Varsinais-Suomi | |
Turku | |
Arkkipiispantalo | 200285 |
Kiinteistötunnus: | 853-1-3-5; |
Muu tunnus: | 853-099 VARR I:3:1 (31.8.1994) Kiinteistörekisteritunnus |
Osoite: | Piispankatu 9 20500 TURKU |
Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Hallinto |
takaisin |
Kuvaus |
Uuden arkkipiispantalon tarve nousi esiin 1884. Vanha talo todettiin huonokuntoiseksi ja
sen asema palon jälkeisessä Turussa oli muuttunut. Lääninarkkitehti von Heideken laati suunnitelman uusien rakennusten sijoittamisesta entiselle tontille, uusien sivurakennusten piirustukset ja koko remontin kustannusarvion. Senaatti myönsi hankkeeseen varat ja määritteli kustannusten katoksi 100 000 markkaa. Arkkitehti Sebastian Gripenberg sai tehdä muutokset, yksi luonnoksista valittiin ehdotukseksi senaatille. Yleisten rakennusten ylihallituksessa talon lopullisten piirustusten laatimisen sai tehdäkseen arkkitehti Jac. Ahrenberg. Piirustukset on Ahrenbergin lisäksi allekirjoittanut Ylihallituksen silloinen johtaja J. L. Lindqvist. Julkisivun, toisen kerroksen huoneiden ja kellarikerroksen piirustuksia luonnoksissa ei ollut, joten nämä jäivät kokonaan Ahrenbergin tehtäväksi. Senaatti teki rakentamispäätöksen 1887 ja totesi vielä erikseen, että sekä päärakennus että piharakennus oli rakennettava kivestä. Puutarhan ja sen istutusten suunnitelman teki alun perin A. F. Rydberg, näihin aikoihin Turussa toiminut, ruotsalaissyntyinen puutarha-arkkitehti. Hänen suunnitelmiensa pohjalta lopullisen suunnitelman laati ja työn toteutti puutarhamestari, Turun kaupunginpuutarhuri O.R. Gauffin. Piispantalon kadunpuoleisille reunustoille pystytetyn mustan valurauta-aidan valmisti naapurikorttelissa sijainnut Turun Rautateollisuus todennäköisesti arkkitehti Reiniuksen piirustusten pohjalta. Aidassa toistuu koristekuviona piispansauvan koukkua muistuttava kaari, jonka keskellä on tyylitelty lilja. Porteissa puolestaan on kookkaat ristikuviot. Kolme vuotta kestäneet rakennustyöt valmistuivat 1890. Ulkopuolelta, varsinkin pääsisäänkäynnin puolelta arkkipiispantalo näyttää kaksikerroksiselta, vaikka toinen kerros onkin pääosin ullakkotilaa. Uusrenessanssityyliä edustavan palatsin pääväriksi muodostui tiilen murrettu punainen, josta vaaleammat seinäosat sekä ikkunalistoitus erottuvat. Koristelua on fasadissa käytetty vain eräissä yksityiskohdissa, kuten symmetristen ja pyörökaaristen ikkunalistojen kasviaiheisissa ornamenteissa. Julkisivun molempiin päihin jäävien isompien ikkunoiden listat päätykolmioineen ovat reunuksiltaan kuutta muuta ikkunankehystä koristeellisimpia. Talon räystäät ovat tyylin mukaisesti leveät sekä koristeelliset. Rakennuksen molempia päätyjä kiertävät ylhäällä seinälistoissa symboliset liljanauhat. Myös talon kulmia korostavat vaaleat kulmaharkot. Päädyssä olevan sisäänkäynnin pyörökaarista ovea koristavat molemmin puolin sijoittuvat neliskulmaiset pylväät pelkistetyin kapiteelein. Sisäänkäyntiä reunustaa viivaornamenttikuvio. Ajan tavan mukaan näyttävyys oli tarkoitettu nimenomaan kadun puoleisille julkisivuille. Talon toisella puolella, pihapuiston suunnasta seinä on yksivärinen. Arkkipiispantalo sisälsi