
| Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Hallinto |
| Ajoitus: | Rakentaminen 1250-1783 Arvioitu ajankohta |
 takaisin |
|
 Kuvaus |
| Hämeen linna on Turun linnan ohella tärkein keskiaikainen linnamme. Linna kuvastaa Hämeenlinnan merkitystä Hämeen sotilaallisena, hallinnollisena ja taloudellisena keskuksena keskiajalta alkaen. Hämeen linna liittyy myös maan vankeinhoidon historiaan.
Keskiaikainen linna sijaitsee Hämeen tärkeimmän vesireitin varrella Vanajaveden kapeikossa, keskellä rautakaudelta asti tiheimmin vakituisesti asuttua Kanta-Hämeen aluetta. Hämeen linna käsittää päälinnan, kehämuurirakennukset ja niitä ympäröivät vallit. Päälinnan vanhin osa on harmaakivestä muurattu nelisivuinen leirikastelli, jonka rakentaminen alkoi 1200-luvun puolivälin jälkeen. Sen sisäpuolella on 1300-luvun alkuun mennessä valmistunut nk. harmaakivilinna neliömäisen pihan ympärille sijoittuvine holvattuine huoneineen. Kolmannesta rakennusvaiheesta, 1300-luvun puolivälistä on linnan portin kohdalla ulkoneva, harmaakivinen asuintorni, ns. Kukkotorni. Linnan tiilestä muurattu palatsikerros on 1400-luvun alusta. Linnan tornit yhdistävä puolustuskäytävä on viimeisestä keskiaikaisesta rakennusvaiheesta. Päälinnaa ympäröi esilinna. Linnan nykyinen ulkoasu on pääosin 1700-luvun alkupuolelta, jolloin linna muutettiin viljavarastoksi ja varikkokäyttöön. Linnan keskiaikaisessa harmaakivestä ja tiilestä muuratussa kehämuurissa on 1560-luvulta peräisin oleva tykkitorni. Kehämuurissa on linnan uusimisen yhteydessä rakennetut eteläinen, läntinen ja pohjoinen kehämuurirakennus. Eteläinen kehämuurirakennus eli kruununleipomo on 1740-luvulta. Esilinnan pihalla sijaitsevat rakennukset, kuten päävartio- ja arestirakennus ovat vuodelta 1783. Kehämuurin ulkopuolella olevat tenalji-vallit ovat venäläiskauden alkupuolelta. Hämeen linna otettiin 1836 kokonaan vankilakäyttöön. Linnan länsipuolella sijaitseva Hämeen lääninvankila koostuu kolmesta rakennuksesta, 1844 valmistuneesta Kronoborgin ojennuslaitoksesta, 1872 rakennetusta lääninvankilan selliosastosta ja vankilan verstasrakennuksesta. Linna on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä "Hämeen linna" ja " Vanajaveden laakso ja Aulanko" - nimistä valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. |
| Luonti: 14.10.2010 Viimeisin muutos: 13.9.2011 |
| Historia |
| Historia |
| Asetuksella suojellaan Hämeen linnan alue sekä sillä sijaitsevat keskiajalta peräisin oleva tiililinna kehämuurirakennuksineen ja kaksi tiilistä vankilarakennusta 1800-luvulta.
