Puukirkko, ristikirkko. Karkkilan puukirkko on muodoltaan erivartinen ristikirkko. Aumakattoisen kirkon ristikeskuksesta kohoaa pieni lanterniini. Ristivarsien päädyissä on pienet eteiset ja sakaristo.
Kirkkosalia kattaa laakea puuholvi. Seimen lasta esittävän alttarilasimaalauksen on valmistanut müncheniläinen F.X. Zehler 1925.
Erillinen kellotapuli on vuodelta 1804. Kirkkoa ja tapulia ympäröi vanha, edelleen käytössä oleva, kirkkomaa. Sankarihautausmaalla on arkkitehti Veikko Larkaksen suunnittelema Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki vuodelta 1948.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Lähteet
Keskellä kylää. Helsingin hiippakunnan kirkkoja. Kirjapaja 1999.
Puukirkko, ristikirkko. Karkkilan puukirkko on muodoltaan erivartinen ristikirkko. Aumakattoisen kirkon ristikeskuksesta kohoaa pieni lanterniini. Ristivarsien päädyissä on pienet eteiset ja sakaristo.
Kirkkosalia kattaa laakea puuholvi. Seimen lasta esittävän alttarilasimaalauksen on valmistanut müncheniläinen F.X. Zehler 1925.
Erillinen kellotapuli on vuodelta 1804. Kirkkoa ja tapulia ympäröi vanha, edelleen käytössä oleva, kirkkomaa. Sankarihautausmaalla on arkkitehti Veikko Larkaksen suunnittelema Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki vuodelta 1948.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Nykyasu vuoden 1981 korjauksesta (Jari Reponen)
Luonti: 1.1.1900
Historia
Nykyasu vuoden 1981 korjauksesta (Jari Reponen) Karkkilan kirkko valmistui 1781. Rakennusmestarina toimi luultavimmin laihialainen Matti Öist. Kirkko sai ulkolaudoituksen 1798 ja 1825. Ikkunoita suurennettiin 1848. Paanukatto korvattiin peltikatolla 1895. Urkuparvi rakennettiin 1873 ja sivulehterit 1925. Kirkkoa on korjattu viimeksi 1981.
Karkkila perustettiin Pyhäjärvi U.l nimisenä (alunp. Pahajärvi) Vihdin kappeliksi 1654 ja erotettiin seurakunnaksi 1861.
Korkean tappulin keskikerros toimi vuoteen 1859 viljamakasiinina, pohjakerros läpikäytävänä kirkkotarhaan.
Luonti: 1.1.1900
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.