sekä piipan vastaanotto- että edustustilat, asunnon ja palvelijoiden tilat. Suuri salonki oli tarkoitettu juhla- ja edustustilaksi. Se oli ovien kautta yhdistettävissä ruokasaliin. Salien seinät olivat osittain paneloidut ja molemmissa oli koristeelliset majolikauunit. Alakerrassa oli myös piispan vastaanottohuone ja työhuone sekä isännän makuuhuone ja lastenkamari, olohuone, tarjoilutila sekä keittiö. Kaikissa asuinhuoneissa oli kaakeliuunit. Rakennuksen toinen kerros oli varattu asuintiloiksi. Kaikkiaan asuintilat oli tarkoitettu kohtuullisen suurta lapsiperhettä varten. Yksityisten asuinhuoneiden ja edustustilojen erottaminen toteutui vasta vuosien 2009-2010 korjauksessa, kun yläkertaan rakennettiin keittiö ja oma erillinen sisäänkäynti. Arkkipiispan talon ensimmäisen kerroksen tilojen pintaala oli 479 m² ja toisen kerroksen asuintilojen 153 m². Samaan aikaan päärakennuksen kanssa valmistui tontin pohjoissivustalle Ahrenbergin piirustusten mukaan tehty piharakennus. Siihen tuli tiloja palveluskunnan käyttöön sekä suojat kotieläimille ja hevosvaunuille. |
Luonti: 4.2.2021 Viimeisin muutos: 4.2.2021 |
Historia |
Historia |
Asetuksella suojellaan Turun arkkipiispantalo, talousrakennus sekä niitä ympäröivä puisto valurauta-aitoineen.
Puutarha periytyy 1700-luvun puolivälistä. Puutarhan iäkkäät poppelit on nimetty raamatun profeettojen mukaan. Viime vuosikymmeninä arkkipiispat ovat istuttaneet puistoon nimikkopuunsa. Puutarhaa reunustavat piispansauva ja lilja-aiheinen rauta-aita, joka on peräisin päärakennuksen valmistumisajalta. Porteissa on kookkaat ristikuviot. Turun keskustan rakennussuojelun vaihekaavassa Arkkipiispantalo on saanut merkinnän SR5 ja piharakennus SR4, myös puisto on säilytettävä. Asemakaavassa vuodelta 1967 asuinrakennus on suojeltu sr:llä. Tontilla on sijainnut piispan residenssi 1720-luvulta lähtien. Asiakirjojen mukaan tontilla aivan joen tuntumassa sijaitsi 1763 yksikerroksinen, turvekattoinen ja kivijalkainen rakennus, sivurakennukset oli sijoitettu symmetrisesti tontin pitkiä sivuja myötäillen. Päärakennuksesta johti tammikuja tontin toisessa päässä sijaitsevaan huvimajaan ja puutarhaan. Vuonna 1803 tilattiin arkkitehti Charles Bassilta - josta myöhemmin tuli Suomen intendentinkonttorin ensimmäinen intendentti vuosina 1810-24 - piirustukset uutta päärakennusta varten. Hanketta ei silloin toteutettu, vasta 1810 rakennettiin uusi päärakennus vanhan paikalle joen rantaan. Rakennus säästyi vuoden 1827 palolta vuoteen 1887, jolloin yleisten rakennusten ylihallituksen toimesta suunniteltiin nykyinen rakennus. |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu |
Suojelun väline: | Laki rakennusperinnön suojelemisesta |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 5.12.2022 |
Päätösviranomainen: | ELY-keskus |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus määrää 5.122022 (VARELY 2713/2014) Turun kaupungin I kaupunginosassa sijaitsevan arkkipiispantalon, ulkorakennuksen ja pihan (kiinteistötunnus 853-1-3-5) sekä osan yleisestä alueesta 853-1-9903-0 / palsta 5 suojeltavaksi rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (498/2010) nojalla.