Hämeen linna käsittää päälinnan, kehämuurirakennukset ja niitä ympäröivät vallit. Päälinnan vanhin osa on harmaakivestä muurattu nelisivuinen leirikastelli, jonka rakentaminen alkoi 1200-luvun puolivälin jälkeen. Sen sisäpuolelle valmistui 1300-luvun alkuun mennessä nk. harmaakivilinna neliömäisen pihan ympärille sijoittuvine holvattuine huoneineen. 1400-luvun alkuun mennessä korotettiin linnaa tiilestä muuratulla palatsikerroksella. Viimeisenä keskiajan rakennusvaiheena toteutettiin ylin, neljä tornia yhdistävä puolustuskäytävä. Nykyisen ulkohahmonsa linna sai kun se 1700-luvun alkupuolella muutettiin viljavarastoksi. Linna varustettiin jo keskiajalla harmaakivestä ja tiilestä muuratulla kehämuurilla, jonka yhteyteen rakennettiin linnan puolustusjärjestelmän uusimisen yhteydessä 1780-luvulta lähtien eteläinen, läntinen ja pohjoinen kehämuurirakennus. Kehämuurin itäkulmassa oleva tykkitorni on peräisin Vaasa-ajalta. Linnan uloimman maavallijärjestelmän rakentaminen alkoi 1780-luvulla. Se saatettiin loppuun venäläiskaudella 1830-luvun alkuun mennessä. Hämeen linnan sotilaallinen käyttö päättyi 1837, jolloin siitä tuli vankila. Laaja ja perusteellinen entistämistyö tehtiin vuosina 1956-1988. Päälinna muutettiin 1837 C.L. Engelin suunnitelmien mukaan vankilaksi. Sen viereen rakennettiin ojennuslaitos 1844 ja maamme ensimmäinen sellivankila 1872. Vankilarakennukset siirtyvät museoviraston hallintaan 1993, jolloin Hämeen lääninvankila saa uudet tilat. Hämeen linna ja lääninvankila ovat osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä "Hämeen linna " ja valtakunnallisesti arvokasta Vanajaveden laakson ja Aulangon maisema-aluetta (nro 39 Maisema-aluetyöryhmän mietinnössä 66/1992). Lääninvankila siirtyi museoviraston hallintaan joulukuussa 1994 (OPM:n kirje 97/610/94). |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 14.10.2010 |
| Historia |
| Hämeen linna oli Hämeen maakunnan hallinnollinen ja taloudellinen keskus keskiajalta 1600-luvulle, minkä jälkeen se toimi mm. varikkona ja vankilana. Hämeen linnan perustajana pidetään Mauno Ladonlukkoa, jonka hallituskaudella 1275-90 linnan paikaksi määrättiin Hämeen rautakaudelta asti tiheimmin asutulla alueella Vanajaveden kapeikossa sijaitseva saari. Linnaa edelsi Hakoisten linnavuori, jota ehdittiin linnoittaa jossain määrin 1200-luvulla.
Harmaakivistä linnaa korotettiin 1350-luvulta alkaen tiilirakenteilla, samalla linnan luonne muuttui sotilaskäytöstä yhä enemmän asuin-ja hallintokäytöön. Tällöin rakennettiin mm. Kuninkaansali ja Kuningattarenkammio. Aikakauden tyylilliset vaikutteet, gotiikka, tulivat Pohjois-Saksasta. Keskuslinnan nykyinen asu syntyi 1400-luvun ja 1500-luvun vaihteessa, jolloin kulmatornit rakennettiin. Kehämuuriin suunnitelluista tykkitorneista valmistui vain itäinen tykkitorni 1559. Ruotsin ja Venäjän välisestä rajasta kauaksi jääneen linnan varsinaiseksi käytöksi vakiintui 1700-luvulla varikkotoiminta. Linna muutettiin ensin 1720-luvulla kruunun viljavarastoksi ja 1730- ja 1740-luvulla kehämuuriin liitettiin kruununleipomo. Linnoittamista jatkettiin Ruotsille tappiollisten sotien jälkeen 1700-luvun loppupuolella ja 1800-luvun alkupuolella, jolloin valmistuivat bastionit ja tenaljit kehämuurin ulkopuolelle. Hämeen linnan sotilaallinen käyttö päättyi 1837, jolloin päälinna muutettiin C.L. Engelin suunnitelmien mukaan vankilaksi. Prokuraattori K.J. Walleen ehdotti kenraalikuvernöörille työ- ja ojennuslaitoksen perustamista. Uudenmaan ja Hämeen läänejä varten tarkoitettu laitos päätettiin sijoittaa Hämeenlinnaan linnan yhteyteen. Arkkitehti A.F. Granstedtin intendentinkonttorissa suunnittelema ojennuslaitos rakennettiin linnan viereen vuosina 1841-44. Ojennuslaitos lakkautettiin 1869 ja sen tilat päätettiin käyttää perustettavan kuritushuoneen tarkoituksiin. Kuritushuoneen uuden sellivankilan suunnittelu annettiin arkkitehti L. I. Lindqvistille, joka oli tehnyt ensimmäiset suunnitelmat jo 1868. Uudenaikainen, maamme ensimmäinen sellivankila oli valmiina 1872. Linna muutettiin naisvankilaksi 1881. Linnan käyttö vankilana päättyi 1953, jonka jälkeen linnan laaja ja perusteellinen entistämistyö aloitettiin 1956. Linnan entistämissuunnitelman laati professori N.E. Wickberg. Päälinna avattiin yleisölle 1980. Vankilarakennukset siirtyivät Museoviraston hallintaan 1993, jolloin Hämeen lääninvankila sai uudet tilat. Lääninvankilan rakennukset avattiin yleisölle vankilamuseona 1997. |
| Luonti: 14.10.2010 |
| Lähteet |
| Zachris Topelius, Finland framstäldt i teckningar 1845.
