 |
| Uusimaa | |
| Hyvinkää | |
| Hyvinkään kirkko | 200411 |
| Kiinteistötunnus: | 106-2-104-11; |
| Osoite: | Hämeenkatu 16, 05800 Hyvinkää |
| Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Uskonnon harjoittaminen |
 takaisin |
|
 Kuvaus |
| Kivikirkko. Kaupunkinäkymää hallitseva Hyvinkään kirkko kuuluu uudemman suomalaisen arkkitehtuurin merkittävimpiin teoksiin. Kirkossa on onnistuttu yhdistämään ennakkoluuloton kattomuoto ja sisätilan sakraalia tunnelmaa ja esteettistä vaikuttavuutta korostava taitava valonkäyttö.
Puistomaisella tontilla kaupungin keskustassa sijaitsevan kirkon poikkeuksellisen voimakasta nousua korostava muoto on saatu aikaan käyttämällä kahta volyymeiltaan erisuuruista vastakkain asetettua tedraedrin muotoista massaa. Suuremmassa on varsinainen kirkkosali, pienemmässä sisääntulohalli vaate- ja naulakkotiloineen. Kirkkosalin pohjamuoto on kolmio, josta kuoriosa ulkonee suorakulmaisena taitteena. Hallitsevana osana on telttamainen, miltei umpinainen kirkkosali. Siihen tulee päivänvaloa vain korkealle sijoitetusta suuresta lasi-ikkunasta sisäänkäyntisivulla. Urkulehteri ja kuoro on sijoitettu seurakuntaan nähden oikealle etuviistoon ja kirkkosaliin liitettävissä oleva seurakuntasali on sisääntulohallin päällä toisessa kerroksessa. Kirkon suunnittelijan mukaan kirkkosali on tehty suhteellisen suljetuksi tilaksi, jossa ihminen on yhteydessä ulkoiseen maailmaan vain korkealta lankeavan valon välityksellä. Rakenteellisesti tämä keskitetysti valoa kohti nouseva tila on ratkaistu taitteisilla betonilaatoilla. Kokoavana vastakohtana katon poimupintojen rikkaalle valöörivaihtelulle on kuorin tasaisesti valaistu sileä takaseinä, joka keskittää huomion kohti alttaria. Kirkon kiinteän sisustuksen ja pelkistetyn massiiviset tummasävyiset kalusteet on suunnitellut sisustusarkkitehti Antti Nurmesniemi, ehtoollisastiat Bertel Gardberg, sisääntulohallin seinämaalauksen on tehnyt taidemaalari Jaakko Somersalo. Kirkkoon liittyvä seurakunnallinen työkeskus, jossa on seurakuntasaleja, pieni kappeli, hallintotiloja ja asuntoja, on pelkistetty matalaksi kirkkopihaa rajaavaksi massaksi. Pieni kellotorni kohoaa sen päätteenä. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Historia |
| Historia |
| Hyvinkään seurakunnan alue kuului alun perin pääosin Nurmijärven emäseurakuntaan. Rukoushuone (nyk. vanha kirkko) valmistui 1896. Seurakunta itsenäistyi 1917 ja Hyvinkääseen tuli osia myös Hausjärven seurakunnasta.
Kirkon suunnittelutyö alkoi vuonna 1955, jolloin rakennuspaikan tontti lahjoitettiin seurakunnalle. Yleinen arkkitehtikilpailu, jossa ensimmäisen palkinnon sai arkkitehti Aarno Ruusuvuoren tekemä ehdotus, ratkaistiin keväällä 1958. Kirkon ja työkeskuksen rakennustyö alkoi syksyllä 1959 ja kirkko vihittiin tammikuussa 1961. Kirkon korjauksista mittavimmat ovat olleet vesikaton lämpö- ja kosteuseristeiden uusiminen sekä akustiikan parantaminen 1980-luvun jälkipuoliskolla. |
| Luonti: 23.6.2008 Viimeisin muutos: 26.11.2009 |
| Lähteet |
| Do.co.mo.mo. Modernismin merkkiteoksia Suomen arkkitehtuurissa. Alvar Aalto Akatemia, docomomo Suomi-Finland ry, Suomen rakennustaiteen museo. Helsinki 2002.
