 |
| Pirkanmaa | |
| Nokia | |
| Siuron asema-alue | 200389 |
| Kiinteistötunnus: | 536-418-4-233; 536-418-4-140; 536-418-20-1; 536-418-4-224; |
| Muu tunnus: | 536-037 VARR |
 takaisin |
|
 Kuvaus |
| Tampere - Pori -radan V luokan alkuperäisaseman alue silloisen Pirkkalan (nykyisin Nokia) Siurossa sijaitsee Kuloveden rannalla maisemallisesti komealla paikalla harjun rinteellä. Jokilaakso, Siuronmäki ja läheinen Siuron Linnavuori muodostavat arvokkaan suojelukokonaisuuden.
Ratamestarin talo sijaitsee noin 1 km päässä asemalta Siuron koskeen laskevan jyrkänteen kupeella. Siurosta kehittyi tämän vuosisadan alussa yksi Pirkkalan liikenteellisistä ja teollisista keskuksista, sillä se oli edullisella paikalla kahden vilkkaan laivareitin ja rautatien yhtymäkohdassa. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 12.2.2009 |
| Historia |
| Historia |
| Höyrylaivaliikenne alkoi Pyhäjärvellä 1859, Lempoisten kanava valmistui 1873 ja laivaliikenne ulottui Tampereelta Hämeenlinnaan. Laivaliikenne oli tärkeä henkilöliikenteellekin aina Hämeenlinna-Tampere -radan valmistumiseen saakka. Laivoja käytettiin maataloustarvikkeiden ja puutavaran kuljetukseen. Porin radan valmistuttua 1895 perustettiin Siurosta Hämeenkyrön Kyröskoskelle johtava laivaväylä, josta tuli osa Kyrösjärven perukoille ulottuvaa laivaväylää. Siurosta alkoi kulkea laiva myös Suoniemelle ja Karkkuun.
Laivareitti Siuroon ja rautateille oli tärkeä Kyröskosken tehtaalle, mutta myös matkustajille sillä se mahdollisti yhden päivän kaupunkimatkat Tampereelle Ikaalisista ja Parkanosta asti. Siuron laivaliikenne alkoi ehtyä 1930-luvulla autoilun lisääntyessä. Porin radalla käytettiin Oulun radan piirustuksia. Siuron asemaa laajennettiin 1900 poikkipäädyllä ja 1920 lisäämällä tiloja molempiin päihin. Vuonna 1905 Siuronkosken lähelle perustettiin valtion höyrysaha, jonka rakensi Valtionrautatiet metsähallituksen laskuun. VR käytti sahan puutavaraa radanrakennustöissään. Läheinen Siuronmäki on Tampereen Pispalan tavoin syntynyt vanha työläisasuinalue. Mäki ja jokilaakso on ollut asuttu jo pronssikaudella. Valtion saha ja Elvingin puuhiomo vilkastuttivat yhdyskuntaa vuosisadan alussa. Eräiden laskelmien mukaan vuonna 1900 oli 60,5 % Siurossa ammatissa toimivista teollisuuden ja käsityön ammattien edustajia. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 15.4.2010 |
| Lähteet |
| Marja Ahokas (toim.) 1998. Näin Siurossa ja Kuljussa ennen asuttiin ja elettiin.
Juhani Piilonen, Sastamalan historia 3, 1860-1920. Vammala 1997. K.V. Kaukovalta, K. Jaakkola, Aug. Sorila, Pirkkalan historia. 1934. Jussi Koivuniemi-Mervi Kaarninen- Pekka Kaarninen, Nokian ja Pirkkalan historia. Nokian kaupunki ja Pirkkalan kunta. Forssa 1994. Siuronkoski eläväksi - kehittämissuunnitelma 2003. (Hanke ei koske asema-aluetta, mutta kylläkin rataa ja ratamaisemaa). Hankesuunnitelma MV/RHO:n arkisto. |
| Luonti: 12.2.2009 Viimeisin muutos: 15.4.2010 |
| Suojelu |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Siuro-Linnavuori-Kulju -taajaman osayleiskaavassa (1985) on Siuron asema-alue osoitettu suojelua edellyttäväksi alueeksi. Siuronkallion asemakaavan selostuksessa kohdassa 14.1 on todettu että "Siuronmäki kuuluu historiallisesti arvokkaana suojelukohteena Tampereen seutukaava-alueen kulttuurihistoriallisesti merkittävien kohteiden luetteloon (1977). | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 15.4.2010 | |
 Rakennukset ja rakennelmat |
| Asemapäällikön kellari |
|
||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Päätyyppi =talousrakennus nykykäyttö= |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 15.4.2010 | |
| Asemapäällikön talo |
|
||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Päätyyppi =asuinrakennus nykykäyttö= asuminen |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Historia |
| uunien vaihto?
1998: listoitusten korjaamiseen, julkisivujen maalaamiseen, savupiippujen muurauksen ja pellityksen uusimi |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 12.2.2009 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 15.4.2010 | |
| Asemapäällikön talousrakennus |
|
||||||||
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 6.6.2008 Viimeisin muutos: 15.4.2010 | |
| Asemarakennus |
|
||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Tampere-Pori -radan rakennukset toteutettiin Oulun rataa varten valmistuneilla mallipiirustuksilla. Siuron asemarakennus rakennettiin pysäkin piirustuksin, mutta sitä laajennettiin poikkipäädyllä 1900 ja edelleen 1920 täysin alkuperäisestä poikkeavilla uudisrakennusosilla molempiin päätyihin. Lisäykset on purettu myöhemmin. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 12.2.2009 |
| Historia |
| Laajennus 1920, muutoksia 1950, 1965.
