Kivikirkko, keskiaikainen. Halikon kirkko liittyy historiallisesti Joensuun kartanoon, jolla oli ikimuistoinen patronaattioikeus kirkkoon.
Keskiaikainen harmaakivikirkko on laajennettu runkohuonetta matalammilla ristivarsilla ja kolmitaitteisella kuoriosalla. Kirkkosalin eteläseinustalla on sisäänkäynti Gustaf Mauritz Armfeltin rakennuttamaan Armfelt suvun hautakappeliin, jonka lattian alle hänet on haudattu Alkuaan kaksilaivaiseksi holvattua kirkkosalia kattaa lautaholvi. Sienien maalaus ja kiinteä sisustus on 1800-luvun alusta. Pohjoisen ristivarreen päätteenä olevaan sakaristoon liittyy kreivi C.A. Armfeltin 1920-luvulla sisustama museohuone, jossa säilytetään mm. poikkeuksellisen hienoa kirkkotekstiilien valikoimaa.
Lounaissuomalaista sipulikupolista tyyppiä edustava kellotapuli on rakennettu 1773 rakennusmestari Matti Åkerblomin johdolla.
Kirkkotarhan eteläpuolella oleva Klickowström-suvun empiretyylinen hautakappeli on rakennettu C.L. Engelin piiruksen mukaan 1831. Viurilan kartanon rautaketjuilla erotettu hauta-alue on tapulin lounaispuolella.
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 3.11.2014
Historia
Lähteet
Väinö J. Kallio, Halikon historia. Forssa 1930.
Tove Riska, Halikon kirkko. Suomen kirkot 4. Suomen Muinaismuistoyhdistys 1966.
Reijo Hinkka, Halikon historia 2. 1984.
Markus Hiekkanen, The Stone Churches of the Medieval Diocese of Turku. Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja 101. 1994.
Marja Terttu Knapas, Den Armfeltska ättens patronat i Halikko kyrka. Historisk Tidskrift för Finland 3/1997.
Anna-Liisa Hirviluoto - Kari Pitkänen, Halikon historia 1. 1991.
Markus Hiekkanen, Suomen keskiajan kivikirkot. SKS 2007.
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 29.5.2008
Lähteet
Halikon kulttuuriympäristö ja arvot. Salon seudun rakennettu kulttuuriympäristö ja maisema. SARAKUM 2000-2004 projektiraportti. Salon seudun kunnat, Turun maakuntamuseo, Varsinais-Suomen liitto, Lounais-Suomen ympäristökeskus. 2005.
Kivikirkko, keskiaikainen. Halikon kirkko liittyy historiallisesti Joensuun kartanoon, jolla oli ikimuistoinen patronaattioikeus kirkkoon.
Keskiaikainen harmaakivikirkko on laajennettu runkohuonetta matalammilla ristivarsilla ja kolmitaitteisella kuoriosalla. Kirkkosalin eteläseinustalla on sisäänkäynti Gustaf Mauritz Armfeltin rakennuttamaan Armfelt suvun hautakappeliin, jonka lattian alle hänet on haudattu Alkuaan kaksilaivaiseksi holvattua kirkkosalia kattaa lautaholvi. Sienien maalaus ja kiinteä sisustus on 1800-luvun alusta. Pohjoisen ristivarreen päätteenä olevaan sakaristoon liittyy kreivi C.A. Armfeltin 1920-luvulla sisustama museohuone, jossa säilytetään mm. poikkeuksellisen hienoa kirkkotekstiilien valikoimaa.
Lounaissuomalaista sipulikupolista tyyppiä edustava kellotapuli on rakennettu 1773 rakennusmestari Matti Åkerblomin johdolla.
Kirkkotarhan eteläpuolella oleva Klickowström-suvun empiretyylinen hautakappeli on rakennettu C.L. Engelin piiruksen mukaan 1831. Viurilan kartanon rautaketjuilla erotettu hauta-alue on tapulin lounaispuolella.
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 3.11.2014
Historia
Keskiaikainen. Perimätiedon mukaan Joensuun kartanon haltijoiden rakennuttama kirkko valmistui 1440. Uusi kolmitaitteinen kuoriosa rakennettiin 1790-luvun lopussa, kirkkosalin holvit purettiin ja ristivarret rakennettiin 1812-1815. Eteläisen ristivarren päätteenä ollut Charles Bassin piirtämä, 1834 valmistunut, Joensuun kartanoon johtavan puistokujanteen päätteeksi rakennettu uusklassillinen portiikki purettiin 1889.
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.