 |
| Varsinais-Suomi | |
| Turku | |
| Turun rautatieympäristöt | 200365 |
| Kiinteistötunnus: | 853-514-3-10; 853-514-3-9; |
| Muu tunnus: | 853-127 VARR 514 Turun kaupunki, 3:1 Rno |
| Osoite: | Ratapihankatu 37-41, 20100 TURKU |
| Nykykäyttö: | rautatieasema |
| Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Liikenne |
| Ajoitus: | Rakentaminen 1941-1941 |
 takaisin |
|
 Kuvaus |
| Turun rautatieasema avattiin vuonna 1876 Toijala-Turku -radan pääteasemana. Ensimmäinen asemarakennus korvattiin uudella 1941. Se on poikkeuksellisesti Rakennushallituksen arkkitehtien Martti Välikankaan ja Väinö Vähäkallion suunnittelema. Aseman piti valmistua olympialaisiin 1940, mutta talvisota siirsi rakennustöitä vuodella.
Rakennus on funktionalistinen, kaksikerroksinen, keltatiilipintainen selkeä rakennus, jonka pääjulkisivua korostaa suuri ikkuna. Alun perin julkisivupinta oli keltaista klinkkeriä, mutta se vaihdettiin 1978-79 tiileksi, mikä kasvatti hieman julkisivun paksuutta. Laiturien puolen julkisivussa, katoksen alla on säilynyt alkuperäisiä turkooseja klinkkerilaattoja. rakennuksessa on kolme suurta ikkunaa: yksi asema-aukiolle, yksi sataman suuntaan ja yksi pohjoiseen. Alkuperäinen väritys asema-aukion pääovissa on ollut vaalea, mikä on yhdistänyt ovet ja sivusiipien asema-aukion puoleiset ikkunat yhteen rytmittäen hienosti julkisivua. Sisätiloissa näkyy funktionalismi. keskushalli on avara, kahden kerroksen korkuinen tila, jonka reunoilla nousevat portaat toiseen kerrokseen. Hallin katto muodostuu kapeista, puolipyöreistä betoniholveista Asema-alueella on 1940-luvulla valmistuneen asemarakennuksen länsipuolella puistomainen alue, jossa on kaksi puista asuinrakennusta. Vanhempi, poikkeuksellisesti kaksikerroksinen, asuinrakennus on Turku-Tampere-radan ajoilta, nähtävästi vuodelta 1876. Suunnittelijaksi on mainittu Rautatiehallituksen arkkitehti Knut Nylander. Asemapäällikön talo on tehty rautatierakennusten vuoden 1915 asemapäällikön talon tyyppipiirustusten mukaan vuonna 1924. Suunnittelijaksi mainitaan Rautatiehallituksen arkkitehti Thure Hellström. Varsinainen asemapuisto sijaitsee kadun toisella puolen. Laajan ratapihan pohjoispuolella Köydenpunojankadun varrella on käynti entiselle VR:n konepajalle ja veturitallille. Ratapihan ylittää noin 6 metrin korkeudessa jalankulkusilta. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 26.2.2020 |
| Historia |
| Historia |
| Turun järjestyksessä toinen asemarakennus vuodelta 1941 poikkeaa arkkitehtuuriltaan muista asemista. Sen onkin suunnitellut rakennushallituksen silloinen pääjohtaja Väinö Vähäkallio. Asema sijaitsee ratapihan etelälaidalla missä on myös rehevä puistomainen asuinalue. Konepaja levittäytyy laajana alueena ratapihan pohjoispuolella.
