 |
| Keski-Suomi | |
| Keuruu | |
| Haapamäen rautatieasema | 200379 |
| Kiinteistötunnus: | 249-402-4-6; 249-402-4-669; 249-402-18-3; 249-402-18-4; 249-402-4-654; 249-402-4-219; |
| Muu tunnus: | 249-083 VARR |
| Kylä tai kaupunginosa: | Haapamäki |
| Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Liikenne |
 takaisin |
|
 Kuvaus |
| Haapamäen rautatieasema-alue on tyypillinen esimerkki maan kattavan rautatieverkoston yhteyteen muotoutuneesta asemayhdyskunnasta. Haapamäki on ollut maamme tärkeimpiä risteysasemia. Valtionrautateiden vuosina 1896–1897 rakennuttaman monipuolisen, eri rautatietoimintoja palvelevan rakennuskannan yhteyteen muodostui pian aseman rakentamisen jälkeen kylämäinen asutuskeskittymä. Asema-alueen rakennuskannassa on monia eri rautatietoimintoja palvelevia rakennuksia ja eri-ikäisiä asuinrakennuksia vahtituvasta kerrostaloihin.
Haapamäen aseman synty sijoittuu rautateiden rakentamisen huippukauden alkuun, jolloin rataverkko alkoi laajeta nopeasti ympäri Suomen. Aseman suunnitteli arkkitehti Bruno F. Granholm, joka vastasi vuodesta 1892 päätoimisesti Rautatiehallituksen kaikesta rakennustoiminnasta. Haapamäen asema on ensimmäisiä Granholmin suunnittelemia kansallisromanttisia asemakokonaisuuksia. Nimekkäästä suunnittelijastaan huolimatta se edustaa Valtionrautateiden suosimaa ns. anonyymiä arkkitehtuuria, joka ei pyri nostamaan tekijäänsä esiin. Asemarakennuksen, veturitallin ja muun asema-alueen rakennuskannan lisäksi asemaan liittyy Leponiemen vahtitupa pihapiireineen ja noin kilometrin verran harvinaiseksi käynyttä lennätinlinjaa radan varrella. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 21.11.2011 |
| Historia |
| Historia |
| Vuonna 1883 valmistuneen Vaasan radan asemista yksi sijoitettiin Keuruun pitäjään Kangaslammen rannalle Haapamäen kylään. Vaasan ja Savon radat yhdistävää poikkirataa rakennettiin Jyväskylään asti vuosina 1895-97. Keuruun kirkonkylään sijoitettu uusi asema sai Keuruun nimen ja entinen Keurun asema nimettiin kylän mukaan Haapamäeksi. Samalla Haapamäelle rakennettiin uusi suurempi asemarakennus.
Maat asemaa varten lohkottiin useassa erässä Petäjäisen perintötilan maista. Ratapiha ja asema sijaitsevat kahden harjun välisessä laaksossa, jossa on Asemalammeksi kutsuttu Kangaslampi. Sen rannalla oli ensimmäinen asemarakennus. Rata Haapamäeltä Jyväskylään oli mutkainen ja nousut olivat pitkiä ja jyrkkiä. Tavarajunissa ei hyvälläkään kelillä voinut olla kuin 12 vaunua ja vetureita tarvittiin kaksi, mikä vaati sekä kalustoa että henkilökuntaa. Radan uudelleenrakennus aloitettiin 1916 ennen kuin poikkiradan Jyväskylä-Pieksämäki -osuus valmistui vuonna 1917. Työt keskeytettiin varojen puutteessa 1920 ja niitä jatkettiin 1924-26. Uusittu rata oli 77 km pitkä. Tässä yhteydessä rakennettiin myös Möykynmäen tunneli. Ratayhteys Haapamäeltä Poriin rakennettiin vuosina 1929 - 1938. Rata palveli alueen henkilöliikennettä ja Keski-Suomen tavaraliikenteen kuljetusta Poriin, mutta sen merkitys jäi vähäiseksi. Keuruun kaupunki perusti 1980-luvulla Haapamäen asemalle Höyryveturi-puiston, joka sijoitettiin VR:n entisen polttoainevaraston paikalle veturitallin kaakkoispuolelle. Höyryveturipuisto vuokraa eräitä VR:n rakennuksia. Asemalta noin kilometrin päässä oleva Leponiemen vahtitupa pihapiireineen on suojeltu rakennussuojelulailla vuonna 1998. Samalla on suojeltu VR:n lennätinlinjaa Höyryveturi-puiston itäiseltä portilta Leponiemen vahtituvan tontin ohi noin kilometrin matkalta. Haapamäen kautta kulkenut rautatieliikenne oli huipussaan 1970-luvun alussa, erityisesti puutavara- ja halkoliikennettä. Liikenne päättyi huhtikuussa 2004. Tammikuun lopussa 1918 Etelä-Pohjanmaalta saapuneet suojeluskuntalaiset