 |
| Pirkanmaa | |
| Mänttä-Vilppula | |
| Kolhon rautatieasema-alue | 200378 |
| Kiinteistötunnus: | 508-405-9-698; 508-405-9-660; |
| Muu tunnus: | 933-051 VARR 405 Keuruu, 9:5 RNo |
| Kylä tai kaupunginosa: | Keuruu |
| Osoite: | Tehtaantie 2-6, 35990 Kolho |
| Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Liikenne |
 takaisin |
|
 Kuvaus |
| Tampere-Vaasa -radan V luokan asema-alue Vilppulan Kolhossa sijaitsee maisemallisesti upealla paikalla Ukonselän ja Kaijanselän välisellä kannaksella. Sen rakennuskanta on monipuolinen ja hyvin säilynyt.
Ratapihan itäpuolella on Metsäliiton (kreosiitti)kyllästämö. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 6.3.2009 |
| Historia |
| Historia |
| Kolho oli Vaasan radan pysäkki, joka rakennettiin pysäkkirakennusten tyyppipiirustusten mukaan ja laajennettiin myöhemmin molemmista päistä. Asemaksi se korotettiin 1888. Ennen Jyväskylän poikkiradan valmistumista (1897) oli Keuruun kirkonkylän ja Kolhon välillä vilkas sisävesiliikenne Keurusselän yli. Rautatieaseman alueelle kohosi vilkas asemayhdyskunta, joka hiljeni 1990-luvulla. Joitakin rakennuksia on siirretty muualle.
Asemapäällikkö Mathias Bonn rakennutti 1890-luvulla Kolhonsalmen rannalle sahan, jossa oli vuosisadan vaihteessa jo toistasataa työntekijää (Bonnäsin terva- ja tärpättitehdas Vilppulassa). Kolhossa oli useita muitakin sahoja. Järnefeltien taiteilijaperhe vietti kesän 1889 puutavara-kauppias Malmin talossa Kolhon aseman lähettyvillä Kolhonsalmen toisella puolen. Juuri taide-opintonsa päättänyt Eero Järnefelt teki Kolhossa kuvitusta ystävänsä Juhani Ahon vuonna 1885 ilmestyneeseen teokseen Rautatie. Vaikka itse tarina sijoittuu Savon radan varteen Lapinlahdelle, on kuvien rautatieasema ja henkilöhahmojen esikuvat Kolhosta. Rautatien kuvitettu laitos ilmestyi 1892. Asema-alueelta on purettu useita rakennuksia; mm. kaksoisvahtitupa 1880-luvulta on siirretty toisaalle Kolhoon. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 3.11.2010 |
| Lähteet |
| Jussi Iltanen, Radan varrella. Suomen rautatieliikennepaikat. Karttakeskus, Keuruu 2009.
Marketta Mäkinen (toim.). Maailmannavan elämää. Keski-Suomen merkitys suomenkielisen kansallisen kulttuurin ja taiteen muotoutumisessa vuosina 1880-1917. SKS. Jyväskylä 1994. Teppo Vihola. Keuruun ja Pihlajaveden historia 1860-1917. Vanhan Ruoveden historia III:3/1. 1983. |
| Luonti: 6.3.2009 Viimeisin muutos: 3.11.2010 |
| Suojelu |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 20.11.1998 |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 23.3.2011 | |
 Rakennukset ja rakennelmat |
| Asemarakennus |
|
||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Päätyyppi =liikenne nykykäyttö= |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Historia |
| Laajennus. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 6.3.2009 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S2 | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 5.4.2011 | |
| Kaksoisvahtitupa |
|
||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Päätyyppi =asuinrakennus nykykäyttö= |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S2 | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 5.4.2011 | |
| Kaksoisvahtitupa |
|
||||||||
| Kuvaus |
| Päätyyppi =asuinrakennus nykykäyttö= |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S2 | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 5.4.2011 | |
| Kaksoisvahtitupa |
|
||||||||
| Kuvaus |
| Päätyyppi =asuinrakennus nykykäyttö= |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S2 | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 5.4.2011 | |
| Kellari |
|
||||||||||
| Kuvaus |
| Päätyyppi =talousrakennus nykykäyttö= |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S2 | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 5.4.2011 | |
| Kellari |
|
||||||||
| Kuvaus |
| Päätyyppi =talousrakennus nykykäyttö= |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Kuvaus |
| Lohkotusta kivestä tehty kellari. |
| Luonti: 5.4.2011 Viimeisin muutos: 5.4.2011 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S2 | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 5.4.2011 | |
| Kellari |
|
||||||||
| Kuvaus |
| Päätyyppi =talousrakennus nykykäyttö= |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S2 | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 5.4.2011 | |
| Liiteri |
|
||||||||
| Kuvaus |
| Päätyyppi =talousrakennus nykykäyttö= |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S2 | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 5.4.2011 | |
| Navetta |
|
||||||||
| Kuvaus |
| Päätyyppi =talousrakennus nykykäyttö= |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S2 | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 5.4.2011 | |
| Navetta |
|
||||||||
| Kuvaus |
| Päätyyppi =talousrakennus nykykäyttö= |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S2 | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 5.4.2011 | |
| Tavaramakasiini |
|
||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Päätyyppi =liikenne nykykäyttö= |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Historia |
| Kunnostettu 2003 |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S2 | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 23.3.2011 | |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
|
 |
| × | ||
| < |
|
> |