Vaikka Turku oli esillä rautatiesuunnitelmissa jo 1860-luvulla, valmistui sinne ensimmäinen rautatie pohjoisesta Tampereelta vasta 1876. Näin yhdistettiin Turku ja sen satama Hämeen markkina-alueeseen ja metsiin. Pääkaupungin suuntaan rata valmistui Karjaalle asti 1899 ja Helsinkiin 1903. Viimeisin laajennus tapahtui 1925 kun pitkään suunniteltu ja eri linjausvaihtoehtoja läpikäynyt rannikkorata Uusikaupunkiin ja sen haararata Naantaliin valmistui. Turussa on vanhin säilynyt VR:n 11 konepajasta. Se perustettiin jo 1876 ja sai uudet tilat 1920-luvulla. Silloin myös laajennettiin tavara-asemaa ja koko ratapihaa länteen. Asema-alueella on purettu useita rakennuksia ja vain joitakin rakennuksia on jäljellä 1870-luvulta, mm arkkitehtuuriltaan harvinainen kaksikerroksinen asuinkasarmi asemapuistossa. Enemmän niitä on konepajan alueella, mm konepajan päärakennuksen ydinosa, veturitallin vanhin osa sekä entinen paja. Vuoden 1940 olympialaisia silmällä pitäen ryhdyttiin Turkuun harkitsemaan uutta asemarakennusta, jonka suunnitelmat valmistuivat 1939. Turku oli viimeinen suuri asemarakennustyö ennen sotia. Siitä ei järjestetty arkkitehtikilpailua muiden 1930-luvun asemien tapaan. Konepaja VR:n Turun konepajan toimina päättyi 2002. Rautatiepuisto Aloite puiston perustamiseksi tehtiin 1893 ja sitä ryhdyttiin rakentamaan kaupunginpuutarhuri Gauffinin suunnitelmien mukaan. Puistoa uudistettiin 1939 silloisen kaupunginpuutarhuri Aarno Hellemaan mukaan, joka oli ollut aiemmin VR:n palveluksessa. Vuonna 2000 puistoa jälleen kerran kunnostettiin ja samalla sen istutuksia karsittiin. Puiston kulmalla on funkkiskioski. Asemakaavan muutos Matkakeskus-hanketta silmällä pitäen VR-yhtymä Oy teki 2002 aloitteen konepaja-alueen asemakaavan muuttamiseksi. Kaava-alueeseen liitettiin myös linja-autoaseman alue. Kaavamuutos sisältää Ratapihankadun varrella sijainneen entisen VR:n asuinalueen rakentamisen kerrostaloalueena, konepajan ja eräiden siihen kuuluvien rakennusten käyttötarkoituksen muutoksen rakennuksen historiaa kunnioittaen sekä uuden ratasillan rakentamisen uuteen matkakeskus-rakennukseen lähellä nykyistä linja-autoasemaa. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 29.1.2009 |
| Lähteet |
| Eino Jutikkala. Turun kaupungin historia 1850-1917. I nide. Turku 1957.
Juhani Kostet. VR Turun konepajan toiminnan alkuvaiheet. Aboa 1983. Koteva Oy. 1985. Tapani Mehtonen , Maarit Talamo, Rakennusinventointia rautateillä. Artikkeli Museotiedote 3/88 (Turun maakuntamuseo). 1988. A. Rytöhonka. Rakennukset teoksessa Valtionrautatiet 1937-1962. Rautateiden arkkitehtuuri. Asemarakennuksia 1857-1941. Näyttelyluettelo. Suomen rakennustaiteen museo ja Alvar Aalto-museo. Helsinki 1984. Rauno Lehtinen, Hanna Laaksonen 2008. Kävely Puistojen Turussa. Turku-seura. Åbosamfundet. Turku. Helena Sipiläinen. Turun rautatieasema. Opinnäytetyö Turun yo. Suomen historian laitos. Vuosi 2005? |
| Luonti: 12.6.2008 Viimeisin muutos: 7.5.2009 |
| Suojelu |
| Suojelun väline: | Laki rakennusperinnön suojelemisesta |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 15.12.2022 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Varsinais-Suomen ELY-keskus määrää Turun kaupungin tilalla Rautatieasema 853-514-3-9 osoitteissa Ratapihankatu 37-41 sijaitsevat rakennukset (asemarakennus 103371533K, asemapäällikön talo 103371532J ja asuinkasarmi 103371531H) ja kokonaisuuteen liittyvät aukion ja piha-alueet sekä yleisellä alueella sijaitsevan Asemapuiston karttaliitteen mukaisesti suojeltavaksi siten kuin laissa rakennusperinnön suojelemisesta tarkoitetaan.