ottivat luutn. P. Walleniuksen johdolla haltuunsa Haapamäen tärkeän rautatiesolmukohdan ja etenivät sieltä aina Lylyyn saakka, mistä kuitenkin vetäytyivät vielä samana päivänä (1.2,) takaisin Vilppulan aseman seuduille (Suomenmaa 1925). ASUINRAKENTAMISEN VAIHEITA 1800-luvun lopulla syntynyt rakennuskanta osoittautui riittamättömäksi vilkkaan aseman ja sen työväen tarpeisiin. Inventoitien yhteydessä on käynyt ilmi, että 1900-luvun alussa yksityishenkilöt rakennuttivat taloja rautatieläisten vuokrattaviksi. Merkittävä henkilö tässä rakennuttamisessa oli ratamestari Heikki Heinonen 1900-luvun alussa; hän möi mm. rautatieläisille omakotitontteja. Valtionrautateiden oma rakentaminen lisääntyi taas 1930-luvulla Porin radan rakentamisen yhteydessä ja jatkui 1950-luvulle. Sen jälkeen VR tuki työntekijöidensä hartiapankkirakentamista ja näin syntyi mm. Kumpulammen ja Pihlajaojan omakotitaloalueet. 1960-luvulla rakentaminen laantui. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 29.6.2010 |
| Lähteet |
| Teppo Vihola. Keuruun ja Pihlajaveden historia 1860-1917. Vanhan Ruoveden historia III:3/1. 1983.
Hannele Rokkonen, Menolippu menneisyyteen. Haapamäen taajaman paikalliskulttuurin muutokset 1882-2002. Etnologian pro gradu-tutkielma. Historian ja etnologian laitos, 2004, Jyväskylä |
| Luonti: 31.7.2009 Viimeisin muutos: 31.7.2009 |
| Suojelu |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 17.12.1999 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso rakennukset Leponiemen vahtitupa, talousrakennus ja kellari. | |
| Luonti: 2.7.2010 Viimeisin muutos: 5.2.2014 | |
| Suojelun väline: | Laki rakennusperinnön suojelemisesta |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso Lennätin- ja viestiavojohtolinjan suojelumääräykset. | |
| Luonti: 11.2.2013 Viimeisin muutos: 5.2.2014 | |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
 Rakennukset ja rakennelmat |
| Asemarakennus |
|
||||||||||||||||||||||||||
| Historia |
| Asemarakennus on toinen laatuaan Haapamäellä. Se valmistui 1897 osana Vaasan radalta vedettyä ratalinjaa Jyväskylään ja Suolahteen. Rakennuksessa oli I ja II lk sekä III luokan odotussalit, asemapäällikön konttori, posti ja ravintolasali. Viimemainittu, toisessa poikkipäädyssä sijainnut tila muutettiin myöhemmin työntekijöiden sosiaalitiloiksi.
Asemarakennusta laajennettiin vuonna 1920 edelleen Granholmin suunnitelmin. Silloin rakennettiin pohjoispäätyyn tilat tavara-asemalle. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 20.2.2018 |
| Lähteet |
| Inventointikortti. Heli-Maija Voutilainen 28.10.1988. |
| Luonti: 29.6.2010 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: RAKENNUSKAAVA 1985
LR/s - alue jolla ympäristö säilytetään. Uudisrakennuksen tai olemassa olevaan rakennukseen tehtävien muutosten sopeutumiseen ympäristön kulttuurihistorialliseen luonteeseen ja taajamakuvaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. |
|
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 29.6.2010 | |
| Asemaravintola |
|
||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Funktionalistinen ravintolarakennus muodostuu kahdesta osasta. Matalammassa, pitkän nauhamaisen ikkunarivin hallitsemassa radanpuoleisessa osassa on ravintolasali. Kaksikerroksisen kadunpuoleinen osan julkisivua rytmittävät alakerroksen neljä rinnakkaista ikkunaa ja toisen kerroksen harvaan sijoitetut pienet neliömäiset ikkuna-aukot. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 20.2.2018 |
| Historia |
| Ensimmäinen ehdotus Haapamäen ravintolaa varten on päivätty jo toukokuussa 1928. Sen ovat signeeranneet silloin vielä arkkitehtiopiskelija E(ero) Seppälä ja ratateknillisen toimiston huonerakennusjaoston esimies Thure Hellström.