Knut Drake, Die Burg Hämeenlinna im Mittelalter. SMYA 68. 1968. N.E. Wickberg, Hämeen linnan entisöinti. Tiili 4/1976 Knut Drake, Hämeen linnan historialliset vaiheet. Tiili 4/1976 Nils Erik Wickberg, Hämeen linna. Arkkitehti 8/1987 Elias Härö, Hämeen linnan rakennushistoria. Arkkitehti 8/1987 Sari Schulman, Hämeenlinnan historialliset vankilarakennukset - installaatiotekniikka ja tilarakenne. Suomen Museo 1996. Elina Suominen (toim.), Suomen vankeinhoidon historiaa I. Katsauksia vankeinhoidon kehitykseen. Helsinki 1981. Raija Kallinen, Kasvatusta ja keskitystä. Vankeinhoitolaitos autoniomian ajan jälkipuoliskolla. Vankeinhoidon historiaprojektin julkaisu 10. Helsinki 1982. Olli Immonen, Hämeenlinnan ojennuslaitos ja sellivankila. Rakennushistoriallinen selvitys ja dokumentointi. Museovirasto 1992. Vankilamuseotyöryhmän mietintö. Opetusministeriön työryhmien muistioita 11:1994. Anna-Maria Vilkuna, Hämeen linna. Opaskirja. Museovirasto 2001. |
| Luonti: 14.10.2010 |
| Suojelu |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 2.12.1993 |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S1 Keskiaikainen päälinna
S1 Eteläinen kehämuurirakennus eli kruunun leipomo S1 Läntinen kehämuurirakennus S1 Pohjoinen kehämuurirakennus ja kehämuurirakennuksen eteishalli S1 Itäinen tykkitorni S1 Vallit ja vallihaudat siltoineen |
|
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 3.1.2011 | |
 Rakennukset ja rakennelmat |
| Eteläinen kehämuurirakennus |
|
||||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Päälinnaa kiertävän kehämuurin eteläinen osa on rakennettu kruunun leipomoksi 1740-luvulla, josta leipomon suuret uunit ovat säilyneet. Leipomosta tehtiin kaksikerroksinen, alakerrassa oli kuusi leivinuunia ja ylhäällä tynnyriholvattu kuivausullakko.
Punatiilisessä rakennuksessa sijaitsee nykyisiin tilausravintola, museokauppa sekä toimistotiloja. |
| Luonti: 14.10.2010 Viimeisin muutos: 2.11.2018 |
| Historia |
| Linnan keskiaikaisessa harmaakivestä ja tiilestä muuratussa kehämuurissa on 1560-luvulta peräisin oleva tykkitorni. Kehämuurissa on linnan uusimisen yhteydessä rakennetut eteläinen, läntinen ja pohjoinen kehämuurirakennus. Tiiliä ja harmaakiviä perustusten ja seinien muuraukseen saatiin purkamalla keskiaikaista kehämuuria ja gatabuuritornia, uudet tiilet säästettiin leipomon valtaisiin uuniehin. Eteläinen kehämuurirakennus eli kruununleipomo on rakennettu 1740-luvulla armeijan leipomoksi. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 3.1.2011 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
|
||||||||||||||
|
||||||||
|
|||||||||||
|
||||||||
|
||||||||
| Eteläinen kehämuurirakennus |
|
||||||||||||||||
| Historia |
| Eteläinen kehämuurirakennus eli porttitornirakennus oli alunperin päävartio- ja arestirakennus, joka sisälsi myös työtiloja.