Suojelun kohdentuminen: Käsitteitä ulkoarkkitehtuuri, rakennusrunko ja sisätila käytetään seuraavissa merkityksissä: Ulkoarkkitehtuuri käsittää julkisivujen, vesikaton, katosten ja ulkoportaiden rakenteet, materiaalit ja yksityiskohdat. ikkunat, kattoikkunat ja ovet kuuluvat ulkoarkkitehtuuriin kokonaisuudessaan, myös sisäpuolisine osineen. Rakennusrunko käsittää kantavan rungon, johon lukeutuvat ulkoseinät sekä ala-, väli- ja yläpohjat, kantavat väliseinät, pilarit, pilasterit. Sisätila on kiinteän sisustuksen osista (sisäpinnat, portaat, kaiteet, sisäovet ja -ikkunat, listoitukset) koostuva kokonaisuus. Suojelun kohdentuminen rakennuksittain ja tiloittain: Asemarakennus: Ulkoarkkitehtuuri ja rakennukseen liittyvä laiturikatos. Rakennusrunko. Seuraavat sisätilat: tuulikaappi ja siihen liittyvät entiset puhelinkioskit, keskushalli parvineen ja portaineen, alkuperäiset puupaneloidut lipunmyyntikioskit, toisen kerroksen ravintolasali. Puiset asuinrakennukset: ulkoarkkitehtuuri ja rakennusrunko. Piha-alue: asema-aukio, asuinkasarmin ja asemapäällikön talon piha-alueet, asemanpuisto. Suojelumääräykset: 1. Rakennuksia tulee käyttää, hoitaa, korjata ja kehittää niin, että niiden rakennustaiteellinen ja kulttuurihistoriallinen arvo säilyy. Suojeltuja rakennuksia ei saa purkaa. 2. Rakennusten korjaus- ja muutostöissä käytetään materiaalien ja arkkitehtuurin osalta kestäviä ratkaisuja, jotka perustuvat kulloisenkin rakennuksen ja muutosten alaisten tilojen ja historian, arvon ja merkityksen tuntemiseen eli rakennushistorialliseen selvitykseen. Asuinrakennusten pihojen merkittävien muutosten taustaksi on tehtävä selvitys rautatiepuiston piirteiden ja kasvilajien säilyneisyydestä. 3. Suojeltuja rakennusosia uusittaessa noudatetaan olemassa olevaa mallia, muotoa, rakennetta ja materiaalia. Asemarakennuksen julkisivuissa on mahdollista palauttaa alkuperäisen mukainen klinkkeripinta ja keskushallissa alkuperäisen mukainen lattiapinta niin itse halliin kuin sen portaisiin ja parvelle. 4. Pintakäsittelyjen uusimisen julkisivuissa ja suojelluissa sisätiloissa on perustuttava väri- ja materiaalitutkimukseen. 5. Rakennusten mahdollisten uusien osien, rakenteiden sekä käytön edellyttämien uusien teknisten laitteiden ja niiden asennusten on oltava sopusoinnussa olevan arkkitehtuuri ja rakenteiden kanssa. 6. Asema-aukion perusrakenne tulee säilyttää siten, että asemarakennuksen lähellä ja asema-aukion ja kadun välissä on kapeat vihervyöhykkeet. Puisten asuinrakennusten pihoja sekä Asemanpuistoa tulee hoitaa mahdollisia rautatiepuistojen säilyneitä piirteitä ja kasvillisuutta ylläpitäen. 7. Muutoksissa ja rakennus- ja korjaustöissä on kuultava Museovirastoa. Museovirastolla on oikeus antaa tarkempia ohjeita suojelumääräysten soveltamisesta. 8. Kun suojeltu kohde luovutetaan, luovutuskirjassa on kerrottava, että kohde on suojeltu ja viitattava tähän päätökseen. 9. Jos suojeltu rakennus vahingoittuu tai tuhoutuu, rakennuksen omistajan on ilmoitettava siitä viipymättä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Lisäksi on noudatettava mitä rakennusperinnön suojelemisesta annetussa laissa (498/2010) on säädetty. |
|
| Luonti: 11.12.2019 Viimeisin muutos: 19.12.2022 | |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: http://www3.turku.fi/ympakaavi/sivut/Kaavoitus/sivut/Yleiskaavoitus/sivut/Yleiskaavat.php?content=Kaavahaku
Ehdotuksesta on tehty muistutus. Ratapiha-alueen osayleiskaavan ehdotus on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 28.9.2009. RATAPIHA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS, kaavatunnus 25/2005 (OTE MV:n lausunnosta 337/303/2008, 26.5.08) Turun rautatieasemarakennus ja sen edessä oleva aukio on saanut C-4/s -merkinnän. Kaavamääräyksessä on syytä mainita aukio, joka liittyy Ratapihankadun toisella puolen olevaan puistoon muodostaen sen kanssa asemarakennuksen eteen edustavan katutilan. Asemarakennuksen länsipuolella on rautatieläisten asuinalue, jossa on Rautatiesopimuksessa suojeltavaksi esitettyjä rakennuksia sekä niiden lisäksi kaksi kerrostaloa 1960-luvulta. Museovirasto esittää kaikki rakennukset säilytettäviksi osayleiskaavassa. C-5/s merkintä sallii keskustatoimintoja, joka ei saa aiheuttaa runsasta ajoneuvoliikennettä. Museovirasto edellyttää, että asuminen on jatkossakin näiden rakennusten ensisijainen käyttötarkoitus. Puistomaisen piha-alueen kadun viereisen sivun lehmusrivi on uhanalaisuutensa vuoksi merkittävä säilytettäväksi. Konepajan ja veturitallin alueilta voidaan veturitallin vieressä, konepajan alueen kulmassa sijaitsevasta, Ratahallintokeskuksen käytössä olevasta rakennuksesta poistaa suojelukohde-merkintä. Sen sijaan on syytä varmistaa suojelumerkinnöin, että kääntöpöytä raiteineen säilyy osana veturitallia. |
