Etelä-Savo | |
Savonlinna | |
Savonlinnan rautatieasema-alue | 200354 |
Kiinteistötunnus: | 740-508-1-1; 740-4-36-1; 740-4-36-2; 740-4-36-3; 740-4-1-5; 740-4-1-6; 740-4-1-7; 740-4-1-8; |
Muu tunnus: | 740-099 VARR |
Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Asuinrakentaminen |
Ajoitus: | Rakentaminen 1907-1907 |
takaisin |
Kuvaus |
Elisenvaara-Savonlinna -radan pääteasema Savonlinnassa sijaitsee Haapaveden rannalla Olavinkadulta erkanevan Asemantien varrella. Asuinalue on Asematien länsipuolella ja katu päättyy asemarakennukseen. Varikko on kallioleikkauksen takana aseman pohjoispuolella. Asemantien molemmin puolin on kaksinkertaiset lehmuksista ja jalavista koostuvat puurivit.
Asemarakennuksen lisäksi alueella sijaitsevat asemapäällikön (1907) ja ratamestarin (1910) talot pihapiireineen. Asemarakennus vuodelta 1907 on Bruno Granholmin suunnittelema. Nykyasu on muutosten jäljiltä yksityiskohdista riisuttu. Asematienvarsi on ollut uudisrakentamisen merkittävä kohde. Rautatieaseman lähiympäristö on muuttunut selkeämmin osaksi kaupunkirakennetta ja kaupunkikeskustan kehittämistä. Rautatieaseman edusta kiskotusten ja laitureiden muistumineen on säilyttänyt ominaisluonteensa. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 16.7.2013 |
Historia |
Historia |
Pohjanmaan, Savon ja Karjalan ratoja yhdistävän poikkiradan linjausvaihtoehdosta päästiin sopimukseen 1890-luvulla. Noin sata kilometriä pitkä rata Savonlinnasta Elisenvaaraan rakennettiin vuosina 1904-08. Radan valmistumisen jälkeen oli mahdollista matkustaa Savon sydämestä suoraan Viipuriin.
Jatkoyhteydet Pieksämäelle ja haararata Varkauteen valmistuivat 1914. Sotien lopputulos muutti huomattavasti itäistä rautatieverkostoa. Uusi rajalinja aiheutti, että lyhin reitti Savonlinnasta Lappeenrantaan kulki Pieksämäen ja Kouvolan kautta. Tästä syystä luotiin kiirellisin toimenpitein ratayhteys Simpeleen ja Parikkalan kautta. Uusi rataosuus avattiin 1949. Savonlinnan ratapihalla tehtiin muutos- ja turvalaitetöitä mm. 1930-luvulla. Syksyllä 1999 ydinkeskusan osayleiskaava ja asemakaavan muutos loi alueelle 5-kerroksisista kerrostaloista syntyneen asuinalueen, jolla on lähinnä asemarakennusta oleva rautatieläisrakennuskanta säilynyt. Asema-alue sisältyi alueen osana vuonna 1992 käytyyn aatekilpailuun Savonlinnan ydinkeskustan maankäytön suunnittelusta. Asuinalueella oli ennen kerrostaloalueen syntyä yhteensä 21 rakennusta, useimmat vuosilta 1907-1910. Kolme asuinrakennusta oli rakennettu sotien jälkeen 1940-luvulla. Asuinalue oli rakennuskannaltaan monipuolinen ja moni-ilmeinen rautatieläisten asuinmiljöö. Asema-alueelle rakennettiin kerrostaloja 2000-luvun alussa. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 16.7.2013 |
Lähteet |
Olli Vehviläinen. Savonlinnan kaupunki 1876-1976. Savonlinnan kaupugnin historia III. Savonlinna 1978. |
Luonti: 27.10.2009 |
Suojelu |
Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätösviranomainen: | ei määritelty |
Päätös: | ei määritelty |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Kaavoitustilanteen ajantasaiset tiedot on saatavilla Savonlinnan kaupungin kaavoituksesta. | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 21.11.2013 | |
Rakennukset ja rakennelmat |
Asemapäällikön kellari |
|
Kuvaus |
Päätyyppi =talousrakennus nykykäyttö= |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 9.3.2010 | |
Asemapäällikön talo |
|
Kuvaus |
Asemapäällikön talo sijaitsee Savonlinnan asemapuistossa. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 9.3.2010 |
Historia |
Savonlinnan asemapäällikön talo edustaa talotyypin kehityksessä vaihetta, jolloin arkkitehtuuria (monimuotoinen katto, ikkunoiden ruudutus) leimasi jugend-aiheet. Talon tilaratkaisut pysyivät kautta vuosien lähes samana, samoin pinta-ala, keskimäärin 150 m2. |
Luonti: 9.3.2010 Viimeisin muutos: 9.3.2010 |
Lähteet |
Rautatierakennukset. Asemapäällikön talo. Museovirasto, 1998.
Piirustus Nro 1503 a,b L 84. Detaljeja Nro 3612 L 82, 3113 L 55. KA. |
Luonti: 9.3.2010 Viimeisin muutos: 9.3.2010 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 9.3.2010 | |
Asemapäällikön talousrakennus |
|
Kuvaus |
Päätyyppi =talousrakennus nykykäyttö= |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 9.3.2010 | |
Asemarakennus |
|
Kuvaus |
Päätyyppi =liikenne nykykäyttö= vuokralla? |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 27.10.2009 | |
Ratamestarin talo |
|
Kuvaus |
Päätyyppi =asuinrakennus nykykäyttö= |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 9.3.2010 | |
Ratamestarin talousrakennus |
|
Kuvaus |
Päätyyppi =talousrakennus nykykäyttö= |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Suojeluvuosi on 2002 | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 14.8.2013 | |
Ratamestarin ulkorakennus |
|
Kuvaus |
Päätyyppi =liikenne nykykäyttö= |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Suojeluvuosi on 2002 | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 14.8.2013 | |
Sauna |
|
Kuvaus |
Päätyyppi =talousrakennus nykykäyttö= autotalli |
Luonti: 1.1.1900 |
Historia |
Ovi laajennettu. |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 9.3.2010 | |
Väestönsuojaluola |
|
Kuvaus |
Aseman takaiseen kallioseinämään louhittu, ikkunoin ja teräsovin varustettu luolarakennelma on mitä ilmeisimmin toisen maailmansodan ajalta. Tuolloin kaikkiin keskeisten itäisen Suomen rautatieasemien ympäristöön rakennettiin suojarakennelma, yleisimmin kivirakenteinen sirpalesuojattu vara-asema ("kivikukko").
Toisen maailmansodan aikaisia puolustusrakenteita ja muita sotatapahtumiin liittyviä kiinteitä rakennelmia otetaan maankäytössä huomioon lähtökohtaisesti vaalittavina ja suojelunarvoisina kulttuuriperintökohteina. |
Luonti: 16.5.2013 |
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
× | ||
< | > | |