Pohjois-Savo | |
Iisalmi | |
Iisalmen rautatieasema-alue | 200329 |
Kiinteistötunnus: | 140-407-98-12; 140-1-79-1; 140-871-1-4; 140-1-77-1; 140-871-1-2; |
Muu tunnus: | 140-070 VARR |
Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Liikenne |
takaisin |
Kuvaus |
Iisalmella on poikkeuksellisen laaja ja paljon eri ikäisiä rakennuksia sisältävä asema-alue. III luokan asemarakennuksen lisäksi asemapuistossa on asemapäällikön koristeellinen asuintalo, useita asuinkasarmeja talousrakennuksineen eri vuosikymmeniltä sekä suurista kivilohkareista ladottu ns. vara-asema sotavuosilta. Radan itäpuolelle jäävät veturitallit ja koneiden huoltoon liittyvät muut rakennukset.
Hyvin säilynyt asemapuisto kokoaa moninaiset rakennukset omaleimaiseksi asemanseuduksi Paloisvirran rannalla. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 27.5.2008 |
Historia |
Historia |
Kuopioon asti 1889 valmistunutta Savon rataa jatkettiin Kajaaniin vuosina 1898-1904. Katovuosien vuoksi rautatie osoittautui heti tarpeelliseksi erityisesti viljan kuljetuksissa, mutta se paransimahdollisuuksia myös voin, tervan ja puutavaran kuljetuksen nopeuttajana. Asemalta Iisalmen satamaan Poroveden rantaan vienyt pistoraide valmistui 1907. Iisalmesta tuli risteysasema kun rata Ylivieskaan valmistui 1926.
Asemarakennus rakennettiin B. Granholmin ”III luokan ilman ravintolaa olevan aseman” piirustusten mukaan vuosina 1900 - 1902. Se on rataosan ainoa III luokan asema. Sitä laajennettiin vuosina 1904 ja 1930. Tiilinen tavaramakasiini rakennettiin 1901. Aseman ja tavaramakasiinin väliseen puistoon siirrettiin 1980-luvulla aiemmin asemapäällikön talon lähellä Paloisvirran rantatörmällä sijainnut huvimaja. Vara-asema eli kivikukko rakennettiin 1940. Asema-aukion eteläpuolen puistomaisessa ympäristössä kulkee pohjoiseteläsuuntainen raitti, jonka varrella on asuin- ja talousrakennuksia. Lähimpänä Paloisvirtaa sijaitsevat rakennusmestarin talo ja talousrakennus (v. 1901). Seuraavana asemalle päin ovat asemapäällikön talo (v. 1901), talousrakennus sekä kellari ja ulkorakennus (v. 1901) ja lähimpänä asemaa ratamestarin asuinrakennus (v. 1932, kuva) sekä kellari- ja ulkorakennus (v. 1901). Uusi veturitalli ja vesitorni rakennettiin 1920-luvulla radan itäpuolelle. Malminkadulla on kaksi v. 1926 valmistunutta kaksikerroksista asuinrakennusta. Tavaramakasiinia vastapäätä sijaitsevat yksikerroksinen asuinkasarmi neljälle perheelle vuodelta 1901 sekä ns. jälleenrakennustalo vuodelta 1945, neljän perheen yksikerroksinen asuinrakennus. Asema-aukio ja Savonkadun itäpään nupukiveys tehtiin vuosina 1935 - 1936. Kivet lohkottiin Paloisvuoresta ja tehtiin hätäaputöinä. Asema-alueen arvokkaaseen ympäristöön kuuluvat puistoalueet lehmusrivistöineen. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 24.1.2014 |
Lähteet |
Pohjois-Savon kulttuuriympäristöselvitys, osa 2. Pohjois-Savon liitto 2009.
Tauno Räisänen, Iisalmen kauppalan ja kaupungin historia 1860-1930. Kuopio 1959. Anja Tshokkinen, Iisalmen kaupungin historia 1930-1996. Asemanseudun rivitalot, pientalot. Kuntokartoitus, 1997. |
Luonti: 8.6.2010 Viimeisin muutos: 24.1.2014 |
Suojelu |
Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 27.5.2008 | |
Rakennukset ja rakennelmat |
Asemapäällikön kellari |
|
Kuvaus |
Päätyyppi =talousrakennus nykykäyttö= |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 11.6.2010 | |
Asemapäällikön talo |
|
Kuvaus |
Päätyyppi =asuinrakennus nykykäyttö= |
Luonti: 1.1.1900 |
Historia |
Hyvin säilynyt, alkuperäinen, myös uunit. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 5.11.2009 |
Asemapäällikön talousrakennus |
|
Kuvaus |
Päätyyppi =talousrakennus nykykäyttö= |
Luonti: 1.1.1900 |
Asemarakennus |
|
Kuvaus |
Päätyyppi =liikenne nykykäyttö= liikenne |
Luonti: 1.1.1900 |
Historia |
Laajennukset 1904, 1930. |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 8.6.2010 | |
Asuinkasarmi |
|
Kuvaus |
Hirsinen kaksikerroksinen asuinkasarmi |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 27.5.2008 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 8.6.2010 | |
Asuinkasarmi |
|
Kuvaus |
Hirsinen kaksikerroksinen asuinkasarmi |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 27.5.2008 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 8.6.2010 | |
Huvimaja |
|
Kuvaus |
Päätyyppi =konepaja nykykäyttö= |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 8.6.2010 | |
Laajennettu kaksoisvahtitupa |
|
Kuvaus |
Laajennettu kaksoisvahtitupa sijaitsee vara-aseman länsipuolelta etelään kulkevan asemapuiston sisäisen raitin varrella, ensimmäisenä kolmesta asuinrakennuksesta. Rakennus on ollut jossain vaiheessa ratamestarin talo.
Googlen osoitehaulla ei tässä mainittu osotie ole oikea. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 8.6.2010 |
Historia |
Laajennus 1932. |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 8.6.2010 | |
Laajennetun kaksoisvahtituvan kellari |
|
Kuvaus |
Päätyyppi =talousrakennus nykykäyttö= |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 11.6.2010 | |
Laajennetun vahtituvan talousrakennus |
|
Kuvaus |
Päätyyppi =talousrakennus nykykäyttö= |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 11.6.2010 | |
Laajennetun vahtituvan talousrakennus 2 |
|
Kuvaus |
Päätyyppi =talousrakennus nykykäyttö= |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 11.6.2010 | |
Rakennusmestarin talo |
|
Kuvaus |
Päätyyppi =asuinrakennus nykykäyttö= asuminen |
Luonti: 1.1.1900 |
Historia |
Laajennettu,ent. pumppuhuone muutettu asunnoksi. Korjaussuunnitelma 10/2000. |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 8.6.2010 | |
Rakennusmestarin talousrakennus |
|
Kuvaus |
Päätyyppi =talousrakennus nykykäyttö= varasto |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 11.6.2010 | |
Vara-asema |
|
Kuvaus |
Päätyyppi =huolto nykykäyttö= |
Luonti: 1.1.1900 |
Historia |
Valtionrautatiet rakensi ennen 1941 suurimmille asemille ja risteysasemille ns vara-asemat, joihin sijoitettiin asetinlaitteet rataliikenteen ohjausta varten sota-aikana. |
Luonti: 8.6.2010 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 8.6.2010 | |
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
× | ||
< | > | |