|
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 25.11.2009 | |
 Rakennukset ja rakennelmat |
| Asemapäällikön talo |
|
||||||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Päätyyppi =asuinrakennus nykykäyttö= asuminen |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Lähteet |
| Piirustus 51/L83 (1503b L85). Julkisivut. Allekirjoittajat Albert Leidenius, Thure Hellström. 24.11.1915. |
| Luonti: 7.5.2009 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 12.5.2010 | |
|
||||||||||||||
| Asemarakennus |
|
||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Asemarakennuksen julkisivuja päällystävät keltaiset klinkkerilaatat. Suuri teräsrakenteinen, koko kaupungin puoleisen julkisivun keskiosan täyttävä, ikkuna antaa valoa kahden kerroksen korkuiseen päähalliin ja ravintolaan. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 25.9.2009 |
| Historia |
| Suunnitelmat 1939. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Laki rakennusperinnön suojelemisesta |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 15.12.2022 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 26.3.2019 | |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 2.8.2013 | |
|
||||||||||||||
|
||||||||
| Asuinkasarmi |
|
||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Päätyyppi =asuinrakennus nykykäyttö= asuminen |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 2.8.2013 | |
|
||||||||||||||
| Entinen paja |
|
||||||||||||||
| Historia |
| Uuden pajan valmistuttua 1899 muutettiin vanha paja ruokalaksi ja taas 1924-25 konepajan oppilaskoulun tiloiksi. Vuoden 1962 aina 2000-luvulle se oli terveydenhoitokeskus. |
| Luonti: 25.9.2009 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: ASEMAKAAVAMUUTOKSEN EHDOTUS 2008
sr-2 suojelumääräys Suojeltu rakennus. Rakennus on osa valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusta (YM:n päätös 2/562/96; 9.12.1998) solmitun sopimuksen tarkoittamaa kohdetta. Historiallisesti arvokkaan rakennuksen korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen merkitys osana entistä konepajan aluetta säilyy. Ilmanvaihto- ym tekniset tilat tulee sijoittaa rakennuksen vaipan sisäpuolelle ja ne saa toteuttaa sallittua rakennusoikeutta ylittäen. Rakennuksen ulkoasuun tehtävistä muutoksista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. |
|
| Luonti: 6.6.2008 Viimeisin muutos: 2.8.2013 | |
| Entinen öljyvarasto |
|
||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Entinen voiteluöljy- ja polttoainevarasto, ns tynnyrivarasto, on sisätiloiltaan holvattu (?) yksihuoneinen rakennus, jonka käyttöä rajoittaa lattian todennäköinen haitallisten aineiden kyllästyneisyys. |
| Luonti: 29.8.2008 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS 2008
sr-2 suojelumääräys: Suojeltu rakennus. Rakennus on osa valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusta (YM:n päätös 2/562/96; 9.12.1998) solmitun sopimuksen tarkoittamaa kohdetta. Historiallisesti arvokkaan rakennuksen korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen merkitys osana entistä konepajan aluetta säilyy. Ilmanvaihto- ym tekniset tilat tulee sijoittaa rakennuksen vaipan sisäpuolelle ja ne saa toteuttaa sallittua rakennusoikeutta ylittäen. Rakennuksen ulkoasuun tehtävistä muutoksista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. |
|
| Luonti: 6.6.2008 Viimeisin muutos: 2.8.2013 | |
| Konepaja |
|
||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Konepajan vanhin osa on vuodelta 1876. Sitä on laajennettu useaan kertaan:
Konepajarakennus on osin perustettu puupaaluille, ja kärsii orsiveden pinnan alenemisesta. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 29.8.2008 |
| Historia |
| Rautateiden konepaja perustettiin Turkuun 1875 ja rakennus valmistui seuraavana vuonna. Uusi korjausverstas vuodelta 1899 toimi veturien huolto- ja korjauskeskuksena.