Eri piirustuksia vertaamalla käy ilmi, että sisäänkäynti on osoittautunut ongelmalliseksi. Seppälä näyttää suunnitelleen, että ulko-ovet jatkavat eleettömästi ikkunariviä ja radalta nousisi pitkät loivat portaat ylös ravintolasalin eteen. Vuoden 1939 toteutuneessa suunnitelmassa ulko-ovien päällä olevan katoksen räystäskonsolit ovat perinteistä rautatieläismallia, joka on suunniteltu puurakennuksia varten ja vaikuttaa kömpelöltä funktionalistisessa betonirakennuksessa. Vuonna 1971 on vuoden 1939 piirustuksiin sisäänkäynnin kohdalle kirjoitettu: ei ole tällainen. |
| Luonti: 11.12.2009 Viimeisin muutos: 20.2.2018 |
| Lähteet |
| Ehdotus Haapamäen ravintolaksi. 18.5.1928. E. Seppälä. Nro 2072a L 32.KA.
Haapamäen ravintolarakennus. E. Seppälä, Th. Hellström. 17.3.1939. Hyväksytty rautatiehallituksen päätöksen mukaan huhtikuun 1 päivältä 1939 todistaa viran puolesta Elsa Greis. Nro 2072 (1) L 32. KA. Detaljeja: sisäänkäynti HRJ:N PIIR 3894 (26), ikkunat 3884 (26).KA. |
| Luonti: 11.12.2009 Viimeisin muutos: 11.12.2009 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: RAKENNUSKAAVA 1985
LR/s - alue jolla ympäristö säilytetään. sr - |
|
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 29.6.2010 | |
| Asuinkasarmi |
|
||||||||||||||||||||
| Historia |
| Rakennus korjattiin autiotalosta asuttavaan kuntoon 1990-luvun lopussa. |
| Luonti: 31.7.2009 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Suojeluvuosi on 1985 | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 28.11.2013 | |
| Asuinkasarmi |
|
||||||||||||||||
| Asuinkasarmi |
|
||||||||||||||||
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 5.6.2008 Viimeisin muutos: 16.4.2010 | |
| Asuinkasarmi |
|
||||||||||||||||
| Asuinkasarmi |
|
||||||||||||||||
| Asuinkasarmin kellari |
|
||||||||||||||
| Kuvaus |
| Kellari on poikkeuksellisen suuri ja komea kuuden talouden talouskellari.
Se sijaitsee rinteessä tien länsipuolella asuinkasarmin pihapiirissä. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 20.2.2018 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: LR/s - alue jolla ympäristö säilytetään | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 16.4.2010 | |
| Asuinkasarmin talousrakennus |
|
||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Rakennus sijaitsee rinteessä aivan kuuden talouden asuinkasarmin takana. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 16.4.2010 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: KAAVA
LR/s - alue jolla ympäristö säilytetään |
|
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 16.4.2010 | |
| Kaksoisvahtitupa |
|
||||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Kaksoisvahtitupa on yksi monista Haapaveden aseman asuinrakennuksista. Se sijaitsee aivan pohjoisimman veturitallin vieressä. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 22.2.2010 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: LR/s - alue jolla ympäristö säilytetään | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 22.2.2010 | |
| Lennätin- ja viestiavojohtolinja |
|
||||||||||||||
| Kuvaus |
| Haapamäellä on säilynyt myös harvinaiseksi käynyttä lennätinlinjaa radan varrella. Suojeltu linjan osuus käsittää kaksi pylvästä Haapamäen vahtituvan puolella ja yhdeksän pylvästä Jyväskylän suuntaan siten, että kaksi pylvästä sijaitsee Haaramäen tasoristeyksen Jyväskylän puolella. Linjan pylväsmäärä on yksitoista ja pituus noin 500 metriä.
