Lipunmyynti päättyi Hangon asemalla 2007 ja odotussali suljettiin 1.12.2008.
Hanko-Hyvinkää -rata rakennettiin yksityisten venäläisten teollisuuden ja kaupan edustajien toimesta 1873 yhdistämään Pietarin kaupunki ympäri vuoden toimivaan satamaan, jonka kautta saatettiin kuljettaa sekä vienti- että tuontitavaraa. Vanha, nykyisen kauppatorin kulmassa sijainnut asemarakennus tuhoutui jatkosodan aikana. Hangossa oli myös konepaja, jonka venäläiset tuhosivat 1. maailmansodan aikana ja toiminta siirrettiin Karjaalle. Konepajan ajasta on jäljellä vaunujen korjaushalli, suuri satulakattoinen puurakennus.
Hyvinkää -radan rakentamiseen saakka Hanko oli pieni luotsi- ja kalastajakylä, joka poikkesi muista erinomaisen satamansa vuoksi. Sinne oli jo suunniteltu talvisataman perustamista kun 1861 tehtiin ensimmäinen ehdotus rautatieliikenteen ja Hangon sataman yhdistämiseksi Pietariin suuntautuvan kauttakulkuliikenteen väyläksi. Useita yrityksiä tehtiin perustaa yksityinen yhtiö rautatien rakentamiseksi, mutta vasta venäläisten liikemiesten yritys toteutui ja rata rakennettiin 1872-73. Venäläisten yhtiö rakensi myös satamaan 138 m pitkän aallonmurtajan. Pian radan valmsitumisen jälkeen Hanko sai kaupunkioikeudet tammikuussa 1874.
Hanko menetti kuitenkin lupaavan asemansa kauttakulkuliikenteen paikkana kun Baltiaan valmistui vastaavat yhteydet 1870. Rautatieyhtiö joutuikin kauppaamaan yritystään heti sen valmistuttua. Suomen senaatti osti rautatien vuonna 1875.
Säännöllinen talviliikenne Hangon ja Tukholman välillä alkoi vuonna 1877 kun hyvin varustettu alus Express II aloitti liikennöinnin. Venäjän tullien korotus 1885 lisäsi vastoinkäymisiä ja vienti hiljeni huomattavasti. Oli etsittävä lisätuloja lännestä, minne laajennettiin säännöllistä vuoroliikennettä Lybeckiin 1886.
Satamaa, jonka hoito kuului radan ohella rautatiehallitukselle, laajennettiin vuosina 1892-94 sekä 1900- luvun alussa valmistuen 1908 (kts Teknikern 15.1.98). |
takaisin
Kuvaus
Rakennukset ja rakennelmat