 |
| Uusimaa | |
| Helsinki | |
| VR:n Pasilan konepaja (Vallilan konepaja-alue) | 200314 |
| Kiinteistötunnus: | 91-410-5-0; |
| Muu tunnus: | 091-300 VARR Kumpula 1:4 Rno |
| Kylä tai kaupunginosa: | Kumpula |
| Osoite: | Aleksis Kivenkatu 17 |
 takaisin |
|
 Kuvaus |
| Valtionrautateiden Pasilan konepajan alue Helsingin Vallilassa on yksi tärkeimmistä pääkaupungin teollisuusalueista, jolla on toiminnan päätyttyäkin suurta teollisuushistoriallista ja kaupunkikuvallista merkitystä.
Alueella on seitsemän suurta tiilihallia, voimalaitos piippuineen sekä konttori- ja varastorakennuksia. Suuret hallit sijaitsevat alueen keskiosassa, konttori- ja varastorakennukset ovat osa koko alueen muusta kaupunkikuvasta sulkevaa aitausta. Rakennuksissa on mainos-, valokuva- ja yms studioita ja liiketilaa. Konepaja-alueen reunoille on noussut ja nousemassa uusia asuinalueita. Konepajan ydinalueen asemakaava on valmisteilla. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 20.10.2008 |
| Historia |
| Historia |
| Helsingin veturitallit ja konepaja sijaitsivat 1860-luvulta lähtien keskustan ratapihalla. Alueen ahtaus pakotti etsimään uutta paikkaa. Vuonna 1898 uusi konepaja vaunukaluston valmistusta ja korjaamista varten perustettiin silloiseen Vallilan kaupunginosaan.
Veturien valmistamista omalla konepajalla oli kokeiltu, mutta toimitusaika havaittiin pitkäksi ja valmistuskustannukset korkeiksi ja ne päätettiin 1870-luvulla hankkia jatkossa ulkomailta kuten oli tehty aiemminkin. Vasta 1890-luvulla alkoi kotimainen veturin sarjatuotanto, ei kuitenkaan Valtionrautateiden konepajoilla. Fredriksbergin, myöhemmin Pasilan, konepaja keskittyi siis liikkuvan kaluston valmistukseen ja korjaukseen. Ensimmäiset rakennukset valmistuivat 1900-02. Toiminta alkoi asteittain vielä rakennustöiden jatkuessa 1903. Helsingin kaupunginhallituksen asemakaavatoimikunnan suunnitelmien mukaan konepajan toiminnan siirtämistä Ilmalan ratapiha-alueelle suunniteltiin 1958, mutta rautateiden taloudellinen tila ei mahdollistanut konepajan siirron mittavia rakennushankkeita. Alueen pysyvyys varmistettiin uudelleen 1969 ja VR ryhtyi suunnittelemaan konepajalle huomattavia lisärakennuksia. Vuonna 1971 valmistui suuri korjaushalli Teollisuuskadun puolelle ja 1979 sähköjunien korjaushalli. Konepajalla oli oma ammattikoulu vuoteeen1987 asti. Työntekijöitä oli 1983 1076, joista toimihenkilöitä 194 ja työntekijöitä 882. VR:n ylin johto ilmoitti 1992 konepajan tuotannon lopettamisesta vuoteen 1995 mennessä. Alasajo keskeytettiin 1994 alussa ja uusi tarkennettu toimintasuunnitelma laadittiin vuosille 1994-98. Pasilan konepajan toiminta itsenäisenä tulosyksikkönä päättyi 1999 alusta kun se oli yhdistetty Helsingin varikkoon, jonka alaisena korjauspajana se Pasilan korjaamon nimellä se toimi vielä muutaman vuoden. Pasilan konepajan toiminta päättyi vuosien 2002-03 vaihteessa kaluston kunnossapidon siirryttyä Ilmalan varikolle. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 20.10.2008 |
| Lähteet |
| Jouni Eerola, Pasilan konepaja. Sata vuotta rautatievaunujen valmistusta ja korjausta Helsingissä 1903-2003. Helsingin kaupunginmuseo, Memoria 17. Jyväskylä 2005.