Rakennus on 1780-luvulta. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
|
||||||||||||||
|
||||||||
| Itäinen tykkitorni |
|
||||||||||||||||
| Historia |
| Itäinen tykkitorni, joka on rakennettu 1560-luvulla. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
|
||||||||||||||
|
||||||||
| Läntinen kehämuurirakennus |
|
||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Päälinnan länsisivulle valmistui niin kutsuttu läntinen kehämuurirakennus, johon sijoitettiin asepaja, korjauspaja ja vaunuvarikko.
Läntisessä kehämuurissa on nykyisin toimisto- ja näyttelytiloja. |
| Luonti: 3.1.2011 Viimeisin muutos: 2.11.2018 |
| Historia |
| Läntinen kehämuurirakennus käsitti alunperin arsenaalin ja työtiloja. Rakennus on 1790-luvulta. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Historia |
| Ruotsin ja Venäjän välisestä rajasta kauaksi jääneen linnan varsinaiseksi käytöksi vakiintui 1700-luvulla varikkotoiminta. Linna muutettiin ensin 1720-luvulla kruunun viljavarastoksi. |
| Luonti: 14.10.2010 Viimeisin muutos: 14.10.2010 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
|
||||||||||||||
|
|||||||||||
| Pohjoinen kehämuurirakennus |
|
||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Pohjoisessa kehämuurirakennuksessa olivat miehistön makuu- ja keittiötilat. Tämän osan rakennustyöt käynnistyivät 1790-luvulla. Nykyisin rakennuksessa on näyttelytiloja. |
| Luonti: 3.1.2011 |
| Historia |
| Pohjoisen kehämuurirakennuksen eteishalli. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
|
||||||||||||||
| Pohjoinen kehämuurirakennus |
|
||||||||
| Historia |
| Pohjoinen kehämuurirakennus. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
| Päälinna |
|
||||||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Päälinnan vanhin osa on harmaakivestä muurattu nelisivuinen leirikastelli, jonka rakentaminen alkoi 1200-luvun puolivälin jälkeen. Sen sisäpuolella on 1300-luvun alkuun mennessä valmistunut nk. harmaakivilinna neliömäisen pihan ympärille sijoittuvine holvattuine huoneineen. Kolmannesta rakennusvaiheesta, 1300-luvun puolivälistä on linnan portin kohdalla ulkoneva, harmaakivinen asuintorni, ns. Kukkotorni. Linnan tiilestä muurattu palatsikerros on 1400-luvun alusta. Linnan tornit yhdistävä puolustuskäytävä on viimeisestä keskiaikaisesta rakennusvaiheesta.
Nykyisin linna toimii nähtävyys- ja näyttelykäytössä. |
| Luonti: 14.10.2010 Viimeisin muutos: 14.10.2010 |
| Historia |
| Hämeen linnan perustajana pidetään Mauno Ladonlukkoa, jonka hallituskaudella 1275-90 linnan paikaksi määrättiin Hämeen rautakaudelta asti tiheimmin asutulla alueella Vanajaveden kapeikossa sijaitseva saari. Linnaa edelsi Hakoisten linnavuori, jota ehdittiin linnoittaa jossain määrin 1200-luvulla.
Harmaakivistä linnaa korotettiin 1350-luvulta alkaen tiilirakenteilla, samalla linnan luonne muuttui sotilaskäytöstä yhä enemmän asuin-ja hallintokäytöön. Tällöin rakennettiin mm. Kuninkaansali ja Kuningattarenkammio. Aikakauden tyylilliset vaikutteet, gotiikka, tulivat Pohjois-Saksasta. Keskuslinnan nykyinen asu syntyi 1400-luvun ja 1500-luvun vaihteessa, jolloin kulmatornit rakennettiin. Kehämuuriin suunnitelluista tykkitorneista valmistui vain itäinen tykkitorni 1559. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 14.10.2010 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
|
||||||||||||||
|
||||||||
|
|||||||||||
|
||||||||
|
|||||||||||
|
||||||||
|
||||||||
|
||||||||
|
||||||||
|
||||||||
| Vallit ja vallihaudat |
|
||||||||||||
| Historia |
| Linnaa ympäröivät vallit ja vallihaudat siltoineen. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
|
||||||||||||||
|
|||||||||||
|
|||||||||||
|
||||||||
|
||||||||
|
||||||||
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
 |
| × | ||
| < |
|
> |
MV/279/05.04.01.00/2018 HÄMEENLINNA, Hämeen linnan piha, arkeologinen valvonta 2018. Tutkimusraportti.
