Keski-Suomi | |
Äänekoski | |
Suolahden vanhan aseman alue | 200363 |
Kiinteistötunnus: | 992-403-1-105; 992-33-92-1; 992-33-90-1; 992-33-90-2; 992-33-91-1; 992-33-91-2; |
Muu tunnus: | 774-014 VARR 401 Paadentaipale, 1:16 / Rautatiealue Rno |
takaisin |
Kuvaus |
Jyväskylästä pohjoiseen kulkeva radan vanha Suolahden asema sijaitsee Keiteleen rannalla. Laajalla alueella on asemarakennuksen lisäksi neljä asuinrakennusta talousrakennuksineen ja veturitalli sekä asemapuisto.
Asema-alueen itäpuolella on kaupungin vierasvenesatama. |
Luonti: 22.7.2010 Viimeisin muutos: 23.7.2010 |
Historia |
Historia |
Vuoden 1894 valtiopäivillä päätettiin Jyväskylä-Suonenjoki -radan rakentamisesta osana Pohjanmaan radan ja Savon radan yhteysrataa. Samalla kuitenkin todettiin, että toistaiseksi jätetään rakentamatta Kuhjon-Suonenjoen osuus ja radan rakentaminen päätetään Suolahdelle. Radan jatkeesta ei myöhemminkään tullut mitään, sillä yhteys päätettiinkin 1913 rakentaa Jyväskylästä itään Pieksämäelle. Suolahdesta Äänekosken paperitehtaalle ulottuva rataosa rakennettiin kapearaiteisena 1899-1900. Se muutettiin normaaliraiteiseksi kun rataa jatkettiin Haapajärvelle 1949-60. Suolahti sai samalla uuden asemarakennuksen kaupungin eteläreunalle.
Radan rakentamisen jälkeen 1890-luvulla Suolahdesta kehittyi pohjoisen Keski-Suomen tavaraliikenteen keskus. Puutavaraa kuljetettiin rautateitse Jyväskylään, mistä se jatkoi vesitse etelään. Satama ja rata tunnettiin rautakanavan nimisenä kuljetusreittinä, joka toimi aina vuoteen 1993. Suolahden asemapäällikkönä oli vuosina 1898-1925 Rudolf Josef Ahonius. Ahoniuksella oli sukulaisuussuhteiden ja hämeenlinnalaistaustansa vuoksi siteitä useisiin ajan kulttuurisukuihin ja -henkilöihin. Suolahden asemasta muodostuikin hänen kaudellaan vilkas kohtauspaikka. Siellä vierailivat mm. Akseli Gallen-Kalela, Yrjö Blomstedt ja Uno Alanco. Erityinen merkitys Ahoniuksella oli Juhani Aholle, sillä tämän tie rakkaalle Huopanankoskelle kulki vuosina 1905-20 Suolahden aseman kautta ja jatkui sieltä usein Ahoniuksen veneellä. Kaksikkoa kutsuttiinkin Ahonjusseiksi. |
Luonti: 22.7.2010 |
Lähteet |
Erkki Fredriksson. Vara-Karjala keskellä Suomen. Teoksessa Marketta Mäkinen (toim.) Maailmannavan elämää. Keski-Suomen merkitys suomenkielisen kansallisen kulttuurin ja taiteen muotoutumisessa vuosina 1880-1917. SKS. Jyväskylä 1994.
Heikki Junnila. Saarijärven historia 1865-1985. Paavon Saarijärvestä kaupungiksi. Saarijärven kaupunki 1995. Timo Kantonen. Suolahden vanha asema ja Keiteleen teollisuusperinne. Kohteiden kuvaus ja toimintamalleja nähtävyyskäytön kehittämiselle. 30.9.1997. Insdustriminnen i Norden -kurssin harjoitustyö. |
Luonti: 22.7.2010 |
Suojelu |
Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 22.7.2010 | |
Rakennukset ja rakennelmat |
Asemarakennus |
|
Kuvaus |
Päätyyppi =liikenne nykykäyttö= |
Luonti: 1.1.1900 |
Historia |
Laajennus 1904. |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 23.7.2010 | |
Asuinkasarmi |
|
Kuvaus |
Päätyyppi =asuinrakennus nykykäyttö= |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 14.3.2014 | |
Kaksoisvahtitupa |
|
Kuvaus |
Päätyyppi =asuinrakennus nykykäyttö= |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 14.3.2014 | |
Kaksoisvahtitupa |
|
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 6.6.2008 Viimeisin muutos: 14.3.2014 | |
Kellari |
|
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 6.6.2008 Viimeisin muutos: 14.3.2014 | |
Lepohuone |
|
Kuvaus |
Päätyyppi =sosiaalitila nykykäyttö= |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 14.3.2014 | |
Liiteri |
|
Kuvaus |
Päätyyppi =talousrakennus nykykäyttö= |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 14.3.2014 | |
Liiteri |
|
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 6.6.2008 Viimeisin muutos: 14.3.2014 | |
Liiteri |
|
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 6.6.2008 Viimeisin muutos: 14.3.2014 | |
Veturitalli |
|
Kuvaus |
Päätyyppi =huolto nykykäyttö= |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 23.7.2010 | |
Yksinkertainen vahtitupa |
|
Kuvaus |
Päätyyppi =asuinrakennus nykykäyttö= |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 14.3.2014 | |
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
× | ||
< | > | |