Johtolinjan osuus sisältää pylväitä, joissa langat ovat neljän eristimen puuorsilla sekäpylväitä, joissa langat ovat koukuilla ja neljän eristimen puuorsila. Suojelupäätös vuodelta 1998 sisältää myös radanvartijan vahtituvan ja halkoliiteri-tallirakennuksen pihapiireineen. |
| Luonti: 31.7.2014 Viimeisin muutos: 29.12.2015 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Laki rakennusperinnön suojelemisesta |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: SUOJELUMÄÄRÄYKSET:
1. Lennätin- ja viestiavojohtolinjan alkuperäinen ulkoasu siihen kuuluvine varustuksineen (johtimet, eristimet ja orret) tulee säilyttää johtolinjan kulttuurihistoriallisen arvon mukaisesti. Suojeltavaa johtolinjaa ei saa purkaa enempää kuin sen kunnostustyö välttämättä edellyttää. 2. Johtolinja tulee kunnostaa ja linjaa tulee hoitaa siten, että sen rakennus- ja kulttuurihistoriallinen arvo palautuu ja säilyy. Linjan hoito- ja kunnostustyöt käsittävät myös maastossa olevan johtokäytävän pitämisen avoimena. 3. Johtolinjan korjaustoimenpiteissä on käytettävä niin paljon kuin mahdollista alkuperäisiä materiaaleja ja ellei alkuperäisiä materiaaleja ole saatavilla alkuperäistä vastaavia materiaaleja. 4. Tällä päätöksellä suojelun ulkopuolelle jäävän johtolinjan purkamista ja suojeltavan johtolinjan osuuden kunnostus- ja hoitotoimenpiteitä varten on laadittava Museoviraston hyväksymä hoito- ja käyttösuunnitelma. Suunnitelma on lähetettävä tiedoksi Keski-Suomen ELY-keskukselle. 5. Hoito- ja käyttösuunnitelmassa on suunniteltava myös avojohtolinjan dokumentointi ennen sen osittaista purkamista sekä dokumentointiaineiston tallentaminen ja johtolinjasta purettavan materiaalin säilyttäminen Haapamäen rautatieläiskulttuurista kertovina dokumentteina. 6. Johtolinjan kunnostustöistä on ilmoitettava Museovirastolle ja Keski-Suomen ELY-keskukselle. Museovirastolla on oikeus antaa tarkempia ohjeita suojelumääräysten soveltamisesta. 7. Jos suojeltavaksi määrätty avojohtolinja vahingoittuu tai tuhoutuu, johtolinjan tai haltijan on ilmoitettava siitä viipymättä Keski-Suomen ELY-keskukselle, jonka tulee välittömästi neuvoteltuaan asiasta Museoviraston kanssa päättää tarvittavista toimenpiteistä. |
|
| Luonti: 2.7.2010 Viimeisin muutos: 5.2.2014 | |
| Lepohuone |
|
||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Lepohuone sijaitsee vesitornin kupeessa ja muodostaa nykyään pihan uudemman Höyryveturipuiston päätilaksi rakennetun rakennuksen kanssa. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 16.4.2010 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: KAAVA
LR/s - alue jolla ympäristö säilytetään |
|
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 16.4.2010 | |
| Leponiemen kellari |
|
||||||||||||||
| Kuvaus |
| Kellari sijaitsee Leponiemen vahtituvan pihapiirissä. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 16.4.2010 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 17.12.1999 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: SUOJELUMÄÄRÄYKSET (Ei koske enää Lennätin- ja viestiavojohtolinjaa, jolle Ympäristöministeriö vahvisti 25.6.2013 uudet suojelumääräykset.):
1. Rakennusten ja lennätin- ja avojohtolinjan ulkoasu tulee säilyttää ja rakennuksia tulee käyttää niiden rakennus- ja kulttuurihistoriallisen arvon mukaisesti. 2. Rakennuksia ja lennätin- ja avojohtolinjaa tulee hoitaa ja kunnostaa niin, että niiden rakennus- ja kulttuurihistoriallisena arvo säilyy. 3. Korjaus- ja muutostyöt, joilla on merkitystä rakennusten tai lennätinlinjan rakennus- ja kulttuurihistoriallisen arvon kannalt , tulee tehdä Museoviraston hyväksymällä tavalla. 4. Kaikista rakennuksiin tai lennätinlinjaan suunniteltavista muutoksista on ilmoitettava Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Museovirastolle. Muutostöihin voidaan ryhtyä vain Museoviraston suostumuksella. 5. Museovirastolla on oikeus antaa tarkempia ohjeita ja määräyksiä suojelumääräysten soveltamisesta. |
|
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 5.2.2014 | |
| Leponiemen talousrakennus |
|
||||||||||||||
| Kuvaus |
| Leponiemen vahtituvan talousrakennus. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 16.4.2010 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 17.12.1999 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: SUOJELUMÄÄRÄYKSET (Ei koske enää Lennätin- ja viestiavojohtolinjaa, jolle Ympäristöministeriö vahvisti 25.6.2013 uudet suojelumääräykset.):