Aimo Nissi, Pasilan konepaja. Arkktehtuurin diplomityö, Otaniemi 1998. |
| Luonti: 17.10.2008 Viimeisin muutos: 17.10.2008 |
| Suojelu |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
 Rakennukset ja rakennelmat |
| Aluskehysosasto |
|
||||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Päätyyppi =konepaja nykykäyttö= tyhjä |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Historia |
| Rakennus oli tarkoitettu vaunujen aluskehysten, siltojen ja muiden teräsrakenteiden valmistukseen. Se oli varustettu 10 tonnin liikuteltavalla nosturilla. Lattiatasossa parvekkeiden alla on työnjohtajien toimisto, työkaluhuone, laakerimetallivalimo ja muita tiloja.
Parvekkeilla oli varattu tilat työläisten puku- ja pesuhuoneita sekä - uutuutena - wc-tiloja varten. Tämä merkitsi huomattavaa edistysaskelta konepajan sosiaalitilojen kehityksen kannalta ja näytti suuntaa koko konepajalle, sillä vastaavia tiloja ryhdyttiin tämän jälkeen suunnittelmaan muillekin työosastoille. Näiltä osin rakennus kuului suomalaisen teollisuuden uudenaikaisimpiin. Rakennus tuhoutui tulipalossa 1932 lähes täydellisesti (palosta tarkemmin, kts Eerolan teos, sivut 100-101). Tulipalon jälkeen konepajan rakennukset varustettiin sprinkler-laitteilla ensimmäisenä kohteena Valtionrautateillä. Jälleenrakennus valmistui 1933. Rakennus varustettiin teräsbetonikatolla, mikä muutti sen ulkoasua melkoisesti sillä aiemmin selvästi erottuneet rinnakkaiset osat saivat nyt yhtenäisen päädyn ja satulakaton. 1960-luvulla aluskehysosastosta tuli suurempien teräskomponenttien tekopaikka ja vaunujen kokoonpano siirrettiin työpajaan ja maalausosastolle. Hitsaus- ja levytyökoneet sekä työt siirrettiin 1994 suureen työpajaan ja konepajan toiminta päättyi siinä 1995. Siirtolava purettiin, samoin ratakiskoja rakennuksen vierustoilta. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 20.10.2008 |
| Lähteet |
| Jouni Eerola, Pasilan konepaja. Sata vuotta rautatievaunujen valmistusta ja korjausta Helsingissä 1903-2003. Helsingin kaupunginmuseo, Memoria 17. Jyväskylä 2005. |
| Luonti: 20.10.2008 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 20.10.2008 | |
| Konttori |
|
||||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Kaksikerroksinen tiilinen konttorirakennus sijaitsee Aleksis Kivenkadun varrella aivan konepajan pääportin vieressä. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 20.10.2008 |
| Historia |
| Kaksikerroksinen tiilinen konttorirakennus on 19,8 m pitkä ja 17,1 leveä. Sen alakerrassa oli alunperin 6 ja yläkerrassa 5 huonetta. Alimmassa kerroksessa sijaitsivat varastoa varten tarvittavat toimistot sekä lukusali. Toisessa kerroksessa oli konepajan toimisto ja piirustussali. Ullakolla oli säilytystiloja ja piirustusten jaljennöshuone parvekkeineen.
Ullakkokerrosta korotettiin 1949 jolloin katolle rakennettiin kattoikkunat kadun puolelle. Samalla alkuperäiset puuvälipohjat korvattiin betonisilla. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 20.10.2008 |
| Lähteet |
| Jouni Eerola, Pasilan konepaja. Sata vuotta rautatievaunujen valmistusta ja korjausta Helsingissä 1903-2003. Helsingin kaupunginmuseo, Memoria 17. Jyväskylä 2005. |
| Luonti: 20.10.2008 |
| Maalaamo |
|
||||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Päätyyppi =konepaja nykykäyttö= studioita |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Historia |
| Rakennus oli varattu tavallisia maalaustöitä varten. Kaikki läpi kulkeneet raiteet oli varustettu lattiasyvennyksillä. Lattiat oli valettu betonista ja päällystetty asfalttikerroksella siten, että päällyskerros vietti raiteiden pituussuunnassa. Näin vaunuja pestäessä lattialle valunut vesi juoksi raiteiden välissä oleviin syvennyksiin ja niiden pohjissa olevia uria myöten edelleen viemäriin.
