Kivikirkko. Kosken yksityiskohdiltaan viimeistelty kirkko sijaitsee maisemallisesti kauniilla paikalla puistomaisessa ympäristössä. Kosken kirkossa julkisten laitosrakennusten suunnittelijana tunnettu arkkitehti Toivo Paatela on soveltanut 1930-luvun uusasiallisen selkeitä arkkitehtuurimuotoja sakraalirakentamiseen. Tyypiltään kirkko on päätytornillinen pitkäkirkko. Sakaristo sijaitsee kuoripäädyssä. Kuorin molemmin puolin on pienet, kirkkosaliin avautuvat matalat siipiosat, joista toinen toimi alkuaan seurakunta- ja toinen pyhäkoulusalina.
Kirkkosalia kattaa kannastaan voimakkaasti porrastettu, kuoriaukon levyinen betoniholvi. Maalarimestari C.G. Söderstrandin maalaama kaksiosainen alttaritaulu on seurakunnan edellisestä kirkosta. Kirkkosalin muuhun taiteelliseen koristeluun kuuluu koristetaiteilija Bruno Tuukkasen tekemät maalaukset saarnatuolissa, siipiosien yläpuolisissa seinäpinnoissa sekä urkulehterin kaiteessa ja sakariston sisäkatossa olevassa matalassa kupolissa. Penkkikorttelien yläpuolella riippuu Taito Oy:n valmistamat kruunuvalaisimet. Tummaksi petsattu, yksityiskohdiltaan nyansoitu kiinteä sisustus on säilynyt alkuperäisenä.
Vanhempaan kirkkoon liittynyt 1777 rakennettu tapuli sijaitsee nykyisellä hautausmaalla.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Historia
Seurakunnan edellinen, vuonna 1817 valmistunut puukirkko oli jo 1880-luvulla osoittautunut ahtaaksi. Senaatti oli vuonna 1912 vahvistanut arkkitehti Vilho Penttilän tekemät Harakkamäelle pitäjän keskukseen suunnitellut uuden kivikirkon piirustukset. Ne todettiin liian vanhanaikaisiksi 1930-luvun alussa, jolloin varojen vihdoin katsottiin riittävän rakentamiseen. Uudet piirustukset tilattiin arkkitehti Toivo Paatelalta (1890–1962). Ne hyväksyttiin vuonna 1933 ja kirkko vihittiin käyttöön helmikuussa 1935. Kirkon ympäristö suunniteltiin lehteväksi kirkkopuistoksi, vanhan kirkon kirkkotarhan jäädessä edelleen käyttöön hautausmaana.
Luonti: 26.11.2009
Lähteet
Arkitekten 3/1935.
Riska, Tove. Kosken Tl kirkot. Karinaisten, Kosken Tl. ja Tarvasjoen kirkot. Suomen kirkot 15. Museovirasto 1988.
Knapas, Marja Terttu. Suomalaista kirkkoarkkitehtuuria 1917-1970. Museoviraston rakennushistorian julkaisuja 30. Helsinki 2006.
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Kirkkohallituksen päätös
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 20.5.2008
Rakennukset ja rakennelmat
Kirkko
Osoite:
Tuimala, 31500 Koski Tl
Suunnittelija:
Toivo Paatela
Luonti:1.1.1900 Viimeisin muutos: 19.5.2008
Kuvaus
Kivikirkko. Kosken yksityiskohdiltaan viimeistelty kirkko sijaitsee maisemallisesti kauniilla paikalla puistomaisessa ympäristössä. Kosken kirkossa julkisten laitosrakennusten suunnittelijana tunnettu arkkitehti Toivo Paatela on soveltanut 1930-luvun uusasiallisen selkeitä arkkitehtuurimuotoja sakraalirakentamiseen. Tyypiltään kirkko on päätytornillinen pitkäkirkko. Sakaristo sijaitsee kuoripäädyssä. Kuorin molemmin puolin on pienet, kirkkosaliin avautuvat matalat siipiosat, joista toinen toimi alkuaan seurakunta- ja toinen pyhäkoulusalina.
Kirkkosalia kattaa kannastaan voimakkaasti porrastettu, kuoriaukon levyinen betoniholvi. Maalarimestari C.G. Söderstrandin maalaama kaksiosainen alttaritaulu on seurakunnan edellisestä kirkosta. Kirkkosalin muuhun taiteelliseen koristeluun kuuluu koristetaiteilija Bruno Tuukkasen tekemät maalaukset saarnatuolissa, siipiosien yläpuolisissa seinäpinnoissa sekä urkulehterin kaiteessa ja sakariston sisäkatossa olevassa matalassa kupolissa. Penkkikorttelien yläpuolella riippuu Taito Oy:n valmistamat kruunuvalaisimet. Tummaksi petsattu, yksityiskohdiltaan nyansoitu kiinteä sisustus on säilynyt alkuperäisenä.
Vanhempaan kirkkoon liittynyt 1777 rakennettu tapuli sijaitsee nykyisellä hautausmaalla.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Kosken seurakunnan edellisen puukirkon korvannut, arkkitehti Toivo Paatelan piirustusten mukaan rakennettu kirkko valmistui vuonna 1935. Kirkkosali on taitavasti kunnostettu turkulaisen arkkitehtitoimisto Laiho- Pulkkinen-Raunion laatiman suunnitelman mukaan 1985.
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Kirkkohallituksen päätös
Luonti: 1.1.1900
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.