Jetsonen, Sirkkaliisa ja Jari. Sacral Space. Rakennustieto 2003. Junnila, Olavi. Hyvinkään seurakunta 1917-1992. Jyväskylä 1992. Knapas, Marja Terttu. Suomalaista kirkkoarkkitehtuuria 1917-1970. Museoviraston rakennushistorian julkaisuja 30. Helsinki 2006. Norri, Marja-Riitta, Ruusuvuori, Aarno. Structure is the Key to Beaty. Järjestys on kauneuden avain. Suomen rakennustaiteen museo 1992. Ruusuvuori, Aarno. Hyvinkään kirkko ja työkeskus. Arkkitehti - Arkitekten 9/1961. Tempel, Egon. Suomalaista rakennustaidetta tänään. Helsinki 1968. Vasikainen, Jouni. Pyramidi vai teltta? Hyvinkään seurakunnan kirkon ja työkeskuksen rakennusvaiheet ja arkkitehtonis-liturgiset ratkaisut. Helsingin yliopisto, Teologinen tiedekunta, Käytännöllinen teologia. 1993. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 26.11.2009 |
| Suojelu |
| Suojelun väline: | Kirkkolaki näytä kirkkolain menettelyt |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 25.2.2003 |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Kirkkohallituksen päätös | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 20.5.2008 | |
 Rakennukset ja rakennelmat |
| Kirkko |
|
||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Kivikirkko. Kaupunkinäkymää hallitseva Hyvinkään kirkko kuuluu uudemman suomalaisen arkkitehtuurin merkittävimpiin teoksiin. Kirkossa on onnistuttu yhdistämään ennakkoluuloton kattomuoto ja sisätilan sakraalia tunnelmaa ja esteettistä vaikuttavuutta korostava taitava valonkäyttö.
Puistomaisella tontilla kaupungin keskustassa sijaitsevan kirkon poikkeuksellisen voimakasta nousua korostava muoto on saatu aikaan käyttämällä kahta volyymeiltaan erisuuruista vastakkain asetettua tedraedrin muotoista massaa. Suuremmassa on varsinainen kirkkosali, pienemmässä sisääntulohalli vaate- ja naulakkotiloineen. Kirkkosalin pohjamuoto on kolmio, josta kuoriosa ulkonee suorakulmaisena taitteena. Hallitsevana osana on telttamainen, miltei umpinainen kirkkosali. Siihen tulee päivänvaloa vain korkealle sijoitetusta suuresta lasi-ikkunasta sisäänkäyntisivulla. Urkulehteri ja kuoro on sijoitettu seurakuntaan nähden oikealle etuviistoon ja kirkkosaliin liitettävissä oleva seurakuntasali on sisääntulohallin päällä toisessa kerroksessa. Kirkon suunnittelijan mukaan kirkkosali on tehty suhteellisen suljetuksi tilaksi, jossa ihminen on yhteydessä ulkoiseen maailmaan vain korkealta lankeavan valon välityksellä. Rakenteellisesti tämä keskitetysti valoa kohti nouseva tila on ratkaistu taitteisilla betonilaatoilla. Kokoavana vastakohtana katon poimupintojen rikkaalle valöörivaihtelulle on kuorin tasaisesti valaistu sileä takaseinä, joka keskittää huomion kohti alttaria. Kirkon kiinteän sisustuksen ja pelkistetyn massiiviset tummasävyiset kalusteet on suunnitellut sisustusarkkitehti Antti Nurmesniemi, ehtoollisastiat Bertel Gardberg, sisääntulohallin seinämaalauksen on tehnyt taidemaalari Jaakko Somersalo. Kirkkoon liittyvä seurakunnallinen työkeskus, jossa on seurakuntasaleja, pieni kappeli, hallintotiloja ja asuntoja, on pelkistetty matalaksi kirkkopihaa rajaavaksi massaksi. Pieni kellotorni kohoaa sen päätteenä. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Historia |
| Hyvinkään kirkon suunnittelutyö alkoi 1955, jolloin rakennuspaikan tontti lahjoitettiin seurakunnalle. Yleinen arkkitehtikilpailu, jossa ensimmäisen palkinnon sai arkkitehti Aarno Ruusuvuoren tekemä ehdotus, ratkaistiin keväällä 1958. Kirkon ja työkeskuksen rakennustyö alkoi syksyllä 1959 ja kirkko vihittiin tammikuussa 1961. Kirkon korjauksista mittavimmat ovat olleet vesikaton katelevyjen, lämpö- ja kosteuseristeiden uusiminen sekä akustiikan parantaminen 1980-luvun jälkipuoliskolla. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Kirkkolaki näytä kirkkolain menettelyt |
| Päätöspvm: | 25.2.2003 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Kirkkohallituksen päätös | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
||||||||
 |
| × | ||
| < |
|
> |
MV/191/05.01.02/2022 HYVINKÄÄ, Hyvinkään kirkon uudet urut