Pitkillä sivuilla oli parvekkeet, joita käytettiin osaksi varastona, osaksi pienempien töiden tekemiseen. Kuivausuunilla varustetussa osastossa tehtiin hienompia maalaus- ja lakeeraustöitä; lisäksi oli erillinen osasto jossa väirt valmistettiin sähkömoottorin käyttämissä valssi- ja myllykoneissa. Verhoiluosasto sijaitsi näiden tilojen yläpuolella. Maalaamon eteläpäähän oli rakennuksen keskikohdalle sijoitettu tiiliseinäiset ja betonikatolla varustetut varastohuoneet mm. helposti syttyvien maalaustarvikkeiden säilyttämistä varten. Toiseen niistä voitiin maalaamon päätyseinän vieressä olleelta raiteelta purkaa saapunut tavara suoraan vaunuista. Rakennuksen päätyseinien oviaukot oli tehty venäläisen liikkuvan kaluston mittojen mukaisesti, mikä teki rakennuksesta mitoiltaan hieman vaununkorjaustilaa korkeamman. Vuonna 1929 maalaamossa oli maalaus-, verhoilu- ja sähkötyöosastot. 1960-luvulla maalaamossa toimi maalausosaston lisäksi verhoomo ja pääosa sähköosastosta. Sinne siirrettiin myös vaunujen kokoonpano aluskehysosastolta. Maalaamon länsipuolelle valmistui uutena rakennuksena vuonna 1960 ruiskumaalaamo. Siinä oli betonirunko ja tiilijulkisivut. Maalaamon tyhjentäminen alkoi 1998 rakennukseen tulleiden uusien vuokralaisten tarvitsemien muutostöiden alta. Ratakiskot ja -pölkyt purettiin sen vierustoilta. Rakennuksen edessä ollut siirtolavarata täytettiin neljän raiteen kohdalta ja varustettiin kiskoilla sähköjunahalliin ajoa varten. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 20.10.2008 |
| Lähteet |
| Jouni Eerola, Pasilan konepaja. Sata vuotta rautatievaunujen valmistusta ja korjausta Helsingissä 1903-2003. Helsingin kaupunginmuseo, Memoria 17. Jyväskylä 2005. |
| Luonti: 20.10.2008 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 20.10.2008 | |
|
||||||||||||||
| Paja |
|
||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Päätyyppi =huolto nykykäyttö= myymälä |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Historia |
| Paja muodostui kahdesta rinnakkaisesta ja samankokoisesta rakennuksesta, joista ensimmäinen valmistui 1903 ja toinen 1908. Rakennuksen uudella puolella toimi aluksi aluskehysosasto (sai oman rakennuksen 1919) ja myöhemmin ilmajarruosasto.
Rakennuksen vanhassa osassa olleet neliskulmaiset savuhormit purettiin 1970-luvulla. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 20.10.2008 |
| Lähteet |
| Jouni Eerola, Pasilan konepaja. Sata vuotta rautatievaunujen valmistusta ja korjausta Helsingissä 1903-2003. Helsingin kaupunginmuseo, Memoria 17. Jyväskylä 2005. |
| Luonti: 20.10.2008 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 20.10.2008 | |
|
||||||||||||||
| Ruokalarakennus |
|
||||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Kolmikerroksinen tiilinen rakennus sijaitsee Aleksis Kivenkadun varrella aivan konepaja-alueen sisäänkäynnin vieressä. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 20.10.2008 |
| Historia |
| Vuonna 1920 käyttöön otetun kolmikerroksisen ruokailuhuone- ja keittiörakennuksen ylimmästä kerroksesta osa oli varattu toimintaansa aloittaneen oppilaskoulun luento- ja piirustussaleiksi. Lisäksi siinä oli välskärin asunto ja vastaanotto.
