 |
| Uusimaa | |
| Raasepori | |
| Pohjan kirkko | 200426 |
| Kiinteistötunnus: | 710-686-1-1; |
| Osoite: | 10420 Pohjankuru |
 takaisin |
|
 Kuvaus |
| Kivikirkko, keskiaikainen. Pohjan Pyhälle Marialle omistettu kivikirkko Pohjanlahden pohjukassa on keskiajalla ollut laajan, aina Hankoniemelle ulottuneen seurakunnan keskus.
Ulkohahmoltaan uusiutuneessa kirkossa on päätykoristelua ollut ainoastaan sakaristossa, puretun asehuoneen tilalla on kirkon länsipäässä keltaiseksi kalkittu empiretyylinen eteisrakennus. Kaksilaivaisen nelitraveisen kirkkosalin pohjoislaiva on eteläistä kapeampi. Etelälaivassa on tähtiholvit, sivulaivassa ristiholvit. Kirkossa on säilynyt kaksitoista keskiaikaista veistosta, joista vaikuttavin on pohjois-saksalaista työtä oleva suurikokoinen Pietà 1400-luvun alkupuolelta. Kalkkimaalauksia on vain sakariston holvissa. Eteisrakennuksen seinälle nostettu Gennesin kartanon muurihautaa peittänyt sotaeversti, Suomen käskynhaltija Nils Boijen ja hänen vaimonsa Brita Kristerdotter Hornin kalkkikivinen hautalaatta 1500-luvun lopusta on vanhin ja suurin todennäköisesti tallinnalaisen Arent Passerin työpajan Suomeen valmistamista hautalaatoista. Saarnastuoli on lahjoitettu 1660-luvulla. Lisäksi kirkossa on yksitoista hautajaisvaakunaa. Kiviaidan ympäröimässä kirkkotarhassa on Johan Jacob Julinin perheelleen rakennuttama, tiilestä ja harmaakivestä muurattu hautaholvi vuodelta 1835 sekä suuri määrä (80 kpl) Fiskarsin ja Billnäsin ruukkien läheisyydestä kertovia, kesällä 1997 kunnostettuja valurautaisia hautamuistomerkkejä. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Historia |
| Lähteet |
| Olof af Hällström, Sockenkyrkan. Pojo sockens historia. Del I. Pojo 1959.
Markus Hiekkanen, The Stone Churches of the Medieval Diocese of Turku. Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja 101. 1994. Per-Olof Blomqvist, Gravvårdar av metall i Pojo. Fiskars Hembygdsförening 1997. Eljas Orrman, Helsingin pitäjä ja Uudenmaan kirkollinen järjestäytyminen 1400-luvun loppuun mennessä. Vantaan Pyhän Laurin kirkko. Sulkava 1994. Markus Hiekkanen, Suomen keskiajan kivikirkot. SKS 2007. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 29.5.2008 |
| Suojelu |
| Suojelun väline: | Kirkkolaki näytä kirkkolain menettelyt |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
 Rakennukset ja rakennelmat |
| Hautakappeli |
|
||||||
| Kuvaus |
| Johan Jacob Julinin perheelleen rakennuttama, tiilestä ja harmaakivestä muurattu hautaholvi vuodelta 1835. |
| Luonti: 29.5.2008 |
| Kirkko |
|
||||||||||||
| Kuvaus |
| Kivikirkko, keskiaikainen. Pohjan Pyhälle Marialle omistettu kivikirkko Pohjanlahden pohjukassa on keskiajalla ollut laajan, aina Hankoniemelle ulottuneen seurakunnan keskus.
Ulkohahmoltaan uusiutuneessa kirkossa on päätykoristelua ollut ainoastaan sakaristossa, puretun asehuoneen tilalla on kirkon länsipäässä keltaiseksi kalkittu empiretyylinen eteisrakennus. Kaksilaivaisen nelitraveisen kirkkosalin pohjoislaiva on eteläistä kapeampi. Etelälaivassa on tähtiholvit, sivulaivassa ristiholvit. Kirkossa on säilynyt kaksitoista keskiaikaista veistosta, joista vaikuttavin on pohjois-saksalaista työtä oleva suurikokoinen Pietà 1400-luvun alkupuolelta. Kalkkimaalauksia on vain sakariston holvissa. Eteisrakennuksen seinälle nostettu Gennesin kartanon muurihautaa peittänyt sotaeversti, Suomen käskynhaltija Nils Boijen ja hänen vaimonsa Brita Kristerdotter Hornin kalkkikivinen hautalaatta 1500-luvun lopusta on vanhin ja suurin todennäköisesti tallinnalaisen Arent Passerin työpajan Suomeen valmistamista hautalaatoista. Saarnastuoli on lahjoitettu 1660-luvulla. Lisäksi kirkossa on yksitoista hautajaisvaakunaa. Kiviaidan ympäröimässä kirkkotarhassa on Johan Jacob Julinin perheelleen rakennuttama, tiilestä ja harmaakivestä muurattu hautaholvi vuodelta 1835 sekä suuri määrä (80 kpl) Fiskarsin ja Billnäsin ruukkien läheisyydestä kertovia, kesällä 1997 kunnostettuja valurautaisia hautamuistomerkkejä. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Historia |
| Keskiaikainen. Pohjan kirkko muutettiin ulko-ja sisäsultaan ja sisustukseltaan empirekirkoksi 1848 tehdyssä uudistuksessa, jolloin nelikulmaiset pilarit hakattiin kahdeksankulmaisiksi, ikkunat suurennettiin ja länsipäähän rakennettiin eteisrakennus. Sakariston ikkunat suurennettiin ja päädyt madallettiin 1864. Asehuone purettiin samana vuonna. Arkkitehti Ragnar Gustafssonin suunnittelemassa restauroinnissa 1950-1951 laajennettujen oviaukkojen muodot palautettiin, kirkkoon tehtiin uusi alttarikaide ja lehterinrintamus, 1600-luvun saarnastuoli restauroitiin. Kuori-ikkunaan lahjoitettiin Vuorisaarna-aiheinen lasimaalaus.
Seurakunta mainitaan asiakirjalähteissä ensimäisen kerran 1359. Kisko on keskiajalla ollut Pohjan kappelina. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Kirkkolaki näytä kirkkolain menettelyt |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
|
||||||||||||||
| Tapuli |
|
||||||||
| Kuvaus |
| Kaksikerroksen tapulin pohjakerros on kiveä. Tyyiltään lähinnä myöhäiskustavilainen tapuli on rakennettu vuonna 1827 Pehr Granstedtin parikymmentävuotta vuotta vanhemman piirustuksen mukaan. |
| Luonti: 1.1.1900 |
|
||||||||||||||
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
||||||||||||||||||||||||||
 |
| × | ||
| < |
|
> |
Pohjan kirkko 1000014859, kirkkorakenteet