Puukirkko, pitkäkirkko. Kemiönsaaren pohjoispään kallioisessa rantamaisemassa oleva puukirkko on hyvin säilynyt esimerkki suurten emäseurakuntien äärialueiden vaatimattomista pienistä puukirkoista.
Kirkko on pohjamuodoltaan suorakaiteen muotoinen pitkäkirkko. Sen päädyssä on alaosastaan runkohuoneeseen kiinni salvottu lounaissuomalaista sipulikupolista tapulityyppiä edustava kaksikerroksinen torni. Kirkon ulkoseinien pysty ulkovuoraus on punaiseksi maalattu. Jyrkkälappeinen vesikatto on ladottu kourutiilistä lukuun ottamatta sipulikupolia, jossa on peltikate. Kirkkosalia kattaa loiva tynnyriholvi. Hirsiseinät on peitetty raavekankaalla ja maalattu vaaleanpunaisiksi. Vihertävän sinisen saarnastuolin korin peilien kullanhohteiset evankelistamaalaukset on tehnyt turkulainen kirkkomaalari Gabriel Sweidel.
Kirkkotarhan vanhassa, kirkon etelä- ja itäpuolella olevassa osassa on säilynyt runsaasti vanhoja hyvässä kunnossa olevia hautamuistomerkkejä.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Lähteet
Angelniemen kirkko. Suomen kirkot 4. Helsinki 1966.
Puukirkko, pitkäkirkko. Kemiönsaaren pohjoispään kallioisessa rantamaisemassa oleva puukirkko on hyvin säilynyt esimerkki suurten emäseurakuntien äärialueiden vaatimattomista pienistä puukirkoista.
Kirkko on pohjamuodoltaan suorakaiteen muotoinen pitkäkirkko. Sen päädyssä on alaosastaan runkohuoneeseen kiinni salvottu lounaissuomalaista sipulikupolista tapulityyppiä edustava kaksikerroksinen torni. Kirkon ulkoseinien pysty ulkovuoraus on punaiseksi maalattu. Jyrkkälappeinen vesikatto on ladottu kourutiilistä lukuun ottamatta sipulikupolia, jossa on peltikate. Kirkkosalia kattaa loiva tynnyriholvi. Hirsiseinät on peitetty raavekankaalla ja maalattu vaaleanpunaisiksi. Vihertävän sinisen saarnastuolin korin peilien kullanhohteiset evankelistamaalaukset on tehnyt turkulainen kirkkomaalari Gabriel Sweidel.
Kirkkotarhan vanhassa, kirkon etelä- ja itäpuolella olevassa osassa on säilynyt runsaasti vanhoja hyvässä kunnossa olevia hautamuistomerkkejä.
Luonti: 1.1.1900
Historia
1843, 1860, 1935 (laajennus, arkkitehdit Totti Sora ja Gunnar Wahlroos), 1970. Halikon emäseurakuntaan 1659 perustettu kappeli itsenäistyi 1916. Vuodesta 1966 se on jälleen kuulunut Halikkoon.
Kirkko rakennettiin 1772-1774 Matti Åkerblomin johdolla. Kirkon ulkoasu muuttui 1935 arkkitehtien Totti Sora ja Gunnar Wahlroos laatiman suunnitelman mukaan. Sen yhteydessä saatiin lahjoituksena alttariseinän ikkunoihin sijoitetut kristillisiä vertauskuvia esittävät lasimaalaukset. Kirkon tiilikatto on uusittu kesällä 1999.
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.