Ruokalaa piti konepajalaisten oma, vuonna 1919 perustettu osuuskunta tarkoin määrätyillä ehdoilla. Vuonna 1947 ruokalan nimeksi tuli Osuusliike Rata r.l. ja sillä oli esimerkiksi 1952 jäseniä 665. Ruokalaa käytti 1950-luvun lopulla samanaikaisesti 350 ruokailijaa ja sillä oli viikossa keskimäärin 2500 ruokailijaa. Rata liitettiin osuusliiken Elannon organisaatioon 1970-luvun alussa. Rakennuksen ensimmäiseen kerrrokseen rakennettiin vuonna 1982 juhlasali sekä neuvotteluhuoneita sosiaalitiloineen. |
| Luonti: 20.10.2008 Viimeisin muutos: 20.10.2008 |
| Lähteet |
| Jouni Eerola, Pasilan konepaja. Sata vuotta rautatievaunujen valmistusta ja korjausta Helsingissä 1903-2003. Helsingin kaupunginmuseo, Memoria 17. Jyväskylä 2005. |
| Luonti: 20.10.2008 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 20.10.2008 | |
| Työpaja |
|
||||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Vuonna 1901 valmistunut työpaja on alueen laajin halli. Sen ja maalaamon välissä on siirtolavarata, jonka koristeelliset tiilipäädyt ovat hallien kattoikkunoiden ohella alueen ominaisluonnetta parhaimmillaan. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 20.10.2008 |
| Historia |
| Konepajan varsinainen työpajarakennus valmistui yhtenä ensimmäisistä 1901. Mitoiltaan se oli 107,4 m pitkä, 99,4 m leveä sekä pinta-alaltaan 11 400 m2.
Rakennuksessa oli alunperin 18 läpi kulkevaa raidetta. Ne katkaisi poikkisuunnassa kulkeva, sähkövoimalla toimiva 8 m pituinen siirtolava, jonka syvennys (traversimonttu) ulottui rakennuksen läpi. Sen avulla vaunuja voitiin liikutella kokoonpanohallissa työvaiheesta toiseen minkä tahansa raiteen kohdalle. Työpajan sisätilat jakauutuivat konepaja- (A), puuseppä- (B) sekä vaunujen kokoonpano-, korjaus- ja tarkastusosastoihin (C). Konepajaosaston lattiapinta-ala oli noin 2 000 m2, puuseppäosaston 1600 m2 ja kokoonpano- ym osaston 7 000 m2 (kts enemmän Eerola, sivut 30-31). Vanhoissa rakennuksissa oli melun lisäksi haittana talvisin kylmyys ja työtilojen vetoisuus. Työpajan vaunuhalleista puuttui lämmitys, jota korvattiin lämpimällä vaatetuksella. |
| Luonti: 20.10.2008 Viimeisin muutos: 20.10.2008 |
| Lähteet |
| Jouni Eerola, Pasilan konepaja. Sata vuotta rautatievaunujen valmistusta ja korjausta Helsingissä 1903-2003. Helsingin kaupunginmuseo, Memoria 17. Jyväskylä 2005. |
| Luonti: 20.10.2008 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 20.10.2008 | |
|
||||||||||||||
| Voimala- ja lämmityskeskus |
|
||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Päätyyppi =konepaja nykykäyttö= kurssitiloja |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Historia |
| Tiilirakenteisessa voimala- ja lämmityskeskuksessa oli vierekkäin välisenän erottamina höyrykone- ja kattilahuoneet. Höyrykonehuoneessa oll alunperin kaksi 250 hv:n tehoista, suihkulauhduttajalla varustettua Borsigin valmistamaa kompoundi-höyrykonetta. Niiden lauhdutusveden jäähdytyslaitos oli sijoitettu konehuoneen vierellä olevan puiseen rakennukseen.
Sähkövirran johtaminen eri työosastoilla oleville moottoreille ja valaistukseen oli järjestetty ilmajohdoilla ja kojetaulun vierelle sijoitetun muuntajan avulla. Kattilahuoneen varustuksesta, kts Eerola sivu 33. Rakennukseen liittyy 50 metriä korkea savupiippu. Laajennus 1933. Lämpökeskuksen laitteisto purettiin sen jälkeen kun lämmityksessä oli siirrytty vuosina 1966-67 lämpökeskuskattilan halkopoltosta Helsingin kaupungin kaukolämmitykseen. Vanhin osa, jossa oli kattilahuone, muutettiin 1970 konepajakoulun luokkatiloiksi ja ajokalustosuojaksi. Rakennukseen tehtiin tällöin teräsbetonista uusi väli- ja yläpohja. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 20.10.2008 |
| Lähteet |
| Jouni Eerola, Pasilan konepaja. Sata vuotta rautatievaunujen valmistusta ja korjausta Helsingissä 1903-2003. Helsingin kaupunginmuseo, Memoria 17. Jyväskylä 2005. |
| Luonti: 20.10.2008 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 20.10.2008 | |
|
||||||||||||||
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
 |
| × | ||
| < |
|
> |
MV/88/05.01.02/2020 HELSINKI, Pasilan Konepaja-alue I, kokoonpanohallin ja maalaamon sisätilat ja kattolyhdyt