Etelä-Pohjanmaa | |
Ähtäri | |
Myllymäen rautatieasema | 200339 |
Kiinteistötunnus: | 989-405-2-384; 989-405-7-1; 989-405-6-0; |
Muu tunnus: | 898-082 VARR |
Kylä tai kaupunginosa: | Myllymäki |
Osoite: | Asematie 57, 63900 Myllymäki |
Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Liikenne |
takaisin |
Kuvaus |
Myllymäen asemarakennus rakennettiin poikkeuksellisen komeaksi - III luokan ravintolalla varustettu tyyppi - koska rataa rakennettaessa 1879-82 oli esillä, että yhteysrata Jyväskylään voitaisiin rakentaa Myllymäeltä.
Asema-alueella on jäljellä toinen isoista asuinkasarmista, talousrakennuksia, tarvaramakasiini, veturitalli ja sen vieressä tiilinen varasto. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 4.2.2009 |
Historia |
Historia |
Tampereelta Vaasan jatketun radan rakentamisvaiheessa pidettiin mahdollisena, että itään suuntautuvan poikkiradan risteysasema saattaisi sijoittua Ähtäriin. Myllymäelle rakennettiin paikkakunnan oloihin nähden suuri III luokan tyyppipiirustusten mukainen asemarakennus enteillen sen valintaa risteysasemaksi. Vaasan rata valmistui 1882.
Myllymäen tavaraliikenteestä merkittävä osa oli aina 1920-luvulle asti puutavarakuljetusta Keski-Suomen metsistä tehtaille. Myös paikkakunnan kaksi tervatehdasta käytti raidekuljetusta, erityisesti vuosina 1900-1905. Pistoraide Mäiskälän kivilouhimolle rakennettiin 1928. Henkilöjunat pysähtyivät Myllymäellä 25 min, minä aikana matkustajat saattoivat nauttia ravintolan palveluksista. Asemalla oli anniskeluoikeus vuosina 1883-1905. Sotien jälkeen henkilöliikenne oli keskittynyt Ähtärin asemista Ähtäriin, mutta tavaraliikenne Myllymäelle. Ähtärin asemat olivat koko Etelä-Pohjanmaan itäisen ja eteläisen alueen keskuspaikkoja, joiden merkitys väheni Parkanon radan valmistuttua 1971. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 4.2.2009 |
Lähteet |
E.E. Kivilahti, (käsikirjoitus) Myllymäki-seudun historia.
Hannu Sinisalo, Ähtärin historia, 1990. Juhani Viertola, Ähtärin historia 1918-1980. Jyväskylä 1989. Anu Ahoniemi, Sinikka Joutsalmi, Minna Perähuhta (toim.) Paluulippu. Kulttuurihistoriallisesti merkittävien asema-alueiden uusi käyttö. TTY, Tampere 2001. |
Luonti: 23.10.2008 Viimeisin muutos: 15.3.2010 |
Suojelu |
Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 | |
Rakennukset ja rakennelmat |
Asemarakennus |
|
Kuvaus |
Päätyyppi =liikenne nykykäyttö= |
Luonti: 1.1.1900 |
Historia |
Asemarakennus on III luokan tyyppipiirustusten mukainen. Siinä on ravintolasali osana odotushuonetta. Ravintolasta oli suora yhteys keittiöön. MYös ravintolanpitäjän asunto oli asemalla.
Anniskeluoikeus asemalla oli vuosina 1883-1905. Asemaravintolan salia käytettiin koulusalina ennen kuin paikkakunta sai oman koulunsa 1892 ja sivitysrientoihin ennen palokunnantalon valmistumista. |
Luonti: 23.10.2008 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 15.3.2010 | |
Asuinkasarmi |
|
Kuvaus |
Kuuden talouden asuinkasarmi. |
Luonti: 25.8.2008 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 23.10.2008 | |
Kellari |
|
Kuvaus |
Päätyyppi =talousrakennus nykykäyttö= |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 15.3.2010 | |
Kellari |
|
Kuvaus |
Päätyyppi =talousrakennus nykykäyttö= |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 15.3.2010 | |
Liiteri |
|
Kuvaus |
Päätyyppi =talousrakennus nykykäyttö= |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 15.3.2010 | |
Paja |
|
Historia |
Myllymäen asemapihalle 1928 siirretty paja rakennettiin alunperin Mäiskälään kivilouhimon viereen. Välillä se ehti olla Palkkiperällä Keuruun suunnassa olevalla mäentörmällä.
Asemalla pajan yhteyteen rakennettiin puutyöverstas tarpeellisine varusteineen. Mäiskälän kivilouhimosta louhittiin kivet ensin Vaasan radan ja myöhemmin Tampereen rakennusten perustuksiin, siltoihin ja laitureille. |
Luonti: 26.8.2008 Viimeisin muutos: 26.8.2008 |
Lähteet |
Erkki Kiviniemi 1979. Myllymäen 100-vuotishistoriikki. Moniste. |
Luonti: 26.8.2008 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 6.6.2008 Viimeisin muutos: 15.3.2010 | |
Tavaramakasiini |
|
Kuvaus |
Päätyyppi =liikenne nykykäyttö= |
Luonti: 1.1.1900 |
Historia |
160 m2 |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 23.10.2008 | |
Veturitalli |
|
Kuvaus |
Päätyyppi =huolto nykykäyttö= metalliverstas |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 15.3.2010 | |
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
× | ||
< | > | |