Uusimaa | |
Raasepori | |
Karjaan rautatieasema-alue | 200334 |
Kiinteistötunnus: | 710-606-1-6; 710-606-7-0; 710-606-2-37; |
Muu tunnus: | 1:6, 2:1, 2:3 Rekisteritunnuksia 220-052 VARR |
Kylä tai kaupunginosa: | Kila |
Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Liikenne |
takaisin |
Kuvaus |
Karjaan laaja asema-alue jakaantuu suurten korkeuserojen, radan ja sen ylittävän sillan vuoksi useisiin osiin, jotka poikkeavat luonteeltaan toisistaan. Yhtäällä on itse asemarakennus lehmusrivistöineen. Radan toisella puolella oli laaja tavaraliikenteen alue, josta tavaramakasiini purettiin 2006. Allingsåsinkadun ja Eedeninkadun kulmaan jää rautatieläisten asuinalue, jonka vieressä ratapihalla ovat veturitalli vesitorneineen ja paja.
Vaikka Hanko-radan aikaiset rakennukset onkin purettu, on asemalla risteysaseman luonteen vuoksi poikkeuksellisen monipuolinen rakennuskanta. Karjaan kaupunki on syntynyt rautatien myötä. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 4.1.2016 |
Historia |
Historia |
Keskellä vilkasta rautaruukkialuetta sijaitseva Kilan kylä sai IV luokan rautatieaseman Hanko-Hyvinkää -rataa rakennettaessa 1871-73. Asema sai nimekseen Karjaa (Karis). Aluksi Mustion ruukin asema (Svartå) oli vilkkaampi kuin tämä Billnäsin tehtaiden käyttämä asema. Vuonna 1890 siellä oli asemarakennuksen lisäksi vesitorni, puuliiteri, tavarasuoja ja yksi asuinrakennus. Rata rakennettiin yksityisin varoin, mutta siirtyi valtion omistukseen jo valmistumisvuonnaan
Helsinki-Turku -rata rakennettiin kahdessa vaiheessa: Turku-Karjaa -osuuden rakennustyöt aloitettiin Karjaalta 1896 ja saatiin päätökseen vuoden 1899 lopulla. Karjaa-Helsinki -rata valmistui 1903. Uusi asemarakennus on vuodelta 1898 Bruno Granholmin suunnittelemaa III luokan "ravintolalla varustettua" tyyppiä. Samaan aikaan valmistui neljä asuinrakennusta talousrakennuksineen. Vuonna 1900 Karjaalla oli näiden lisäksi veturitalli kahdella vaunusijalla ja vesitorni. Vuonna 1910 veturitallia laajennettiin ja siinä oli 12 pilttuuta. Vesitorneja oli alueella kaksi ja niiden lisäksi pumppuhuone. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Karjaasta tuli II luokan risteysasema. Sodan alla vuonna 1914 siirrettiin Hangon vaunujen korjauspaja Karjaalle. Ratapihan ylittävä betonisilta rakennettiin työllisyystöinä vuonna 1932. Sen |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 14.10.2008 |
Lähteet |
Sirén, Carl: Bangården i Karis. Historisk överblick och framtida användningsmöjligheter - ny användningsplan för lokstallet. Diplomarbete i arkitekturhistoria vid Tekniska högskolan i Otnäs.1996.
Karjaa ennen ja nyt. Karjaan kotiseutulautakunta. 1970. Tapio Keränen. Rataosat: Karjaa. Junat-lehti 1-1988. Härö, Mikko. Läntisen Uudenmaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet. 1988. |
Luonti: 5.9.2008 |
Suojelu |
Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 | |
Rakennukset ja rakennelmat |
Asemarakennus |
|
Kuvaus |
Asemarakennus on Turun rataa varten tehtyjen tyyppipiirustusten III luokan asema, jossa on ravintola. Rakennusta on myöhemmin laajennettu ja muuteltu, mutta se on edelleen rataosuuden asematyypin edustava esimerkki.
