Pohjois-Karjala | |
Joensuu | |
Uimaharjun rautatieasema | 200306 |
Kiinteistötunnus: | 167-435-51-3; 167-435-51-239; 167-435-51-246; 167-435-51-245; 167-435-871-2; |
Muu tunnus: | 045-066 VARR 402 Eno, 51:3/Rautatiealue RN:o |
Osoite: | Ratatie 1 81280 UIMAHARJU |
Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Liikenne |
Ajoitus: | Rakentaminen 1908-1908 |
takaisin |
Kuvaus |
Uimaharjun rautatieaseman hyvin säilyneessä rakennuskannassa on voimakas jugendarkkitehtuurin leima ja se on alueena poikkeuksellisen yhtenäinen. Uimaharjun asemalla on ainoa asema-alueilla säilynyt puinen vesitorni.
Uimaharju sijaitsee rauta- ja vesiteiden risteyksessä. Sellutehtaan varjossa Pielisen rannalla sijaitsevalla Uimaharjun asema-alueella on toistakymmentä 1908 valmistunutta rakennusta. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 23.1.2014 |
Historia |
Historia |
Viipurista Sortavalan kautta Joensuuhun kulkenut Karjalan rata rakennettiin suurista pääradoista viimeisenä vuosina 1892-94. Sen jatkosta keskusteltiin pitkään, ja sillä aikaa Savon rata ulotettiin Kajaaniin asti. Se puolestaan vähensi kiinnostusta jatkaa Karjalan rataa pohjoiseen.
Vuosien 1905-06 valtiopäivät päätti, että rataa jatkettaisiin Pielisjoen länsipuolta Uimaharjun ja Lieksan kautta Nurmekseen. Uimaharjussa rata ylittää Pielisjoen. Joen ylittävä silta oli valmistuessaan 1909 Suomen suurin kääntösilta. Rauta- ja vesiteiden risteyksessä olevasta Uimaharjusta kehittyi vilkas puutavaran käsittelypaikka. Joensuulainen Oy Gustaf Cederberg perusti Laiskalahden sahan 1916 ja Metsähallitus Uimaharjun halkosahan 1917. Satamaradan yhteyteen rakennettiin sivuraide puutavaran kuormaamista varten. Halkosaha osoittautui pian kannattamattomaksi ja jo 1920 se suljettiin talviajaksi. Saha siirtyi 1932 Veitsiluoto Oy:lle ja alueella on nykyään Ensocellin sellutehdas. Vaikka sahojen toiminta oli epävakaata, Uimaharju säilyi vilkkaana. Sen kautta miehet kulkivat Ilomantsin pohjoisosan suurille tukkityömaille. Asemapäällikkö V. Ingman piti asemalla (1919-32) tupakkakauppaa ja kahvilaa kesästä 1919 alkaen. Uimaharjun asemalla ei ole lipunmyyntiä (2013), mutta junat pysähtyvät sekä etelään (Joensuu) että pohjoiseen (Nurmes) mennessä kaksi kertaa päivässä. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 23.1.2014 |
Lähteet |
Ismo Björn 1994. Enon historia 1860-1967. Enon kunta, Enon seurakunta. Jyväskylä.
Mauri Mönkkönen 2003. Virroilta ja vaaroilta. Enon kulttuuriympäristöohjelma. |
Luonti: 30.5.2008 Viimeisin muutos: 30.4.2009 |
Suojelu |
Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 | |
Rakennukset ja rakennelmat |
Asemarakennus |
|
Kuvaus |
Päätyyppi =liikenne nykykäyttö= |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Suojeluvuosi on 2001 | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 30.10.2013 | |
Kaksoisvahtitupa |
|
Kuvaus |
Jugendsävyinen kahden talouden asuinrakennus.
Kiinteistötunnus 45-402-51-239 |
Luonti: 4.6.2008 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 11.5.2010 | |
Kaksoisvahtitupa |
|
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 11.5.2010 | |
Kellari |
|
Kuvaus |
Päätyyppi =talousrakennus nykykäyttö= |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 11.5.2010 | |
Kellari |
|
Kuvaus |
Päätyyppi =talousrakennus nykykäyttö= |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 30.10.2013 | |
Kellari |
|
Kuvaus |
Päätyyppi =talousrakennus nykykäyttö= |
Luonti: 1.1.1900 |
Käymälä |
|
Kuvaus |
Päätyyppi =liikenne nykykäyttö= |
Luonti: 1.1.1900 |
Liiteri |
|
Kuvaus |
Päätyyppi =talousrakennus nykykäyttö= |
Luonti: 1.1.1900 |
Liiteri |
|
Kuvaus |
Päätyyppi =talousrakennus nykykäyttö= |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 30.10.2013 | |
Liiteri |
|
Navetta |
|
Sauna |
|
Tavaramakasiini |
|
Kuvaus |
Päätyyppi =liikenne nykykäyttö= |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 11.5.2010 | |
Vesitorni |
|
Kuvaus |
Vesitorni on tuotu Pohjankurusta vuonna 1927 palaneen samanlaisen tilalle. Sitä on käytetty aina 1970-luvulle saakka. Ainut laatuaan asema-alueilla. |
Luonti: 30.5.2008 Viimeisin muutos: 30.5.2008 |
Historia |
Halkokatos on palanut 1940. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 11.5.2010 |
Lähteet |
Statens jernvägsbyggnad. Vatterntorn och vedlider. Åbo-Karis, Kuopio-Idensalmi. Piirustus nro 910 L 77. KA. |
Luonti: 11.5.2010 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 11.5.2010 | |
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
× | ||
< | > | |