1. Rakennusten ja lennätin- ja avojohtolinjan ulkoasu tulee säilyttää ja rakennuksia tulee käyttää niiden rakennus- ja kulttuurihistoriallisen arvon mukaisesti. 2. Rakennuksia ja lennätin- ja avojohtolinjaa tulee hoitaa ja kunnostaa niin, että niiden rakennus- ja kulttuurihistoriallisena arvo säilyy. 3. Korjaus- ja muutostyöt, joilla on merkitystä rakennusten tai lennätinlinjan rakennus- ja kulttuurihistoriallisen arvon kannalt , tulee tehdä Museoviraston hyväksymällä tavalla. 4. Kaikista rakennuksiin tai lennätinlinjaan suunniteltavista muutoksista on ilmoitettava Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Museovirastolle. Muutostöihin voidaan ryhtyä vain Museoviraston suostumuksella. 5. Museovirastolla on oikeus antaa tarkempia ohjeita ja määräyksiä suojelumääräysten soveltamisesta. |
|
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 5.2.2014 | |
| Leponiemen vahtitupa |
|
||||||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Yksityisomistuksessa jo pitkään ollut vahtitupa Leponiemessä Niemelänjärven rannalla sijaitsee noin kilometrin päässä itse asemasta. Pihapiirissä on kellari ja talousrakennus. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 24.1.2014 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 17.12.1999 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: SUOJELUMÄÄRÄYKSET (Ei koske enää Lennätin- ja viestiavojohtolinjaa, jolle Ympäristöministeriö vahvisti 25.6.2013 uudet suojelumääräykset.):
1. Rakennusten ja lennätin- ja avojohtolinjan ulkoasu tulee säilyttää ja rakennuksia tulee käyttää niiden rakennus- ja kulttuurihistoriallisen arvon mukaisesti. 2. Rakennuksia ja lennätin- ja avojohtolinjaa tulee hoitaa ja kunnostaa niin, että niiden rakennus- ja kulttuurihistoriallisena arvo säilyy. 3. Korjaus- ja muutostyöt, joilla on merkitystä rakennusten tai lennätinlinjan rakennus- ja kulttuurihistoriallisen arvon kannalt , tulee tehdä Museoviraston hyväksymällä tavalla. 4. Kaikista rakennuksiin tai lennätinlinjaan suunniteltavista muutoksista on ilmoitettava Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Museovirastolle. Muutostöihin voidaan ryhtyä vain Museoviraston suostumuksella. 5. Museovirastolla on oikeus antaa tarkempia ohjeita ja määräyksiä suojelumääräysten soveltamisesta. |
|
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 5.2.2014 | |
| Liiteri |
|
||||||||||||||||
| Liiteri |
|
||||||||||||||||
| Liiteri |
|
||||||||||
| Liiteri |
|
||||||||||||||
| Sauna |
|
||||||
| Vahtituvan kellari |
|
||||||||||||||
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: LR/s - alue jolla ympäristö säilytetään | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 16.4.2010 | |
| Vesitorni |
|
||||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Ikkunallinen punatiilinen vesitorni 1930-luvulta sijaitsee rinteessä veturitallien itäpuolella. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 20.2.2018 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: KAAVA
LR/s - alue jolla ympäristö säilytetään |
|
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 16.4.2010 | |
| Veturitallit |
|
||||||||||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Asema-alueen eteläpäässä sijaitsevien veturitallien vanhempi osa on todennäköisesti jo 1880-luvulta, uudempi on rakennettu Porin radan yhteydessä vuonna 1930. Tallit ovat kokeneet paljonkin muutoksia kaluston koon muuttuessa.
Talliin liittyy toimistosiipi. Veturitallit ja eräitä muita rakennuksia on vuokrattu Höyryveturipuistolle ja Haapamäen Museoveturiyhditys ry:lle. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 20.2.2018 |
| Historia |
| Veturitallin vanhin osa on Vaasan radan ajalta 1880-luvun alusta. Viimeistään Porin rataa rakennettaessa on sitä laajennettu 5 pilttuulla. Kattoa on uusittu 1959, pilttuiden 14 ja 15 piiput uusittu 1971. Tallissa on keskuslämmitys.
Höyrykoneyhdistys on vuokrannut tallin ja kunnostaa siellä höyrykauden vetureita ja vaunuja. Yhdistys on 2000-luvulla saanut avustusta tallin ikkunoiden kunnostamiseen. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 29.6.2010 |
| Lähteet |
| Inventointikortti. Heli-Maija Voutilainen 27.10.1988. |
| Luonti: 29.6.2010 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: KAAVA
LR/s - alue jolla ympäristö säilytetään |
|
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 16.4.2010 | |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
|
 |
| × | ||
| < |
|
> |