Pohjois-Savo | |
Suonenjoki | |
Iisveden asema-alue | 200364 |
Kiinteistötunnus: | 778-10-1011-10; 778-10-1011-11; 778-10-1011-12; 778-871-1-3; |
Muu tunnus: | 778-065 VARR |
Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Liikenne |
takaisin |
Kuvaus |
Tiivis asemarakennuksen ja kaksi asuinrakennusta sekä seitsemän talousrakennusta ja saunan käsittävä asema-alue on Iisveden rannalla.
Aseman lähellä on Savon Pispalaksi kutsuttu sahayhteisön työväen asuinalue Kolikkoinmäki, joka on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö. Iisveden asema on ollut sisävesiliikenteen ja teollisuushistorian tärkeä kulttuuriympäristö. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 11.3.2009 |
Historia |
Historia |
Iisvesi on Savon radan 7 km pitkän sivuraiteen asema-alue Suonenjoella. Sivuraide rakennettiin Savonradan yhteydessä vuosina 1887-89. Iisveden möljä oli aikanaan eräs tärkeimpiä sisävesiliikenteen satamia.
Iisveden ensimmäisen sahan perusti puutavaraliikemies H. Peura vuonna 1896. Vuonna 1911 hän perusti toisen, Pitkälahden sahan, Pitkälahden pohjukkaan aivan rautatien varteen. Pielaveden reitin varrelle syntyi vielä Kymi Oy:n Iisveden saha 1907. Iisveden äärellä oli 1920- ja 30-luvuilla kaksi keskisuurta sahaa ja 1924 valmistui vielä kolmas Iisveden metsä Oy joka oli lähiseudun metsänomistajien oma yritys. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 11.3.2009 |
Lähteet |
Jorma Ahvenainen 1984. Suomen sahateollisuuden historia. Porvoo.
Iiris Koivula 2001. Suonenjoen keskustan ja Iisveden kulttuuriympäristö. Alueelliset ympäristöjulkaisut 219. Pohjois-Savon ympäristökeskus.Kuopio. Jari Ropponen 1993. Suonenjoen historia. |
Luonti: 11.3.2009 Viimeisin muutos: 30.4.2009 |
Suojelu |
Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 | |
Rakennukset ja rakennelmat |
Asemarakennus |
|
Historia |
Korjauksia 1996- |
Luonti: 1.1.1900 |
Lähteet |
Sirkka Valanto, Suomen rautatieasemat vuosina 1857-1920- Museovirasto, rakennushistorian osasto. Julkaisu 11/1982 |
Luonti: 27.8.2010 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: ASEMAKAAVA
/s: alue jolla ympäristö säilytetään Erillispientalojen tai kytkettyjen rakennusten korttelialue. Rakennukset on tehtävä julkisivuiltaan puusta. Kaikessa rakentamisessa on käytettävä sellaisia rakennusaineita sekä väri- ja kattamisaineista, jotka soveltuvat rakennettuun ympäristöön ja rakennuksen ominaisluonteeseen. Rakennusta korjattaessa on katsottava, että ovi- ja ikkuna-aukot sekä näiden muodot ja jaot, kattomuoto, savupiiput ja vesikourut sekä muut rakennukselle ominaiset yksityiskohdat ja käytetty materiaali säilytetään taikka niiden latu entisöitäessä otetaan huomioon. Tontin uudis- ja lisärakennustoimenpiteen yhteydessä tulee tontinomiastajan osoittaa tontiltaan yksi autopaikka huoneistoa kohti. Tontilla olemassa oleva puusto on säilytettävä siten että vain maiseman hoidon kannalta tarpeelliset toimenpiteet sallitaan. Korttelialueen rakentamisoikeudesta saadaan 50 % käyttää kokoontumis-, harrastus- ja työtiloina.) |
|
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 27.8.2010 | |
Kaksoisvahtitupa |
|
Kuvaus |
Päätyyppi =asuinrakennus nykykäyttö= |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: ASEMAKAAVA
- / s=alue jolla ympäristö säilytetään. Erillistalojen korttelialue. Pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta. Päätykolmioiden tulee olla avonaisia. Uudisrakennuksissa ja rakennusten peruskorjauksissa tulee noudattaa alueelle ominaista rakennustapaa. |
|
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 27.8.2010 | |
Kellari |
|
Kuvaus |
Päätyyppi =talousrakennus nykykäyttö= |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Suojeluvuosi on 1992 | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 18.3.2014 | |
Kellari |
|
Kuvaus |
Päätyyppi =talousrakennus nykykäyttö= |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Suojeluvuosi on 1992 | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 18.3.2014 | |
Liiteri |
|
Kuvaus |
Päätyyppi =talousrakennus nykykäyttö= varasto |
Luonti: 1.1.1900 |
Historia |
Korjattu 1997 |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Suojeluvuosi on 1992 | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 18.3.2014 | |
Liiteri |
|
Kuvaus |
Päätyyppi =talousrakennus nykykäyttö= varasto |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Suojeluvuosi on 1992 | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 18.3.2014 | |
Liiteri |
|
Kuvaus |
Päätyyppi =talousrakennus nykykäyttö= |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Suojeluvuosi on 1992 | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 18.3.2014 | |
Liiteri |
|
Kuvaus |
Päätyyppi =talousrakennus nykykäyttö= |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Suojeluvuosi on 1992 | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 18.3.2014 | |
Liiteri |
|
Kuvaus |
Päätyyppi =talousrakennus nykykäyttö= |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Suojeluvuosi on 1992 | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 18.3.2014 | |
Sauna |
|
Kuvaus |
Päätyyppi =talousrakennus nykykäyttö= |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 27.8.2010 | |
Tavaramakasiini |
|
Kuvaus |
Päätyyppi =liikenne nykykäyttö= |
Luonti: 1.1.1900 |
Historia |
Rakennettu v. 1887 ja sitä on laajennettu v. 1915, sekä 1920-luvulla. Rantamakasiini on ollut latvavesien laiva- ja rautierahtitavaramakasiini. VR:n toiminta makasiinissa loppui v. 1968, jonka jälkeen rakennus on toiminut Toripiha Oy:n varastona, 1968-99 helmikuuhun saakka. Lastauslaiturit on purettu 1980-luvulla kaupungin toimesta. Nyt rakennus on yksityiskäytössä, varastona ja uimahuoneena. Korjauksen jälkeen rakennuksesta puolet jää ilmeisesti varastoksi ja puolet uima- ym. rantatoimintaan.
TÄMÄ ON RANTAMAKASIININ TEKSTI ONKO SE? |
Luonti: 11.3.2009 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 18.3.2014 | |
Yksinkertainen vahtitupa |
|
Kuvaus |
Päätyyppi =asuinrakennus nykykäyttö= |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Suojeluvuosi on 1992 | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 18.3.2014 | |
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
× | ||
< | > | |