Konepajaa laajennettiin jälleen 1920-luvulla: uusi vaunukorjauspaja valmistui 1922 ja siihen sijoitettiin kaksi 20 tonnin sähkönostopukkia ja 5 tonnin sähkönosturi sekä mm. 15 tonnin sähköistetty katossa kulkeva nostokurki. Rakennusten välissä olevaa siirtolavaa levitettiin 1928 yhdeksästä metristä 18 metriin. 1920-luvulla laajennettiin myös tavara-asemaa ja koko ratapihaa länteen. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 1.3.2010 |
| Lähteet |
| Juhani Kostet. VR Turun konepajan toiminnan alkuvaiheet. Aboa 1983. Koteva Oy 1985.
Tapani Mehtonen - Maarit Talamo, Rakennusinventointia rautateillä. Artikkeli Museotiedote 3/88. Turun maakuntamuseo. 1988. |
| Luonti: 25.9.2009 Viimeisin muutos: 25.9.2009 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: http://www3.turku.fi/ympakaavi/sivut/Kaavoitus/sivut/Asemakaavoitus/sivut/Asemakaavat.php?content=Kaavahaku
Kaavan työnimi "VR:n konepaja-alue", kaavatunnus 44/2004 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN EHDOTUS 2008 P-1/s Palvelurakennusten korttelialue, jolla ympäristö säilytetään. Alueelle saa sijoittaa viihde-, urheilu-, ja huvipalveluja. sr-1 / suojelumääräys: Suojeltu rakennus. Rakennus on osa valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusta (YM:n päätös 2/562/96; 9.12.1998) solmitun sopimuksen tarkoittamaa kohdetta. Korjaus- ja muutostyöt on toteutettava turmelematta rakennuksen ominaisluonnetta, sen historiallista tai rakennustaiteellista arvoa. Rungon kokonaisuus kantavine pysty- ja vaakarakenteineen ja niihin liittyvine yksityiskohtineen, samoin kuin katot ja kattorakenteet on säilytettävä. Konepajatekniikkaan liittyvät yksityiskohdat sekä käytöstä poistetut talotekniset laitteet ja järjestelmät säilytetään fragmentteina harkinnanvaraisesti. Ilmanvaihto- ym tekniset tilat tulee sijoittaa rakennuksen vaipan sisäpuolelle ja ne saa toteuttaa sallittua rakennusoikeutta ylittäen. Rakennus- ja toimenpidelupaa vaativista muutoksista on hankittava museoviranomaisen lausunto. |
|
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 2.8.2013 | |
| Liitetiedostot | |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
 |
Konepajan muutosvaiheet. Turun maakuntamuseon inventointiaineistoa, 1988. |
| Varasto-peltihalli |
|
||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Tiiliseen kaksikerroksiseen rakennukseen liittyy 50 metriä pitkä peltinen varastohalli. |
| Luonti: 29.8.2008 Viimeisin muutos: 29.8.2008 |
| Historia |
| Peltihalliin lounaisseinältään kiinteästi yhdistetty tiilinen, toimisto- ja varastotiloja sisältävä, rakennus oli alunerpin koneosaston ja konepajan yhteiskäytössä. Rakennuksessa oli kuusi toimistohuonetta, muu osa oli varastona.