Asema n. vuodelta 1895, 1900 ja 1920 tehdyt laajennukset on nyttemmin purettu. Varastomakasiinit on purettu. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 12.2.2009 |
| Lähteet |
| Sirkka Valanto. Suomen rautatieasemat vuosina 1857-1920. Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisu nro 11. Helsinki 1982. |
| Luonti: 12.2.2009 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 15.4.2010 | |
| Ratamestarin sauna |
|
||||||||
| Historia |
| 2001: saunan ulkoseinien ja ikkunoiden korjaukseen ja maalaukseen |
| Luonti: 12.2.2009 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Kaavamerkintä 2002: Suojeltava rakennus. Kulttuurihistoriallisesti ja ympäristökuvan kannalta merkittävä rakennus, jota ei saa purkaa. Rakennukseen ei saa tehdä sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka turmelevat rakennuksen ulkoasua ja arvoa. Mikäli rakennusta on aikaisemmin muutettu tai korjattu sen kulttuurihistoriallista tai maisemallista arvoa häiritsevällä tavalla, on rakennus korjaus tai muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan entistäen tai muuten alueen rakennusperinteeseen hyvin soveltuvalla tavalla. | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 15.4.2010 | |
| Ratamestarin talo |
|
||||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Siuron ratamestarin asuin- ja talousrakennukset sijaitsevat jyrkässä louhikoisessa kalliorinteessä. Piha-alue on pengerretty luonnonkivimuurin avulla ja rajattu siten Pori-Tampere -maantiestä.
Pohjoispuolella sijaitsee Siuron kirkko. Alarinteessä siintää honkien välistä Kulovesi, rannassa kulkee Tampere-Pori rata. Siurontien yläpuolella on ratamestarin pihapiirin lisäksi esim. 1948 tyypin kuvilla tehty lamellitalo. Siuroon syntyi tiheä omatoimisesti rakennettu työläisasutus vuosisadan vaihteessa Kuljun, Grönforsin ja valtion sahojen ja massatehtaan ansiosta. Alueen liikennetarpeita palvelemaan tuli rautatie Kyröskokselle ja Ikaalisiin suuntautuneen laivaliikenteen lisäksi. |
| Luonti: 12.2.2009 Viimeisin muutos: 12.2.2009 |
| Historia |
| 2000:asuinrakennuksen vesikaton uusimiseen alkuperäiseen malliin mukaan
345-347/2000: 2002 tiilikaton alta löytynyt asfalttihuopa korjataan. Avustuksen siirto uudelle omistajalle? Siuron ratamestarin talo kuuluu rautatiearkkitehtuurissa vaiheeseen, jolloin kansallisromanttiset aiheet ulkoarkkitehtuurissa olivat ajankohtaisia. Talon väritys on aluperin ollut puolipeittävä kuultomaali, vernissaan sekoitettua keltamultaa. Taloa vastaavista vahti- ja kaksoisvahtituvista on tyyppipiirustuksia. Ratamestarintalo poikkeaa pohjakavioltaan näistä ja on leveämpi kuin samanpituinen symmetrinen kaksoisvahtitupa. Ratamestarintalosta ei ole löytynyt vastaavia tyyppipiirustuksia. Talousrakennus on myös vaakaverhottu, mutta eteläpäädyn ikkunnan muoto ja vuorilistat ovat selvästi vanhemman tyylin mukaisia. Saunarakennus on näistä poikkeavaa tyyliä, ulkoseinä vuoraamatonta hirttä, yläosa sahalaitainen rimalaudoitus, kuusiruutuiset ikkunat ja erilaiset pallopäiset vuorilistat. Ratamestarin talossa ei ole alkujaan ollut kuistia. Kivisen ulkoportaan peruskivet on kuistin alla näkyvissä ja kiviset porrasaskelmat ovat pihassa. Kuisti on rakennettu ennen kuin talo on maalattu vaaleksi, kellariin johtavan oven yläpuolella on aluperin ulkoseinänä ollut osuus, jonka vesilista ja alapuolinen vuorilauta ovat näkyvissä vernissakäsiteltyinä. Ullakolla ei myöskään ole todennäköisesti ollut alkujaan huonetta, koska eteläpäädyn neliruutuisen huoneen ikkunan molemmi |
| Luonti: 12.2.2009 Viimeisin muutos: 12.2.2009 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Kaavamerkintä 2002: Suojeltava rakennus. Kulttuurihistoriallisesti ja ympäristökuvan kannalta merkittävä rakennus, jota ei saa purkaa. Rakennukseen ei saa tehdä sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka turmelevat rakennuksen ulkoasua ja arvoa. Mikäli rakennusta on aikaisemmin muutettu tai korjattu sen kulttuurihistoriallista tai maisemallista arvoa häiritsevällä tavalla, on rakennus korjaus tai muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan entistäen tai muuten alueen rakennusperinteeseen hyvin soveltuvalla tavalla. | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 15.4.2010 | |
| Ratamestarin talousrakennus 1 |
|
||||||||
| Ratamestarin talousrakennus 2 |
|
||||||||||||
| Vahtitupa |
|
||||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Päätyyppi =asuinrakennus nykykäyttö= |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Historia |
| 2001: asuinrakennuksen ulkoseinien ja ikkunoiden korjaukseen ja maalaukseen
Rakennus on kaksoisvahtituvan pienempi tyyppi 1880-luvulta. |
| Luonti: 12.2.2009 Viimeisin muutos: 12.2.2009 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 15.4.2010 | |
| Vahtituvan talousrakennus 1 |
|
||||||||
| Kuvaus |
| Päätyyppi =talousrakennus nykykäyttö= |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 15.4.2010 | |
| Vahtituvan talousrakennus 2 |
|
||||||||
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 6.6.2008 Viimeisin muutos: 15.4.2010 | |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
|
 |
| × | ||
| < |
|
> |