Suojeltua aluetta koskeva aluerajaus käy ilmi tämän päätökseen liitteenä olevasta kartasta. Tällä päätöksellä kumotaan valtion omistamien rakennusten suojelusta annetun asetuksen (480/1985) nojalla 31.08.1994 tehty ympäristöministeriön päätös N:o 2/562/94 arkkipiispantalon, ulkorakennuksen ja pihan osalta. Suojelu lakkaa tämän päätöksen tullessa lainvoimaiseksi. Suojelun kohdentuminen Suojelu koskee arkkipiispantalon ulkoasua, rakennusrunkoa ja sisätiloja kiinteine sisutuksineen sekä ulkorakennuksen ulkoasua ja rakennusrunkoa sekä pihaa aitoineen. Rakennusten ulkoasu muodostuu julkisivun ja vesikaton rakennusosista, yksityiskohdista, koristeista ja materiaaleista. Julkisivuaukkoihin liittyvät rakennusosat eli ikkunat ja ovet ovat ulkoasuun liittyvä kokonaisuus myös sisäpuolisine osineen. Suojelu kohdistuu alkuperäisiin (1887) sekä vuoden 1931 korjauksen mukanaan tuomiin ikkunoihin ja oviin. Rakennusten rakennusrunko käsittää ulkoseinät, väliseinät sekä ala-, väli- ja yläpohjat. Kiinteään sisustukseen kuuluvat päärakennuksessa alkuperäiset ja vuoden 1931 sisäovet, listoitukset, tulisijat (kellarikerroksen leivinuuni ja työhuoneen takka), seinämaalaukset, oviaukkojen yläosien koristeet ja seinäsyvennykset sekä työhuoneen kiinteät kirjahyllyt. Varsinais-Suomen ELY-keskus antaa seuraavat suojelumääräykset: 1. Rakennuksia ja pihaa aitoineen on hoidettava ja käytettävä niin, ettei niiden kulttuurihistoriallinen arvo heikenny. Rakennusten korjaus- ja muutostöiden tulee perustua kohteen historian, alkuperäistoteutuksen, muutosvaiheiden ja säilyneisyyden riittävään tuntemukseen. 2. Rakennuksia ja rakennelmia, joihin suojelu kohdentuu, ei saa purkaa. 3. Arkkipiispantalon ulkoasu, rakennusrunko ja kiinteä sisustus on säilytettävä. Ulkorakennuksen ulkoasu ja rakennusrunko on säilytettävä. 4. Korjaamisen lähtökohtana on suojeltujen rakenteiden, rakennusosien, materiaalien ja pintojen säilyttäminen. Korjauskelvottomia rakennusosia voidaan uusia harkitusti. Elinkaarensa päässä olevaa kasvillisuutta voidaan uusia. 15/17 5. Rakennus- ja talotekniset sekä käytön edellyttämät välttämättömät muutokset on sovitettava rakennuksen arkkitehtuuriin, materiaaleihin ja muihin ominaispiirteisiin. 6. Korjaus- ja muutostöissä on kuultava Museovirastoa, joka voi antaa ohjeita suojelumääräysten soveltamisesta. 7. Jos suojeltavaksi määrätty rakennus on vahingoittunut tai tuhoutunut, rakennuksen omistajan tai haltijan on ilmoitettava siitä viipymättä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 8. Lisäksi on noudatettava mitä rakennusperinnön suojelemisesta annetussa laissa (498/2010) on vielä säädetty. |
|
Luonti: 21.11.2018 Viimeisin muutos: 19.12.2022 | |
Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 31.8.1994 |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 12.5.2010 | |
Rakennukset ja rakennelmat |
Arkkipiispantalo |
|
Historia |
Arkkipiispan talon piirustusten allekirjoittajina ovat arkkitehdit Jac. Ahrenberg, Seb. Gripenberg ja L. Lindqvist. Talon ensimmäinen kerros on virkakäytössä, toinen yksityiskäytössä. Alunperin tontin on rajannut joki sekä Piispan- ja Agricolankadut. Nyttemmin jokirannan puistokaistale kuuluu kaupungille. |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S 2 | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 12.5.2010 | |
Ulkorakennus |
|
Historia |
Ulkorakennuksessa sijaitsee mm. talonmiehen asunto ja autotalleja. Sivurakennus on suunniteltu samaan aikaan kuin päärakennus. Siihen tuli mm. vaunuvaja, hevostalli ja asuinhuone. |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 | |
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
× | ||
< | > | |