I kerroksen pinta-ala 220 m2, II krs 190 m2. Rakennuksessa tehtiin 1970-luvun lopulla muutos- ja korjaustöitä, seinät hiekkapuhallettiin ja käsiteltiin silikonilla. Peltihalli valmistui samaan aikaan kuin edellämainittu tiilinen rakennus. Se rakennettiin varaosien ja muiden tarvikkeiden varastoksi. Sisällä oli kuljetusraide. Kts lisää inventointi. |
| Luonti: 25.9.2009 Viimeisin muutos: 25.9.2009 |
| Lähteet |
| Tapani Mehtonen - Maarit Talamo, Rakennusinventointia rautateillä. Artikkeli Museotiedote 3/88. Turun maakuntamuseo. 1988.
Inventointiaineistoa. Kopiot RHO:n arkistossa. Alkuperäinen Turun maakuntamuseossa. |
| Luonti: 25.9.2009 Viimeisin muutos: 25.9.2009 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: ASEMAKAAVAMUUTOKSEN EHDOTUS 2008
sr-2 Kaavamääräys Suojeltu rakennus. Rakennus on osa valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusta (YM:n päätös 2/562/96; 9.12.1998) solmitun sopimuksen tarkoittamaa kohdetta. Historiallisesti arvokkaan rakennuksen korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen merkitys osana entistä konepajan aluetta säilyy. Ilmanvaihto- ym tekniset tilat tulee sijoittaa rakennuksen vaipan sisäpuolelle ja ne saa toteuttaa sallittua rakennusoikeutta ylittäen. Rakennuksen ulkoasuun tehtävistä muutoksista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. |
|
| Luonti: 6.6.2008 Viimeisin muutos: 2.8.2013 | |
| Veturitalli kääntöpöytineen |
|
||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Päätyyppi =huolto nykykäyttö= |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Historia |
| Ensimmäinen vaihe on radan rakentamisajalta 1875-76. Tallissa oli silloin 9 pilttuuta. Ensimmäinen jatke on 1898 jolloin lisättiin 6 pilttuuta, ja edelleen 1901 neljä pilttuuta.
Sen jälkeen jatkuvia pilttuiden pidentämisiä, lisäämisiä ja muiden tilojen lisäyksiä. Piiros veturitallin laajentumisvaiheista, kts liite. Lue lisää Turun maakuntamuseon inventontiaineistosta. |
| Luonti: 25.9.2009 |
| Lähteet |
| Tapani Mehtonen - Maarit Talamo, Rakennusinventointia rautateillä. Artikkeli Museotiedote 3/88. Turun maakuntamuseo. 1988.
Inventointiaineistoa. Kopiot RHO:n arkistossa. Alkuperäinen Turun maakuntamuseossa. |
| Luonti: 25.9.2009 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: ASEMAKAAVAMUUTOKSEN EHDOTUS 2008
sr-2 Kaavamääräys Suojeltu rakennus. Rakennus on osa valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusta (YM:n päätös 2/562/96; 9.12.1998) solmitun sopimuksen tarkoittamaa kohdetta. Historiallisesti arvokkaan rakennuksen korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen merkitys osana entistä konepajan aluetta säilyy. Ilmanvaihto- ym tekniset tilat tulee sijoittaa rakennuksen vaipan sisäpuolelle ja ne saa toteuttaa sallittua rakennusoikeutta ylittäen. Rakennuksen ulkoasuun tehtävistä muutoksista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. KÄÄNTÖPÖYTÄ sr-3 Suojeltu laite/rakennelma. Kääntöpöytä liittyy veturitalliin, joka on osa valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusta (YM:n päätös 2/562/96; 9.12.1998) solmitun sopimuksen tarkoittamaa kohdetta. Kääntöpöytä raiteineen tulee säilyttää. Korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että kääntöpöydän merkitys osana veturitallia säilyy. Muutoksista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. |
|
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 2.8.2013 | |
| Liitetiedostot | |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
|
Veturitallin muutos- ja laajentamisvaiheet. Turun maakuntamuseo 1988. |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
 |
| × | ||
| < |
|
> |
MV/17/05.01.01/2015 TURKU, Turun kaupungin tilan 853-514-3-9 osoitteissa Ratapihankatu 37-41 sijaitsevien rakennusten rakennussuojeluasia