Asemarakennus on edelleen liikennekäytössä. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 14.10.2008 |
Historia |
Ravintolan laajennus, 1910. Siipirakennus, 189x. Viimeisin laajennus itäpäädyssä 1962. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 14.10.2008 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Keskustan vahvistettu osayleiskaava
Asuinalueen kortteli K/AP/s Asuin- ja talousrakennukset / sr. |
|
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 2.9.2010 | |
Asuinkasarmi |
|
Kuvaus |
Itäisin kolmesta asuinkasarmista on rakennettu 1898. Se on kunnostettu Karjaan ammatillisen kurssikeskuksen oppilastyönä 1990-luvulla. Rakennus on vuokralla. |
Luonti: 22.9.2008 Viimeisin muutos: 29.1.2009 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 14.10.2008 | |
Asuinkasarmi |
|
Kuvaus |
Läntisin kolmesta asuinkasarmista on valmistunut 1898. Rakennus on ollut käyttämätön useita vuosia.
Kaupunki suunnittelee sen muuttamista päiväkodiksi. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 29.1.2009 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 14.10.2008 | |
Asuinkasarmi |
|
Kuvaus |
Keskimmäinen kolmesta asuinkasarmista on rakennettu 1941 vanhan 1920-luvulla valmistuneen asuintalon paikalle. Uutta rakennettaessa käytettiin vanhan kellaria osana sen perustuksia.
Uusi asuinrakennus ei enää ole hirsirunkoinen, vaan rankarakenteinen rapattuine julkisivuineen. Talvisodan ilmapommituksissa sai asema-alue osumia. Rakennuksessa toimii Folkhälsanin Veturi-projekti. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 14.10.2008 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Keskustan vahvistettu osayleiskaava: Asuinalueen kortteli K/AP/s sekä asuin- ja talousrakennukset / sr. | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 27.11.2013 | |
Kellari |
|
Kuvaus |
Päätyyppi =talousrakennus nykykäyttö= |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Suojeluvuosi on 1999 | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 27.11.2013 | |
Kellari |
|
Kuvaus |
Päätyyppi =talousrakennus nykykäyttö= |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Suojeluvuosi on 1999 | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 27.11.2013 | |
Käymälä |
|
Kuvaus |
Päätyyppi =liikenne nykykäyttö= |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Suojeluvuosi on 1999 | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 27.11.2013 | |
Liiteri |
|
Kuvaus |
Päätyyppi =talousrakennus nykykäyttö= |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Suojeluvuosi on 1999 | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 27.11.2013 | |
Liiteri |
|
Kuvaus |
Päätyyppi =talousrakennus nykykäyttö= |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Suojeluvuosi on 1999 | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 27.11.2013 | |
Navetta |
|
Kuvaus |
Päätyyppi =talousrakennus nykykäyttö= |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Suojeluvuosi on 1999 | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 27.11.2013 | |
Navetta |
|
Kuvaus |
Päätyyppi =talousrakennus nykykäyttö= |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Suojeluvuosi on 1999 | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 27.11.2013 | |
Paja |
|
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 14.10.2008 | |
Sauna |
|
Kuvaus |
Asuinalueen lounaskulmassa sijaitseva tiilinen sauna oli asuinalueen väen yhteiskäytössä.
Sauna on kunnostettu 2000-luvulla Karjaan ammatillisen kurssikeskuksen voimin. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 14.10.2008 |
Historia |
Asuinalue saunoineen valmistui 1898 eli osana rantaradan rakentamista. |
Luonti: 14.10.2008 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 14.10.2008 | |
Veturitalli |
|
Kuvaus |
Veturitalli hallitsee asema-alueen itäpäätä monimuotoisella rakennusmassallaan.
Usean kertaan laajennetun ja muutetun veturitallin vanhimmat kaksi pilttuuta ovat vuodelta 1898. Merkittävimmät laajennukset ovat kaksi vesitornia ja vuonna 1925 vanhimpaan osaan lisätty 34 m pitkä halli. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 14.10.2008 |
Historia |
Lokstallets två första spiltor uppfördes 1898, tre nya 1902, fyra till 1905, 1908 två.
År 1925 tillbyggdes lokstallets äldsta del med en 34 m lång hall som byggdes omkring två parallella spår. Ett av de nya spåren förenades med den första spiltans spår så att man kunde köra igenom den tillbyggda delen. Tre år senare höjdes de t vå vattentornen med en våning och försågs med nya 40 m3 vattencisterner. för reparationsverkstadens behov byggdes år 1930 en ny spilta i lokstallets västra ända. I den västra ändan av tillbyggnaden byggdes en verkstadsbyggnad i två våningar. Muutoksia 1902, 1905,1908, vesitorni 1910,1925, 1927,1930,1946,1949,1959, 1998 |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 14.10.2008 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 14.10.2008 | |
|
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
× | ||
< | > | |