Puukirkko. Köyliönjärven Köyliönsaarella eli Kirkkosaarella sijaitseva puukirkko on rakennettu 1752. Nykyiseen uusgoottilaiseen asuunsa erivartinen ristikirkko on muutettu 1890. Tuolloin on vuorauksen uusimisen lisäksi rakennettu pääoven yllä sakarasta kohoava korkea torni.
Kirkko sijaitsee vanhalla hautausmaalla ikihongikon keskellä. Kirkkomaa on aidattu kivimuurilla. Kirkolle johtaa kirkonkylästä pitkä puukujanne. Kirkkosaarella on kaksi rautakautista kalmistoa ja Köyliön kartanon puistossa keskiaikaisen kappelin jäännökset.
Pyhän Henrikin tie kulkee Köyliönjärven itärannalla ja Köyliönsaareen liittyvä Lallin ja Pyhän Henrikin traditio tekee sen yhdeksi Suomen historian keskeisimmistä paikoista. Köyliönjärven kulttuurimaisemaan liittyvät lisäksi Kirkkokari ja Kaukosaari.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Lähteet
Markku Haapio ja Laura Luostarinen (toim.), Suomen kirkot ja kirkkotaide 2. Lieto 1980.
Puukirkko. Köyliönjärven Köyliönsaarella eli Kirkkosaarella sijaitseva puukirkko on rakennettu 1752. Nykyiseen uusgoottilaiseen asuunsa erivartinen ristikirkko on muutettu 1890. Tuolloin on vuorauksen uusimisen lisäksi rakennettu pääoven yllä sakarasta kohoava korkea torni.
Kirkko sijaitsee vanhalla hautausmaalla ikihongikon keskellä. Kirkkomaa on aidattu kivimuurilla. Kirkolle johtaa kirkonkylästä pitkä puukujanne. Kirkkosaarella on kaksi rautakautista kalmistoa ja Köyliön kartanon puistossa keskiaikaisen kappelin jäännökset.
Pyhän Henrikin tie kulkee Köyliönjärven itärannalla ja Köyliönsaareen liittyvä Lallin ja Pyhän Henrikin traditio tekee sen yhdeksi Suomen historian keskeisimmistä paikoista. Köyliönjärven kulttuurimaisemaan liittyvät lisäksi Kirkkokari ja Kaukosaari.
Luonti: 1.1.1900
Historia
1752 (1890). Kirkko rakennettiin vuonna 1752 korvaamaan edellisenä vuonna palanutta kirkkoa. Se uudistettiin vuosina 1888-1890 arkkitehti Sebastian Gripenbergin toimesta. Muutostöissä uusittiin vuoraus, purettiin vanha lautaholvi ja länsipäätyyn rakennettiin torni. Sisätilat tuhoutuivat suurelta osin tulipalossa 1978.
Köyliön Vanhakartanolla oli patronaaatioikeus kirkkoon aina 1800-luvun lopulle.
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.