Vaasa -radan IV luokan asema valmistui Seinäjoelle 1883 minkä jälkeen asutuksen painopiste alkoi siirtyä Östermyran kartanon liepeiltä (nykysiin Törnävä) neljän kilometrin päähän asemanseudulle. Aseman ensimmäinen nimi olikin Östermyra.
Heti perään vuosina 1883-86 rakennetun Oulun radan valmistuminen merkitsi Seinäjoen muuttumista risteysasemaksi. Tässä vaiheessa Seinäjoki oli jo vilkas asema, jossa oli II ja III luokan majoitustilat erillisissä rakennuksissa aseman vieressä.
Vielä kerran asema-alue laajeni kun ns. Suupohjan rata Kaskiseen ja Kristiinankaupunkiin valmistui 1913. Parkanon radan vlmistuminen 1970-luvulla nopeutti yhteyksiä. Seinäjoesta oli kehittynyt viiden radan risteysasema.
Asemakylästä mudostettiin taajaväkinen yhdyskunta vuonna 1929, kauppala 1931 ja vuonna 1959 kauppala ja maalaiskunta yhdistyivät. Vanha asemarakennus purettiin, uuden suunnittelijat 1970-luvulla olivat arkkitehdit Viljo Revel ja Heikki Castren loivat yhden ensimmäisistä matkakeskuksista kun rautatie- ja linja-autoliikenne sekä taksi asettuivat samaan taloon.
Suupohjan rataa ryhdyttiin rakentamaan 1909. Ehtona oli, että venäläinen kalusto voi liikkua radalla, mikä merkitsi, että kiskojen oli oltava raskaampia, ja sillat, vesitornit, veturitallit yms. piti rakentaa sellaisilla mitoilla, että venäläiset veturit ja vaunut voivat niitä käyttää. Nämä strategiset vaatimukset nostivat rakentamiskustannuksia.
Rautatiehenkilökuntaa oli 1920-luvun lopulla jo yli 450. |
takaisin
Kuvaus
Rakennukset ja rakennelmat